Atuagagdliutit - 18.07.1995, Blaðsíða 9

Nr. 55 • 1995
9
GRØNLANDSPOSTEN
Kilisaataatileqatigiit Qajaq Trawl A/S-ip kilisaataatissaa »Markus J« piffissami matumani
norskit umiarsualiorfiannit Stærkodder-iinit sananeqarpoq. Taamaalillunilu kattussuunneq
naammassivoq:Kilisaataatillit tallimat tallimanngorlugit avitanik raajartassaqartinneqartut
ataatsimut kattunnerminni ataasiinnarmik, nutaaliaalluiimartumilli kilisaataateqalerput
3.170 tonsinik raajartassaqartinneqarlutik. Jump 25-iani kilisaatip timitassaa sananeqar-
fimminit singinneqartoq assimi takuneqarsinnaavoq.
Rederiet Qajaq Trawl A/S får i denne tid på det norske væft Stærkodder bygget trawleren
»Markus J«. Derved er fusioneringen tilendebragt: Fem rederier med fem trawlere og fem
rejekvoter er blevet slået sammen til et rederi med en enkelt, men helt ny trawler og en reje-
k\’ote på 3.170 tons. På billedet ses trawleren få minutter fpr stabelafløbningen den 25. juni.
(Ass./Foto:Peter Mathæussen).
Kilisaatit tallimaagaluartut
ataasiiimanngorpoq
NUUK(KK) - Kilisaataati-
leqatigiit Qajaq Trawl A/S
aamma Niisa Trawl ApS pif-
fissami aggersumi norskit
umiarsualiorfiannit kilisaati-
nik marlunnik tikisitsisussaa-
put, Royal Greenland-ilu
kilisaammik atornikumik
Island-imiit pisisussaalluni.
Kalaallit kilisaataasa allan-
ngortiteriffigineqarneranni
ukiuni kingullerni imaani
aalisarnerup ingerlanera tun-
ngavigineqarpoq, tassa 1980-
ikkunni aalisarluartoqarsin-
narluni 1990-ikkunni kilisaa-
tinik ikilileringaatsiartoqar-
luni.
1980-ikkunni Kalaallit
Nunaanni suna tamarmi
ingerlalluarallarmat kilisaatit
pigineqartut 50-it missaanni-
ipput. Kisiannili pisassat ikil-
ileriffigineqarpoq aningaasa-
qarnerlu ingerlanerliulerluni.
1992-imi kilisaatit ikilile-
riffigineqarnialermata lands-
karsi 100 millioner kroninik
aningaasaliissuteqartariaqa-
lerpoq. Ikilileriniarneq iluat-
sissimasoq malunnarpoq,
massakkummi ukiualunnguit
qaangiutiinnartut raajarniutit
amerlassutsimik affaannaan-
nik amerlassuseqarput.
Ullumikkut kilisaatit 23-it
APK-p ilaasortaasa allattors-
imafftini allassimapput, tassa
79’erit arfineq marluk, raa-
jamiutit marluk, saarullinni-
utit marluk, uiluinniutit talli-
mat, ningittakkersortoq ataa-
seq tuniniaanermillu inger-
latseqatigiiffiit sisamat.
Tallimaagaluartut ataasi-
innanngorpoq
Kilisaataatileqatigiit Qajaq
Trawl A/S-ip kilisaataataasa
ikilileriffigineqarnerat asser-
suutitut taaneqarsinnaavoq,
kilisaataatileqatigiimmi talli-
mat tamarmik immikkut raa-
jartassallit kilisaataatillillu
kattunnerisigut ingerlatseqat-
igiifflk ataasiinnanngorpoq.
1992-imi kilisaataatileqati-
giit Qajaq, »Malina K«-mik
piginnittoq aamma Tuukkaq,
»Natseq«-mik piginnittoq
kattupput. Kattunnerisa
kingorna »Natseq« tunin-
eqarpoq.
