Atuagagdliutit - 18.07.1995, Blaðsíða 13

Nr. 55 • 1995
13
GRØNLANDSPOSTEN
Tiistrup-imit Thule-mut
All. Poul Willaume
Statsministeriutigaluni nuna-
nut allanut ministerip H. C.
Hansen-ip 1957-imi Amerik-
amilu pisortat isertortumik
Kalaallit Nunaanni atomimik
qaartartunik inissiisinnaaneq
pillugu allaffigeqatigiittarsi-
manerisa saqqummiunneqar-
nera ikittuinnarnit paasin-
eqarsinnaavoq. NATO-mut
akerliusunit USA-mut mane-
ruutiinnartup H. C. Hansen-
ip atomi pillugu politikkia
»pisuusaarnertut« »peqqu-
serlunnertullu« ajorineqar-
poq. NATO-mik illersuisut
H. C. Hansen nersualaarpaat
naalakkersuisutut sapiitsutu-
liortutut pissaanilittullu, qal-
lunaat nunaanni malunnartu-
mik malunnanngitsumillu
Sovjet-imut illersuisut peq-
qutigalugit, USA-p silatu-
saartumik Kalaallit Nunaan-
ni atomimik sakkussianik
killeqanngitsumik qanoq-ili-
orsinnaanerannik piginnaa-
sitsinini isertuulluinnartaria-
qarsimammagu. Uissuummi-
nartorsuartut tusagassiarine-
qarpoq, (»Danmarkip oqalut-
tuassartaa allanngortittaria-
qarpoq«) erseqqissinneqaq-
qipporlu tusagassiuutitigut i-
sornartorsiuisartut kisimiis-
sinnaanngitsut. Ingerlaavar-
tumik ilassuteqarlunilu naq-
qiisoqartuartariaqarpoq, na-
littalu oqaluttuassartaata ili-
simatusartuinit tusatsiakkat
nalilerneqartariaqarput, qa-
nittumilu pisunit oqaluttuat
pillugit takorluukkat, eqqaa-
masatullu ingerlateqqitat im-
mikkoortiterlugillu allanngu-
allaasersortariaqarput.
Tupaallaatissatut nutaarsi-
assaavallaanngilaq H. C.
Hansen amerikkamiullu naa-
lakkersuisuisa 1957-imi no-
vemberimi akunnerminni
imminnut paasitimmata, ar-
laataluunniit illuatungiminut
isummaminik erseqqissaallu-
ni saqqummiussissanngitsoq
- isertortumilluunniit - sor-
sunneqannginnerup nalaani
Kalaallit Nunaanni atomimik
sakkussianik inissiisoqarsin-
naanera pillugu. Atuakkami
Allieret med forbehold. Dan-
mark, NATO og den kolde
krig. En studie i danske sik-
kerhedspolitik 1949-1961
(Nangaassutilimmik iligiin-
neq. Danmark, NATO sor-
sunnerlu nillertoq. Qallunaat
illersornissamut politikkia
1949-1961 misissorlugu) u-
kioq manna februarimi saq-
qummertumi ataatsimiinner-
ni imaqarniliat, ilisimatitsis-
sutit nunallu aallartitaanit
nalunaarutit, pingaartumik
amerikamiut toqqorsivian-
niittut manna tikillugu suli
saqqummiunneqarsimanngit-
sut tunngavigalugit, piffis-
sami eqqartomeqartup nalaa-
ni qallunaat NATO pillugu
politikkiani Kalaallit Nunaa-
ta pingaaruteqamera ilaatigut
uppernarsarsimavara. Sep-
tember 1956-imi, H. C. Han-
sen-ip allannera ukiumik
ataatsimik sioqqullugu ame-
rikamiut København-imi aal-
lartitaat Rob. Coe nalunaaru-
teqarpoq, qallunnaat oqartus-
saat »USA-p Kalaallit Nu-
naanni sakkutooqarfeqarner-
minni ajomartorsiutaat pillu-
git paasinnittorujussuit«. Kii-
salu november 1957-imi
Pentagon-ip præsident Ei-
senhower-imut nalunaarusia-
ani allassimavoq, qallunaat
oqartussaat »suleqataajuma-
sorujussuit, USA-p Kalaallit
Nunaanni iluarisaminik ilior-
nissaa pillugu akuersaarnis-
saminnut« danskit-ameri-
kamiut Kalaallit Nunaata
illersornissaa pillugu 1951-
imi isumaqatigiissutaata ilu-
ani, NATO-llu qullersaasa
december 1957-imi ataatsi-
miinneranni USA-p nunanut
allanut ministeriata John
Foster Dulles-ip nammineer-
luni H. C. Hansen qutsavigaa
»paasinnilluni aaqqiisimane-
ra« pillugu, tassani eqqarsaa-
tigineqarput USA-p Kalaallit
Nunaanni sakkutooqarfii,
1958-imilu augustimi ameri-
kamiut nunanut allanut aal-
lartitaata Val Peterson-ip
Washington-imi naalakker-
suisut eqqaasippai, qallunaat
naalakkersuisuisa amerika-
miut Kalaallit Nunaanni sak-
kutooqarnikkut pisinnaati-
taaffii atortulersuinissallu
pillugit kissaataat tamarluin-
naasa akuerisimagaat.
