Atuagagdliutit - 14.01.1997, Blaðsíða 5

Nr. 3-1997
5
ajpajpc/é/'a. £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Ineriaritortitsivik aningaasaliiffigineqassaaq
Sulisa A/S aallarnisaasunit isumassarsianik piviusunngortitsiniarnermi kinguarsaaginnartutut
sakkortuumik isornartorsiorneqarpoq
NUUK(KK) - Pitsaasuusus-
saagaluarpoq, taamaakkalu-
artorli ingerlanerliorpoq.
Piffissami kingullermi i-
nuussutissarsiutinik ingerlat-
sisorpassuit Kalaallit Nu-
naanni inuussutissarsiutinik
ineriartortitsivik Sulisa A/S
taamatut nassuiartarpaat.
Isornartorsiuinerillu ilaati-
gut sakkortusarput. Pissusis-
samisoomeranullu isit takun-
nittut apeqqutaapput.
Isornartorsiuinermilu ma-
lunnamersaavoq aallamisaa-
niartut Sulisa-p suliffeqarfim-
minnut aningaasaliisinnaane-
ra annertunerujussuarmik
naatsorsuutigisarmassuk, i-
nuussutissarsiutinik ineriar-
tortitseqatigiiffiup akilersin-
niarsinnaasai pinnagit.
Taamaammat isomartorsi-
uinerit ilaat Namminersome-
rullutik Oqartussanut, 1993-
imi Sulisa A/S-imik pilersit-
sisimasumut ingerlateqqittari-
aqarunarput.
Aallaqqaammulli
ingerlanerliorpoq
Sulisa A/S aallartikkami 37,8
millioner kroninik aningaasa-
lemeqarpoq.
Kisiannili ingerlatseqati-
giiffiup pilersinniamera ili-
magisamit akisunerujussuu-
soq paasinarsivoq. Ukiuni tul-
liuttuni marlussunni ingerlat-
seqatigiiffiup iluani aningaa-
sarpassuit atomeqarput, 1995-
imilu ukiakkut ajutuuilluni.
Aningaasaatini tunngavi-
usut 24 millioner kroniinnan-
ngorput, landskarsillu 15 mil-
lioner kroninik tapiiniarluni
neriorsuinerugalua piviusun-
ngunngitsoorpoq. KNI-mi i-
ngerlatseqatigiiffiit allan-
ngortitemeqaleruttortut ami-
gartoorujussuameranut lands-
karsip aningaasaatai atome-
qarsinnaasut tamarmik nu-
ngunngeqarput.
Tamanna peqqutigalugu i-
ngerlatseqatigiiffiup direktø-
ria siulleq, Kristian T. Ander-
sen 1995-imi septemberimi
sakkortusaarluni isomartorsi-
uivoq. Tamanna sioqqullugu
tamanut inassutigaa Kalaallit
Nunaanni suliffittaamiaqqu-
nagit.
Kisiannili ingerlatseqati-
giiffik ingerlaannarpoq, inat-
sisartullu 1996-imut aningaa-
sanut inatsit aqqutigalugu 8
millioner kroninik aningaa-
saatinut ilassutissatut ani-
ngaasaliissutigaat, taakkuli
1996-ip ingerlanerani inger-
latsinermut tapiissutitut allan-
ngortinneqarput.
Ingerlatseqatigiiffiup siu-
lersuisuisata siulittaasuat di-
rektør Flemming Bolø-p ullu-
innami ingerlatsineq isuma-
gaa, 1996-imilu upemaakkut
Anne-Marie Petersen Sulisa
A/S-imut direktørinngortin-
neqarmat taarsemeqarluni.