Piginneqatigiinngortut aal-
laqqaammut kilisaataati-
leqatigiit Aasiaat, »Hans
01e«-mik piginnittoq pisiara-
at kilisaataataalu tunillugu,
tamatumalu kingornagut kili-
saataatileqatigiit Berthelsen
& Heilmann-ip raajartassai
pisiarai. (Tamanna pinngitsi-
artoq Berthelsen & Heil-
mann-ikkut kilisaataataat
umiusimavoq).
Kilisaatinik ikilisaanermut
atatillugu Qajaq-p Nuuk
Trawl, »Qaasiut II«-mik
piginnittoq ilanngullugu pisi-
araa.
Massakkullu »Malina K«
aamma »Qaasiut II« tunin-
eqartussanngorput, taamaa-
lillunilu Qajaq Trawl ukiam-
ut ataasiinnarmik kilisaata-
ateqalissaaq, tassaavorlu kili-
saat nutaarluinnaq »Markus
J«.
Ukiualunnguit ingerlane-
rinnaani kilisaataatileqatigiit
tallimat tallimanik kilisaataa-
tillit ataatimut kattullutik ata-
asiinnarmik angallataateqa-
lerput.
Qajaq Trawl A/S-imi
piginnittut tassaapput Søren
Brandt, Poul Brandt, Svend
Brand, Ludvig Lundblad,
Peter Mathæussen, Jens
Thomsen, Jakob Rasmussen
aamma Markus Janussen-
imit kingornussisussat.
Pisassat akerleriissutaa-
nerat
Raajartassat kilisaatinut pin-
natik kilisaataatileqatigiinnut
tunniunneqart arput.
Qajaq Trawl-ip ullumikkut
raajartassai 3.170 tonsiupput,
taakkulu Tunumi, Kitaani
Avannaanilu pisarineqarsin-
naapput.
Qajaq Trawl A/S-ip direk-
tøria Søren Brandt AG-mut
oqarpoq kilisaataatileqatigi-
innut raajartassiissutigin-
eqartut 3.170 tonsiusut kilis-
aatinut marlunnut ikippalla-
artut, taamaammallu kilisaat-
ip ataasiinnaap, nutaaliaallu-
innartulli pigineqalernissaa
ingerlatseqatigiiffimmut ilu-
aqutaasussaasoq.
Kilisaatit marluk, tassa
»Malina K«-p aamma »Qaa-
siut II«-p tunineqarnerinut
aammalu »Markus J«-ip pisi-
arineqarneranul tunngavi-
usunut ilaasoq tassaavoq
ukiuni tullittuni Kalaallit
Nunaanni raajarniarneq pil-
lugu biologit annilaangassut-
eqarnerat.
Biologit siunnersuipput
raajartassat 20 procentimik
ikilisinneqassasut, ukioq
mannalu raajartassat 1994-
imi pisassiissutigineqartunut
naleqqiullugu 5 procentinik
ikilisinneqareerput.
- Kilisaatit minnerusut
marluk kilisaammik anner-
usumik nutaaliaalluinnartu-
millu taarsernerisigut pisas-
sanik ikililereqqinnissaq pia-
reersimaffiginerusinnaaler-
parput, Søren Brandt oqar-
poq. Umiarsuaq nutaarluin-
naammat ingerlatsinermut
aningaasartuutit ikinneruler-
sussaapput, umiarsuarlu ata-
asiinnaammat Europami
amutsivinniititsinermi ani-
ngaasat Kalaallit Nunaanniit
annissorneqartut ikinneruler-
sussaallutik.
Ukiup ataatsip ingerlane-
rani »Malina K«-mi aamma
»Qaasiut II«-mi sulisut 50-it
missaanniittarput, »Markus
J«-imilu sulisartussat 40-t
missaannaanniittussaallutik.
Inuttalersuinermi kilisaati-
toqqani inuttaareersut salliu-
tinneqassapput. Kisiannili
raajartassat 3.170 tonsit tam-
akkerneqassappata sulisut
aningaasarsiaannut aningaa-
sartuutissat allannguuteqan-
gaatsiartussaanatik.
