Atuagagdliutit - 23.01.1997, Qupperneq 9

Nr. 6-1997
9
GRØNLANDSPOSTEN
Kujataani savaatillit nuliaat qallu-
naatsiaat alisaannik suliaqarput
Katersugaasivimmiittuutinik Kalaallit Nunaannut nussuineq ukiuni
tulliuttuni ingerlaqqissaaq
Qallunaatsiaat atisaat alutorilluartarpagut, pingaartumik nasaasaat. Atisat piffissamut
naleqqimnissaat inunnut Nunarsuup Isuani Østerbygdimi aamma Vesterbygdimi pingaartis-
simaqigaat qularutissaanngilaq. Knud J. Krogh atuakkiamini »Qallunaatsiaqaifik Grøn-
land«-inti nasaasat pillugit imatut allappoq:- Nasaasat taamaattut tamarmik kassennit
ammut atasumik isoquteqarput pingaakujuutiginnikkumasuni tannaagaasarlutik. Pisariaqa-
lersimqnermat ukioq 1359 Islandimi biskorpit ilaata innuttani palasit mattuttullu peqqusi-
mavai natsaminni isoqutaasa silissutsimikkut inussat marluk takissutsimikkullu alem ataa-
seq sinnersimassanngikkaat. Nasaasat taamaattut ukiup 1300-p naalemerani suli atugaa-
nerpaasimapput.
Vi har et meget godt indtryk af nordboernes klæder, især deres hætter. Der er ingen tvivl
om, at mode spillede en stor rolle for disse mennesker, som ellers levede ved Verdens ende i
Østerbygd og Vesterbygd. I sin bog »Erik den Rødes Grønland« skriver Knud J. Krogh om
nordboernes hætter:- Alle hætter har en lang, nedhængende strud i nakken, som har givet
rig anledning til lapserier, for selvfølgelig var der nogle, der skulle gøre den ekstra lang. I
1359følte en islandsk biskop sig foranlediget til at forbyde sine præster og munke at bære
hættestruder bredere end to fingre og længere end en alen.
NUUK(KK) - Kujataani sa-
vaatillit nuliaat arlallit oqalut-
tuarisaanermi pissanganaatil-
lit ilaannik suliaqaleruttorput.
Ukiuunerani unnuit ilaat
savaatimik meqquinik qissi-
nermut atortarpaat, qissiner-
minnilu qallunaatsiaat nuliaa-
sa ukiut 700-1000-it matuma
siorna Kujataaniinnerininni
qisseriaaseriat atorpaat.
1997-imi meqqut qissisat
kingusinnerusukkut qallunaa-
tsiaat atisaannut ikaartiterne-
qassapput. Kujataani Øster-
bygdimi aamma Nuup Ka-
ngerluani Vesterbygdimi illu-
kuni nassaarpassuit malillugit
titartameqarsimasut atorlugit
atisaliortoqassaaq.
Katillugit atisat marluiit
ikaartitemeqassapput, ataatsit
Københavnimi Nationalmu-
seum-imut ataatsillu Nuummi
Nunatta Katersugaasivianut
Toqqorsivianullu. Atisat ataa-
tsit sisamanik atasortaqarput,
marlunnik nasaasartaqarlutik,
marlunnik nasartaqarlutik il-
lugiinnillu alersitaqarlutik.
Piffissamut
malinnaasimapput
Ukiut ingerlanerini assaasar-
nerni qallunaatsiaat piffissap
qanoq ilinerani qanoq ittunik
atisaqartarsimanersut suku-
miisorujussuarmik paasine-
qarsimavoq. Københavnimi
Nationalmuseet-imi atisat a-
tasunngorlugit mersukkat ati-
sakullu qanganitsat pigine-
qarput.
Atisat qajannarsisimasut
taakku Nunatta Katersugaasi-
vianut Toqqorsivianullu
nuunneqamissaminnut qajan-
narsisimavallaaqaat. Maanna
taakkununnga taartissanik
Københavnimiittut Nuum-
miittullu assilillugit ikaartite-
risoqarnialerpoq. Atisallu
naammassigunik saqqum-
mersinneqarsinnaalissapput.
Qallunaatsiaat atisatoqaasa
suliarineqamerinut peqatigi-
tillugu itsarnitsanik assaa-
nermi nassaat katillugit
2.142-t Nunatta Katersugaasi-
vianut Toqqorsivianullu
nuunneqassapput, Nuullu ka-
ngerluani katersugaasiviup
nammineq assaatitsinerani
marlunni nassaat ilannguk-
kaanni Kalaallit Nunaanni
qallunaatsiaat inuunerisima-
saannit takussutissat anner-
toorsuit saqqummersinneqar-
sinnaanngussapput.