USA-p Kalaalliit Nunaan-
ni sakkutooqamissaanut tun-
ngaviusimavoq (sulilumi taa-
maappoq) 1951-imi isuma-
qatigiissut. Taannalu danskit
amerikamiullu pisortatigoor-
tumik isumaqatigiissutaat ta-
matigoortoq - eqqumiiginar-
tumillu piaartorujussuarmik
inaarutaasumik isumaqati-
giissutaasoq - USA iluarisa-
minik iliorsinnaaneranik i-
maqarpoq. Isumaqatigiissu-
tip immikkoortuata talli-
maanni allassimavoq, ame-
rikamiut timmisartuisa »Ka-
laallit Nunaata nunataa qu-
laassinnaagaat sumulluun-
niillu missinnaallutik, (...) i-
sumaqatigiissutaasinnaasut
naapertorlugit allanik killi-
lersorneqarnatik.« Immik-
koortuata arfineq aappaanni
allassimavoq »amerikamiut
atortui, sakkui peqqumaatis-
saallu sugaluartulluunniit
(...) misissorneqaqqaarnatik
Kalaallit Nunaannut eqqun-
neqarsinnaassasut (...)«. Ta-
manna tunngavigalugu 1950-
ikkunni amerikamiut atomi
pillugu suleriaasiannik paa-
sisimannilaartup kiaaluunniit
paasisinnaavaa USA qular-
nanngitsumik - qaquguluun-
niit - Kalaallit Nunaannut a-
tomimik sakkussianik eqqus-
sisinnaasoq. 1953-imilli a-
merikamiut qaartartunik nak-
kaatitsissutaat B-47-t atomi-
mik qaartartulianik useqaru-
nartut akuttunngitsunik Thu-
le-mut mittarsimasut - ta-
manna 1980-ikkulli aallarti-
simatsiartut tamanit ilisima-
neqalerpoq.
Qallunaat-una Kalaallit
Nunaat pillugu taamatut mar-
loqiusamik politikkeqarne-
rannut suna peqqutaasoq -
soorlu ukiut arlaqartut matu-
ma siorna naqitanngorlugu i-
matut allaaserigiga: »aapa-
kaat pingasut politikkiat: ta-
kusaqarnani, tusaasaqamani,
oqaaseqarnani«? Akissut nas-
saarineqartariaqarpoq sor-
sunnerup nillertup aallartisa-
lemerata nalaani Danmarkip
Europa kangiani, kitaani NA-
TO-milu pissaanilissuit akor-
nanni erloqinartumik inissisi-
manerani. 1945 aniguisitaa-
nerup kingoma ukiut marluk-
pingasut siulliit partiit isuma-
qatigiissutigaat Danmarkip i-
sumannaatsuunissaa FN-ip a-
taaniissasoq. Kiisalu 1940-
kkut naajartulemerani Dan-
skit nunanut allanut politikki-
ani tunngaviuvoq nunat avan-
narliit suleqatigiinnerat. Sor-
sunnerup nillertup 1947-48-
mi sakkortusinerata Dan-
markip nunat Kangilliit Killi-
illu aaqqiagiinnissaannut su-
liniutai ilungersunarsipput.