Kilisaataatileqatigiit kilis-
aatinik niuerniuteqarnermin-
ni mianersortussaapput, kisi-
annili kilisaatit pingasut
taakku, tassa »Markus J«,
»Malina K« aamma Qaasiut
II« niuerniutigineqarnermin-
ni ataatsimut 130-iniit 140
millioner kroninut kaaviiaar-
titaqarfiusussaapput.
Issittormiut
ataatsimeersualersut
NUUK - Nunatsinniit ataatsi-
meersuanermi taaseqataasin-
naasut 18-t aallartitaassapput.
Aamma utoqqaat ataatsi-
meersuarnerup nalaani a-
taatsimeersuartussaapput nu-
natsinniillu taaseqataasinnaa-
sut qulit aallartittaassallutik.
Ataatsimeersuariat arfinin-
ngorpat julip 22-ani timmi-
sartumik attartukkamut ilaal-
lutik Kangerlussuarmit aal-
lassapput.
Ataatsimeersuarnerinnaq
ingerlanneqartussaanngilaq.
Nunatsinniit aamma aliikku-
sersuisartut arlallit ilaasus-
saapput, soorlu Silamiukkut,
Kaalisaaq, Rosa Olsen, Ulf
Fleischer allallu.
Ataatsimeersuarnermi pe-
qataasut oqalutseqarlutillu
aallatseqartarmata nunatsin-
niit ilaasussat katillutik 120-t
missaanniittussaapput.
Alaskap avannaata kitaani
illoqarfik Norne 4.500-t mis-
saannik inulik ataatsimeersu-
arfigineqassaaq. Ilimagine-
qarporlu 700-nit 1.000-t tu-
ngaannut ataatsimeersuarsu-
ameq avataaniit najuffigine-
qariartussasoq.
Oqaluuserisassaat
Ataasinngornermi ju-
lip 24-ani qulingilua-
nut Nunat Isittormiut
Kattuffiata siulittaa-
suata Caleb Pungo-
wiyip ataatsimeer-
suarneq ammareer-
pagu nunanit ataatsi-
meersuanermik peqa-
taatitaqartut naalakker-
suinermik oqartussaasui
aamma oqalugiassapput,
soorlu nunarput sinnerlugu
Naalakkersuisut siulittaasuat
Lars Emil Johansen aamma
oqalugiartussaasoq.
Marlunngornermi ataatsi-
meersuamermi immikkut o-
qalugiartussatut qaaqqusaq
Tom Bender, Nunat tamalaat
akomanni peqqinnisaq pillu-
gu kattuffimmeersoq, peq-
qinnissamut inunnillu isuma-
ginninnermut tunngasunik o-
qalugiassaaq.
Ualikkut Imarpinnut Ava-
tangiisinullu Immikkoortor-
tami USA-mi pisortaq, Elinor
Constable, immikkut qaaq-
qussaalluni aamma oqalugis-
saaq.
Pingasunngornermi ani-
ngaasarsiornikkut nunallu ta-
malaat akornanni niuerner-
mut tunngasut oqaluuserine-
qassapput.
Sisamanngornermi FN-
meersumit oqalugiartoqas-
saaq. FN-milu suliat pillugit
oqaluuserisaqartoqartussaal-
lutik. ICC-llu arfanniarneq
pillugu pilersaarutaa aamma
saqqummiunneqassaaq pi-
suussutinillu umassusilinnik
atuineq aamma oqaluuseri-
neqassalluni.
Tallimanngornermi ukiuni
tulliuttuni pingasuni siulit-
taasussamik qinersisoqas-
saaq taasumalli pinnginnera-
ni ataatsimeersuarnermi o-
qallinnernit angusat inner-
suussutillu nalunaarutigine-
qassapput akuersissutigine-
qassallutillu.
Taaseqataasinnaasut
Ataatsimeersuarnermi nunat-
sinniit taaseqataasinnaalutik
aallartitaasussat ukuupput:
Qaerngaaq Nielsen, Avaner-
suup Kommuneanit. Kiista
Lynge Høegh, KANUKO-
KA-mit, Jess G. Berthelsen,
SIK-mit. Agnethe Hamme-
ken, Arnat Kattuffiannit.
Tommy Marø, Sorlammit.