Aningaasaliissutit allat
Sulisa A/S-ip 1996-imi ataat-
simeersuartitsinerani naalak-
kersuisut ineriartortitseqati-
giiffimmut peqqusipput ani-
ngaasaatit ilaniarlugit sulini-
aqqullugu, taakkulu lands-
karsip avataanit pissarsiarini-
arneqassasul. Tamatuma ki-
ngorna Sulisa suliffeqarfln-
nut, ingerlatseqatigiiffinnut a-
ningaasaateqarfinnullu, pi-
ngaartumik Namminersome-
rullutik Oqartussanit pigine-
qartunut kajumissaarivoq Su-
lisa A/S-ip aningaasaatissaa-
nik tapeeqqullugit.
Sapaatit akunneranni matu-
mani aningaasaatit ilassutis-
saannik katersineq iluatsile-
ruttorpoq, aningaasaliisullu
qanittumi inuussutissarsiuti-
nik ineriartortitsiviup immik-
kut ittumik ataatsimeersuar-
titsinissaanut aggersameqas-
sapput, pissaaneq pilerigisar-
tik piniassammassuk.
Aningaasaliisut tassaaner-
upput Royal Greenland A/S,
sulisartut kattuffiat SIK, Nu-
na Fonden Aamma Kalaallit
Nunaanni sulisitsisut, kiisalu
KNI Pilersuisoq A/S annikit-
sumik tapiissuteqarpoq.
Siulersuisut siulittaasuat
direktør Flemming Bolø AG-
mut oqarpoq aningaasaatit 19
millioner kronit missaanni
ilaneqarnissaat ilimagalugu.
Sulisa-p aningaasaqarnikkut
tunngavia tamakkiisoq taa-
maalilluni 43 millioner kro-
ninngussaaq, aningaasallu
taakku emiaat atorlugit Suli-
sa-p suliai ingerlateqqinne-
qassapput.
Tamatuma saniatigut Suli-
sa aningaasanut inatsimmut
aalajangersimasumik inissin-
neqarpoq, aammalu 1997-imi
ukiunilu missingersuusiorfi-
usuni pingasuni 1998-2000-
imi ukiumut 3 millioner kro-
nit landskarsimit tunniunne-
qartalissallutik.
1997-imi 2.400.000 kronit
aallamisaasussanut akeqann-
gitsumik ikiuuttarnissamut
immikkoortinneqarput.
350.000 kronit aallamisaasus-
sanut ilitsersuusiomermut a-
torneqassapput. Sinnerilu
250.000 kronit aningaasartuu-
tissanut allanut immikkoor-
tinneqarput.
Artguniagaq kusanartoq.
1997-imi Sulisa-p 5 millioner
kronit missaanni atugassaqar-
poq.
2 millioner kronit tassaap-
put aningaasaatitoqqat tun-
Sulisa-p ilisarnaataa takujuminartuuvoq. Isomartorsiuisulli
isumaqarput Sulisa-p Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiuti-
nik ineriartortitsinera takujuminarpallaanngitsoq.
Der er sving over Sulisa ’s logo. Til gengæld mener en række
kritikere, at der er knap så meget sving over Sulisa’s arbej-
de for erhvervsudviklingen i Grønland.
ngaviisa iluanaarutitaat, oqaa-
tigineqareersutullu 3 millio-
ner kronit landskarsimeer-
suussapput.
5 millioner kronit taakku
atorlugit Sulisa-p nuna ta-
makkerlugu suliffeqarfiit ta-
piiffigineqamissamut periar-
fissaqanngitsut siuarsarnis-
saannut naalakkersuisut a-
nguniagaat naammassiniar-
tussaavai.
Teknikimut aqutsinermullu
siunnersuisameq aningaasa-
liisamerlu aqqutigalugit, pi-
ngaartumik akisussaaffigalu-
git aktiaatinut tapiissuteqar-
neq aqqutigalugu Sulisa niu-
erpalaartumik inuussutissarsi-
utinik ineriartortitsineq siu-
arsassartussaavaa, pingaartu-
mik Kalaallit Nunaanni sulif-
feqarfiit minnerit akunnattul-
lu eqqarsaatigalugit.