1948-mi kommunistit Prag-
imi mumisitsinerata kingoma
kiisalu Danmarkimi poorskip
nalaani ajornartorsiornerup
kinguninngua politikerit nui-
masut, ilaatigut statsminister
Hans Hedtoft-ip, Danmarkip
Kangiata Kitaatalu akornanni
inissisimanerata ilungersu-
narnera paasiartuinnarpaat,
Sovjet-imit Kangianik tigu-
aasimasumit timmisartorluni
minutsialuinnannguit inger-
lanerinnaanni tikinneqarsin-
naasoq. Kommunistit Euro-
pap Kangiani peqqamiinnerat
sunniiniamerallu sakkortooq
annilaanganermik nuannarin-
nginninnermillu pilersitsi-
voq, amerlasuunillu aprilip
qulingiluaat misigeqqissaso-
ralugu annilaangassutigine-
qalerpoq.
Ullumikkulli sorsunnerup
nillertup oqaluttuassartaanik
ilisimasallit isumaqatigiissu-
tigaat, pisumi tassani ameri-
kamiut naalakkersuisuisa a-
kornanni - kingornalu 1950-
ikkut 1960-ikkullu ingerla-
nerini pisuni allani - USA-mi
Europallu kitaani sorsuler-
nissamik annilaanngassute-
qameq allisarpaat, ingasatta-
jaarlutillu Sovjet-ip immin-
nut siooranartuunera naliler-
tarpaat. Marshall-imi isuma-
qatigiissutip akuerisai Ame-
rikami inatsisartuni nalorni-
suni akueritinniarsarineqar-
poq, Europallu kitaamiut At-
lantikumi illersornissakkut
suleqatigilernissaannik, aal-
lartitat piareeqqammigaat,
piareersartinneqarput. Naa-
lakkersuisut socialdemokra-
tiusut Hedtoft-imit aqunne-
qartut USA-mit sakkunik iki-
orneqamissamut periarfissat
illersomissamullu qulakkee-
rinissanut periarfissat misis-
sorneqapallapput. Hedtoft-ip
naalakkersuisuisa nunat a-
vannarliit illersornissamut
suleqatigiinnissaat ornigi-
nartinnerugaluaqaat, taman-
nali 1949-mi februarimi
maangaannarmat, socialde-
mokratit nalomigaluarlutik
Norge Atlantikumi illersor-
nissamut isumaqatigiissute-
qarnerani maliinnarpaat. Po-
litikerit danskit nuimasut, pi-
ngaartumik socialdemokratit
- matoqqasumik - qularuti-
gaat Atlantikumi illersornis-
samut isumaqatigiissummi i-
lumut Danmarki ilaanersoq
(qularnerat tunngavissaqar-
luarpoq), annilaanngassuti-
gaallu sovjet-ermiut sakku-
tooqarnikkut illuatungiliun-
nissaat.
1950-ikkunni danskit Ka-
laallit Nunaat pillugu iser-
tuussineranni eqqarsaatigisa-
riaqarpoq, amerikamiut nali-
liinerat malillugu Køben-
havn-imi USA-p atomi pillu-
gu pilersaarutaat toqqissisi-
manartinneqanngitsut, Ka-
laallit Nunaanni sakkutooqar-
fiit peqataaffigisaat. Isuma-
qatigiissutigineqarpoq Dan-
mark atomi pillugu USA-mit
illersorneqartariaqartoq,
1950-ikkulli aallartisimaler-
nerini politikerit nuimasut
(ilaatigut Hedtoft) annilaa-
ngassutigisarpaat USA sorsu-
lernissaq ingalassimatinniar-
lugu Sovjetunionen atomi-
mik qaartartulianik saassutis-
samaarsoralugu (eqqarsaatit
taamaattut sakkutuunit politi-
kerinillu Washington-imi
saqqummiunneqartarput, aat-
saalli 1954-imi præsident
Eisenhower-ip taamaatitip-
pai, paasineqarmat sovjetip
atominik sakkussiai amerliar-
tuinnartut). USA aamma NA-
TO 1953-54-imi akiniaanis-
samik pilersaarusiorput, tassa
Sovjet saassussinissamik sio-
rasaariinnaraluarpalluunniit
erngerluni sakkortuumillu a-
tomimik sakkussiat atorlugit
sorsunneqalissasoq. Sorsun-
neqalissagaluarpat Danmark
erseqqarittoq, manittoq aku-
likitsunillu inoqarfiusoq siul-
lemut ilaalluni saassunneqar-
tussaavoq. Danskit (norskil-
lu) naalakkersuisuisa aallar-
titaat ukiuni 1954-57 NATO-
p ataatsimiittarfiini arlaleriar-
lutik isertorlutik pilersaarut
taanna sakkukillisinniarlugut
oqaatigisarsimavaat, allatullu
sakkukinnerusumik aaqqiso-
qaqqugaluarlugu. Ukiualun-
nguit qaangiummata tamanna
NATO-p atomi pillugu poli-
tikkerilerpaa.