Kasper Skifte, Ilinniartitsisut
Kattuffiannit. Vittus Qujau-
kitsoq, Siumumit. Ernst
Lund, Ilinniagaqartut Kattuf-
fiannit. Tida Ravn, Tusagas-
siortut Peqatigiiffiannit. Carl
Christian Qlsen, Aasivinniit.
Knud Sørensen, Inatsisartu-
nit. Kupik Kleist, Inuit Ata-
qatgiinnit. Peter David-
sen, KNAPK-mit. Ane
Sofie Grødem, Atas-
summit. Rosa Hen-
riksen, Arnat Suleqa-
tigiinnit. Mariane
Petersen, Atuakkior-
tut Peqatigiiffiannit.
Aqqaluk Lynge, Si-
lersuisuni ilaasorta-
tut. Ingmar Egede, Si-
ulittaasup tulliatut.
Inuitterne mødes
NUUK - Inuitterne skal mø-
des igen. Der bliver deltagel-
se af 18 delegerede fra Grøn-
land. På samme tidspunkt vil
ældre-foreningerne også hol-
de konference i Norne, hvor
Grønland vil blive repræsen-
teret af 10 ældre delegater.
Lørdag den 22. juli flyver
mødedeltagerne med et char-
tret fly fra Kangerlussuaq.
Det er dog ikke lutter mø-
de det hele. Flere fra under-
holdningsbranchen rejser og-
så med, blandt andre teater-
gruppen Silamiut, Kaalisaaq,
Rosa Olsen, Ulf Fleischer.
Mødedeltagerne tager tol-
ke og sekretærer med, og
derfor er der omkring 120
personer, der tager afsted.
Norne ligger ved Alaskas
nordvestlige kyst og har
4.500 indbyggere. Arrangø-
rerne regner med, at der
kommer mellem 700 og
1.000 gæster til konferencen.
Dagsordener
Mandag den 24. juli klokken
ni åbner ICC’s præsident,
Caleb Pungowiyi, mødet.
Derefter er talerstolen åben
for repræsentanter for de lan-
de, som er med i konferen-
cen, hvor blandt andet
Landsstyreformand Lars
Emil Johansen holder tale på
Grønlands vegne.
Tom Bender fra Internatio-
nal Organisation for Arktisk
Sundhed er indkaldt som
gæsteforelæser, og om tirda-
gen skal han tale om sundhed
og sociale forhold. Derud-
over taler Elinor Constable,
USA’s leder for Deparde-
mentet for Hav og Miljø.
Om onsdagen drøftes den
økonomisk udvikling og in-
ternational handel i de arkti-
ske lande.
Dagen efter tages FN’s op-
gaver op. Der vil blandt an-
det blive drøftet ICC’s planer
om hvalfangst og udnyttelse
af levende ressoucer i de ark-
tiske lande.
Den 28. juli udpeges den
nye præsident for ICC for de
næste tre år. Inden valget af
præsidenten godkendes kon-
ferencens resultater og hen-
visninger til forskellige orga-
nisationer.
Delegater
Følgende delegater deltager i
konferencen fra Grønland:
Qaerngaaq Nielsen, Avaner-
suup Kommunea, Kiista
Lynge Høegh, KANUKO-
KA, Jess G. Berthelsen, SIK,
Agnethe Hammeken, Amat
Kattuffiat, Tommy Marø,
Sorlak, Kasper Skifte, Ilinni-
artitsisut Kattuffiat, Vittus
Qujaukitsoq, Siumut, Ernst
Lund, Ilinniagaqartut Kattuf-
fiat, Tida Ravn, Tusagassior-
tut Peqatigiiffiat, Carl Chris-
tian Olsen, Aasiviit, Knud
Sørensen, Landstinget, Ku-
pik Kleist, Inuit Ataqatgiit,
Peter Davidsen, KNAPK,
Ane Sofie Grødem, Atassut,
Rosa Henriksen, Amat Sule-
qatigiit, Mariane Petersen,
Atuakkiortut Peqatigiiffiat,
Aqqaluk Lynge, bestyrelses-
medlem og Ingmar Egede,
næstformand.