Kiisalu siunertaavoq inuus-
sutissarsiornerup suliffissa-
qartitsinerullu ilusilersugaa-
nerisa ineriartortinneqarne-
rannik siuarsaanissaq, aam-
mattaaq suliniutit ineriartor-
titassat annaasaqarfiusinnaa-
sut peqataaffiginerisigut.
Anguniakkat kusanartor-
suugaluit 1997-imi 5 millio-
ner kronit atugassat naam-
maqqajanngillat, kisiannili
isornartorsiuinermi naalak-
kersuisut, inuussutissarsiuti-
nik ineriartortitseqatigiiffiup
anguniagaanik aningaasassa-
anillu aalajangersaasut saaffi-
gineqartariaqaraluarput.
Siunnersuineq
isornartorsiorpaat
Sulisa suliffeqarfiit arlallit pi-
lersinneqamerini ikiuussima-
voq, kisiannili aamma akiler-
sittarsimalluni.
1996-illi qiteqqunnerani
Sulisa aallamisaaniartunik si-
unnersuinermini nalunaaqut-
tap akunneranut 750 kroniler-
sittarsimavoq, tamannali isor-
nartorsiuinermut tunngavigi-
neqarpoq.
Amerlasuut misigisimap-
put aallarnisarnermi Sulisa
Kalaallit Nunaanni inuussu-
tissarsiutinik ingerlataqamer-
mi pissutsinut tulluuttumik
siunnersuinissamut piginnaa-
neqanngitsoq.
Tamatumani aallamisaasut
ingerlalluareersunik suliffe-
qarfiutillit, kisiannili nutaa-
mik isumassarsisimasut pine-
qarput. Taakku soorunami a-
ningaasat pisassat akiligassal-
lu pillugit aallarnisaasumit,
ilinniakkaminut pikkorissor-
suugaluarluni suliffeqarfimmi
kisitsilerinerinnarmik pappia-
ralerinerinnarmillu sammis-
aqarsimasutut ilinniagaqar-
nissamut pisariaqartitsinngi-
laq.
Isomartorsiuisut ilaat ima-
tut oqarpoq: .- Ilinniartumik
piumassuseqanngitsumik ka-
laallillu inuussutissarsiorne-
rannik ilisimasaqanngitsumik
ikiorteqarluni nalunaaquttap
akunneranut 750 kroneqartit-
sisameq akisuallaaqaaq.
Isomartorsiuineq aaqqinni-
arlugu Sulisap ukiut nikinne-
ranni siunnersuisamermi ake-
qartitsisarnini allanngortip-
paa.
Akikillivoq
Sulisa A/S annertuumik ne-
qerooruteqarpoq: Inuussutis-
sarsiutinik ineriartortitseqati-
giiffik 10.000 kronit nalingi-
nut siunnersuisamermini ake-
qartitsissaarpoq.
Taamaaliorneq imminut i-
kiornissamut ikiuineruvoq,
tassanilu isumassarsiat nutaat
Sulisap nalilersorlugillu saq-
qummiuttassavai, neqeroorut-
taarli suliffeqarfinnut pioreer-
sunut ikiorsertarialinnut a-
tuuppoq.
Suliniut aalajangersimasoq
isumannanngitsutut Sulisa-p
nalilersimappagu Sulisa-p su-
liffeqarfimmik ikiuinera i-
ngerlaannarsinnaavoq. Taa-
maattoqassappat nalunaaqut-
tap akunneranut 300 kroninik
akeqartitsisoqassaaq, akiliu-
tillu suliffeqarfiup aningaa-
saataannut ilassutitut allan-
ngortinneqarsinnaapput.
Suliami kinguaariit nikin-
nerat allanngortiterinerluun-
niit, alliliineq suliffeqarfim-
miluunniit arlaannik allanng-
ortitsinissaq pineqarpat siun-
nersortimut nalunaaquttap a-
kunneranut akiliut 450 kroni-
ussaaq.