Maniguutiinnarneq, peq-
quserlunneq sallunerlu a-
tuussimannginnerpat, H. C.
Hansen siuliisalu USA-p Ka-
laallit Nunaanni suliaat pillu-
git isiginngitsuusaaginnartar-
simammatigik? Aap, torersu-
mik ileqqorinnissarlu eqqar-
saatigalugit eqqarsaraanni.
Soorunami H. C. Hansen
1957-imi novemberimi ki-
sermaassisutut demokratiilu
eqqarsaatigalugu akuerine-
qarsinnaanngitsumik ilior-
poq. Oqaluttuarisaanerli eq-
qarsaatigalugu nammineq i-
sumaqarsimavoq nunap so-
qutigisaanut pitsaanerpaamik
iliorluni. Naalagaaffeeqqa-
mut akisussaanerpaatut, nu-
namillu Kalaallit Nunaattut
ittumut USA-mut pingaaru-
teqarluinnartumut piginnit-
tuulluni, H. C. Hansen-ip pe-
riarfissat iluatsinniarsarai.
Danmarkimmi USA-p, nuna-
mi inatsisit avaqqullugit, Ka-
laallit Nunaanni atomeqan-
nginnissaanik aalajangersa-
gaq unioqqutillugu iliornera
soriarsinnaanngilaa, aamma-
li Kalaallit Nunaanni atomi-
mik sakkoqalernissaanik er-
seqqissumik isertuanngitsu-
millu akuersinissaa iliuuse-
qarneruvoq annertooq pisa-
liaqanngitsorlu. Taamatut a-
kuerissagaluaruni ukiuni 17-
ini socialdemokratit radikal-
illu naalakkersuisoqatigiin-
nerat sipitatsissagaluarpaa,
aammalu Sovjetunionip tu-
ngaanut pissutsit pisariaqan-
ngitsumik sakkortusitinne-
qarsimassagaluarput. Taa-
maalilluni H. C. Hansen-ip
anguniakkani annerpaaq a-
kornusissagaluarpaa, tassa
Danmarkip (Danmark kisiat)
sakkutooqarfinnut atomimil-
lu sakkulianut naaggaarneq:
Europallu taakkutsitaani
USA/NATO sakkutooqar-
nikkut kissaatigisaat naag-
gaarnerisigut Sovjetunionen-
imik ussernartorsiortitsisutut
isigineqassagaluarpoq, Skan-
dinaviali sorsunnerup niller-
tup pissanganartorsiorner-
paaffiata nalaani pissanga-
nartorsiorfiussanngitsoq.
Taamaalillunili danskit
1950-ikkunni 1960-ikkunni-
lu sillimaniarnermut politik-
kiat paasinarpoq, ataqatigiil-
lunilu immikkut eqqarsari-
artaasiuvoq. Tamannaliuna
nillertumik sorsunnerup eq-
qarsartariaaserigaa, nassata-
raalu isertuussinerujussuaq i-
laatigullu eqqortoq inuiaqati-
giinnut saqqummiunniagaq
killilerneqarujuttarluni. Oqa-
luttuarisaanerup taamatut i-
ngerlasimanera ullumikkut i-
linniutissaavoq. Paasissutis-
sat pingaartut suli paasine-
qanngillat, danskit toqqorsi-
viini mattusimaneqaramik.
Inuiaqatigiinni demokratiski-
usuni oqaluttuarisaaneq, pap-
piaqqallu uppemarsaatissaa-
sut atorfillit politikkerillu
pigisarinngilaat. Inuiaqati-
giinnik-uku atuinnaraat. Paa-
sissutissanik ammaaffigine-
qartariaqarpugut!
(Politiken-imi marlun-
ngomeq 11. juli 1995 al-
laaserisamit tigulaagaq)
Timmisartorsuup nakkartup inuttaasa ilaat annattuusut. Saamerlernit kapt. Amirio orngavaatilik, kapt. Haug issiavimmi
assakaasulimmi, kapt. Criss innagasoq, sergent Snapp aamma Maj nikorfasoq tunorleq.
De overlevende besætningsmedlemmer fra den nedstyrtede B-52 maskine. Fra venstre kaptajn Amirio med krykker, kaptajn
Haug siddende i rullestolen, kaptajn Criss i sengen, sergent Snapp og kaptajn Maj stående bagerst.