Nussuinerit
ingerlaannassapput
Ippassigami Nunatta Katersu-
gaasivia Toqqorsivialu Ka-
laallit Nunaata kitaani inuia-
qatigiit immikkut pigisarisi-
masaanik saqqummersitsivoq,
taakkulu 1996-ip naalemerani
Københavnimi Nationalmuse-
um-ip immikkoortuanit Etno-
grafisk Samling-imit Nunatta
Katersugaasivianut Toqqorsi-
vianullu nuunneqarput.
Danmarkimit Kalaallit Nu-
naannut nussuineq 1982-imi-
li, Erik Aappalaartup Kalaal-
lit Nunaannut pineranit ukiut
1000-inngormata dronning
Margrethe-p Aalup Kanger-
miup akvarellimik qalipagaa-
nik 160-inik aaamma Jens
Kreutzmann-ip akvarellimik
qalipagaanik 44-nik nassarlu-
ni Kalaallit Nunaannut anga-
lanersuanut atatillugu allartip-
poq.
1980-ikkutingerlaneerini
aammalu maanna 1990-ikkut
ingerlanerini nussuinerit i-
ngerlaannarput, Nunattalu
Katersugaasiviata pisortaata
Emil Rosing-ip naatsorsuu-
tigaa Danmarkimit Kalaallit
Nunaannut nuutassat tamak-
kemeqarnissaannut suli ukiut
pingasuniit tallimanut inger-
lagallassasut.
Toqunartoq
Aamma 1997-imi Avanersu-
armi illukunik assaanermi
nassaat 5.400-t Kitaanilu nas-
saat 11.730-it Københavnimit
Nuummut nuunneqassapput.
Nassaat taakku 1990-imi
Avanersuarmi nassaanik
nuussinermi ilaasussaasima-
galuarput 1996-imilu Kitaani
nassaat nuunneqartussaasi-
magaluarlutik, taamanili ilaa-
tigut DDT atorlugu aanaveer-
saasameq atorlugu uninnga-
suutigineqarsimapput, kingu-
sinnerusukkullu paasineqar-
poq aanaveersaat taanna to-
qunarluinnartorsuusoq.
Nassaat taakku ulorianar-
tunngorsimammata National-
museum-ip toqqorsivianut
ammarneqarsinnaajunnaarlu-
git ukiorpassuami toqqortari-
neqarsimapput. Aanaveersaa-
sartullu »silaannarsualiartar-
tut atisaannik« atorlutik pigisat
taakku DDT-mik akui piiarlu-
git salissimalerpaat, ukiullu
ingerlanerani kingusinneru-
sukkut ulorianarunnaarsimal-
lutik Kalaallit Nunaannut
nuunneqarsinnaalissallutik.
Eigil Knuth-ip
katersugaatai
Issittumi ilisimasassarsior-
torsuaq Eigil Knuth-ip, sioma
toqusup Tunup avannaani
angalasamerpassuarmini ka-
tersorsimasani amerlaqisut
qimappai.
Eigil Knuth peqqikkallara-
mili katersorsimasani nalu-
naarsulersimavai, suliarlu taan-
na soorunami inuttaa toqo-
reeraluartoq ingerlannassaaq.
Eigil Knuth-ip ullorsiutini
dronning Margrethe-p atua-
gaateqarfianut tunniussima-
vai, tunniutinnginnerinili
quppernerpassuit tamaasa
marluinngorlugit assileqqissi-
mavai, assileqqitat aappai
Københavnimi Nationalmu-
seum-imut tunniussimallugit
aappaalu Nunatta Katersu-
gaasivianut Toqqorsivianullu
tunniussimallugit. Eigil Knuth
angutaasimavoq peqqissaar-
luinnartoq, ullorsiutaalu Ka-
laallit Nunaanni ilisimasas-
sarsiomerpassuinit nalunaar-
suinertaqarlutik titartagar-
taqarlutillu pissarsingaatsiar-
fissaapput.
Annertuumik nalunaarsui-
nissamut piffissangaatsiaq a-
tomeqartussaavoq, tamatuma-
lu kingoma Københavnimi
Nationalmuseum-ip Nuummi-
lu Katersugaasiviup aalaja-
ngissavaat pigineqartut qanoq
agguameqassanersut. Aatsaat
1998-imi 1999-imiluunniit
Eigil Knuth-ip katersugaataasa
ilaasa Kalaallit Nunaannut
nuunneqamissaat Emil Ro-
sing-ip naatsorsuutigaa.