Aammattaaq Sulisa sulif-
feqarfiit aqunneqamerinut i-
kiorsiisarpoq, soorlu suliffe-
qarfiup siulersuisuini ilaasor-
taatitaqamermigut.
Ikinnerussutillit
Sulisa-mut isomartorsiuinerit
sakkortunerpaartaraat suliniu-
tinut nutaanut ingerlatseqati-
giiffiup aningaasaliisinnaane-
ra.
Sulisa aningaaseriviunngi-
laq, aningaasaatinilu tunnga-
viusut taarsigassarsiaritinne-
qarsinnaanngillat. Akerlianilli
ingerlatseqatigiiffiup suliffe-
qarfiit tatigisani aktiasiffigi-
sinnaavai.
Sulisa-lli piginneqataassu-
taasa piginneqatigiiffimmi pi-
ginneqataassutit 49 procentii
qaangissanngilai, ingerlatse-
qatigiiffik suliffeqarfinnik pe-
qalemissaminik kissaateqan-
ngilluinnarmat, ikiuunnis-
saannarli siunertarigamiuk.
Tamannattaaq aamma soo-
runami Sulisa-p imminut iki-
ornissaanut ikiorsiineruvoq.
Suliffeqarfik nutaaq aallartil-
luariarpat Sulisa-p aktiaatai
iluanaaruteqarfiullutik tuni-
neqarsinnaapput, iluanaarutil-
lu aningaasanut kaaviiaartin-
neqartunut ilanngunneqarlu-
tik.
Aktiaatitigut ikinnemssute-
qamerpiaq taanna aallamisaa-
sunut arlalinnut pakatsisitsisi-
mavoq, taakkulu inuussutis-
sarsiutinik ineriartortitseqati-
giiffimmit allatorluinnaq
aningaasalersomeqarnissartik
naatsorsuutigisarsimagaluar-
paat.
Taamatut paatsoorsimaner-
mut peqqutaasinnaavoq Ka-
laallit Nunaanni inuussutis-
sarsiutinut allanut tapiisamer-
mut aammalu emiaqanngitsu-
nik taarsersugassaanngitsu-
nillu taarsigassarsisinnaaner-
mut malemagassat pitsaane-
rusut atuutsinneqarmata.
Landskarsip ESU-mut aaq-
qissuussinermini immikkoo-
mtilimmi aningaasaqarnikkut
atugai Sulisa A/S-ip atugaanit
allaanerupput.
Tassami 1997-imut ani-
ngaasanut inatsimmi katillu-
git 85 millioner kronit emia-
qanngitsumik taarsersugas-
saanngitsumillu taarsigassar-
siassatut, emianut tapiissuti-
tut taarsigassarsiassatut emia-
littut aamma ESU-mut taar-
sigassarsiatoqqanik landskar-
simut akilemeqarsimanngisa-
annartunut isumakkeerutis-
satut immikkoortinneqarput.
Aningaasat taakku amerla-
nersarujussuit aalisarnermut
tutsinneqassapput.
Assigiinngeqaat
Taamaalillunilu ESU-p i-
nuussutissarsiutinillu ineriar-
tortitseqatigiiffiup imaani nu-
namilu suliffeqarfinnut peri-
arfissarititai assigiinngitsoru-
jussuupput.
Tamanna pakatsissutaavoq,
kisianni tassanissaaq naalak-
kersuisut inatsisartullu tapee-
riaatsini assigiinngitsuni mar-
lunni taakkunani aningaasa-
qamermik aalajangersaasartut
isornartorsiortariaqarput.
Tamatuma saniatigut Suli-
sa-p sullitai oqaatigineqareer-
sutut assigiinngitsorujussuup-
put, aallarterlaajusarlutik mis-
ilittagaqarluareertarlutillu,
taakkuli assigiissutituaraat
suliassanik nutaanik isumas-
sarsisimanertik. Sulilu Suli-
sa eqqartomeqartuarallassaaq.
Tunumi aallarni-
saasut nersor-
naaserneqarput
NUUK(KK) - Kalaallit inuus-
sutissarsiutinik ineriartortitsi-
viat Sulisa A/S nersomaasii-
salerpoq »Aallarnisaasutsia-
lak«-mik taasarninik.
1996-imi juullinngitsiartoq
nersomaat Tasiilami Kelly
Nicolaisen-imut, Erika Nico-
laisen-imut aamma Yew Lin
Tay-imut tunniunneqassasoq
aalajangemeqarpoq. Januarip
18-iani Ammassallip Kom-
muniani borgmesterip, An-
ders Andreassen-ip Tasiilami
kommunip allaffiani nersor-
naasemeqartussat diplom-imik
Qaanaamillu Uusarqaq Uu-
taaq-p qipemgaanik tunissavai.
Aappariit Kelly aamma
Erika Nicolaisen-ikkut 1973-
imi Hotel Angmagssalik qaq-
qami, illoqarfimmut aamma
Kong Oscar-ip umiarsualivi-
anut isikkivigilluartumi sana-
vaat. Akunnittarfik ilallat-
taameqaisimalluni ullumik-
kut neriniartarfeqarpoq 48-
nillu inilaqaifuni.
Kingusinnerusukkut Yew
Lin Tay ilannguppoq, siul-
lermik sulisutut ukiualun-
nguillu matuma siomatigut
piginneqataalerluni. Takor-
nariartitseqatigiiffik Arctic
Wonderland Tours Tunumut
takomariartartunik amerliar-
tuinnartunik, pingaartumik
Island-imeersunik isumagin-
nittussatut pilersinneqarpoq.
Sulisami naliliisussatut
ataatsimiititaliami ilaasor-
taapput naalakkersuisunut
ilaasortaq Peter Grønvold
Samuelsen, Greenland Tou-
rism-imit Jens K. Lyberth,
Kalaallit Nunaanni inuussu-
tissarsiutinik ingerlatallit pe-
qatigiiffiannit Benny Rei-
ding, Sulisitsisunit Peter Pars
aamma Sulisa A/S-imit An-
ne-Marie Petersen.
Iværksætterpris
til Østkysten
NUUK(KK) - Det grønland-
ske erhvervsudviklingsselskab
Sulisa A/S har indstiftet en ny
pris, »Årets iværksætter«.
Prisen for 1996 blev kort
før jul tildelt Kelly Nicolaisen,
Erika Nicolaisen og Yew Lin
Tay i Taasilaaq. Den 18. janu-
ar vil borgmesteren i Ammas-
sallip Kommunia Anders
Andreassen på rådhuset i
Tasiilaq overrække prismod-
tagerne et diplom og en skulp-
tur, udført af kunstneren Uus-
arqaq Uutaaq fra Qaanaaq.
Det var ægteparret Kelly og
Erika Nicolaisen, som i 1973
byggede Hotel Angmagssalik
godt op til fjelds med en fan-
tastisk udsigt over byen og
Kong Oscars Havn. Ved
hjælp af knobskydning er
hotellet i dag udrustet med
restaurant og 48 værelser.
Senere kom Yew Lin Tay
med, først som medarbejder
og for nogle år siden som
medindehaver. Selskabet
Arctic Wonderland Tours
blev stiftet for at tage sig at
den voksende strøm af turi-
ster til Østkysten, først og
fremmest fra Island.
I Sulisa’s bedømmelsesko-
mite sad landsstyremedlem
Peter Grønvold Samuelsen,
Jens K. Lyberth fra Green-
land Turism, Benny Reiding
fra Foreningen af Nærings-
drivende i Grønland, Peter
Pars fra Grønlands Arbejds-
giverforening og Anne-Marie
Petersen fra Sulisa A/S.