Naggmnnut
utertitsineq
Nunatta Katersugaasivia
inissaaleqititsivoq
NUUK(KK) - Nunatta
Katersugaasiviata Toq-
qorsiviatalu pisrotaata
Emil Rosing-ip ippassi-
gami Danmarkimit Ka-
laallit Nunaannut nussui-
neq, 1982-imi aallartittoq
naliliiffigaa.
Maannamut katersuga-
atit, inuiaqatigiit immik-
kut pigisaat 2.027-it aam-
ma assaanerni nassaat
24.358-it Kalaallit Nu-
naannut nuunneqarsimap-
put, 1997-illu ingerlane-
rinnaani Avanersuarmi
assaanerni nassaat 5.400t,
Kitaani assaanerni nassaat
11.730-it aamma illuku-
nik assaanerni marlunni
nassaat 2.142-t Nuummi
k a t e r s u g a a s i v i m m u t
nuunneqassapput.
AG: - Katersugaasivik
katersugaaterpassuarnut
taakkununnga qanoq ilil-
luni inissaqartitsisinnaa-
va?
Emil Rosing: - Maan-
nakkorpiaq Kitaani inuia-
qatigiit immikkut pigisaat
nuunneqartut kingulliit a-
merlanersaat katersugaa-
sivimmi saqqummersip-
pagut, inissakilliortitsile-
reerpugulli.
- Neriuppugul Nuup
Saani quersuatoqqap qalia
iluarsaatsissinnaassallu-
tigu, taannami pigisatsin-
nut amminut amerlaqisu-
nut inissiiffissatut naleq-
qulluarpoq. Taamaalilluta
Danmarkimit nuunneqar-
torpassuarnut nutaanut
inissaqartitsisinnaalissaa-
gut.
- Quersuatoqaq maan-
nakkorpiaq qaannanik u-
mianillu katersugaatitsin-
nut nillertumiittussanut
atoiparput, quersuatoqqal-
li iluarsaannissaanut, taa-
maalillunilu qaliatattaaq
katersugaasivittut atorsin-
naalemissaanut 1 million
kronit atorfissaqartippa-
gut.
- Piffissami sivitsortumi
quersutoqqap qalia kis-
saatigisimavaiput, kissaa-
terpullu piviusunngoru-
maartoq ilimagalutigu.
Nuummiiginnassapput
AG: - Katersugaaterpas-
suit Danmarkimit nuun-
neqartut sinerissami ka-
tersugaasivinnut ingerla-
teqqinneqassappat ?
Emil Rosing: - Naamik,
taamaattoqamissaanik pi-
lersaaruteqanngilagut.
Kalaallit Nunaata oqalut-
tuarisaanernik katersugaa-
teqassalluta pisussaaffe-
qarpugut. Katersugaatit
ilisimatusartunik ornik-
kusunneqamissatsinnut o-
qaluttuarisaanittalu siaru-
arterneqarnissaanut ator-
fissaqartippagut.
- Nammineq sulinitsi-
gut katersugaaterpassuar-
nillu Københavnimi Nati-
onalmuseum-imit nussui-
nitsigut piffissami agger-
sumi kalaallit oqaluttuari-
saanerannut tunngasunik
pigiuagaqalernissarput
neriuutigaarput.
- Ullumikkut taamaattu-
nik saqqummersitaqar-to-
qanngilaq, qulamanngi-t-
sumillu pisaiiaqartitat an-
nertuut taamaattunik saq-
qummersitsinikkut pis-
sarsiarineqaisinnaasut.
Attaveqartuassapput
Københavnimi National-
museum-imi Kalaallit Nu-
naannut allattoqarfimmik
taasap katersugaasivimmi
Kalaallit Nunaat pillugu
katersugaatit misissome-
qartarput nalunaarsoqqin-
neqartarlutillu, tamatuma-
nilu immikkut siunertaa-
voq katersugaatit suut
Kalaallit Nunaannut uter-
tinneqarnissaasa aalaja-
ngersameqarnissaat.
Ukiut pingasuniit talli-
manut qaangiuppata Ka-
laallit Nunaata Danmar-
killu katersugaatinik nus-
suinermut isumaqatigiis-
sutaat naassaaq, Emil Ro-
sing-ili neriuppoq Kalaal-
lit Nunaannut allattoqarfik
Københavnimiittoq pigi-
neqassaannassasoq.
- Siunissamissaaq qal-
lunaat kalaallillu katersu-
gaasiviisa attaveqatigiittu-
arnissaat pisariaqartinne-
qartussaavoq. Ullumikkut
illoqarfinni katersugaasi-
viit Danmarkimilu kater-
sugaasiviit suleqatigiillu-
arput, tamatumalu saniati-
gut Danmarkimi inuit tu-
nissuteqartarnerat anner-
tusiartorpoq.
- Kinguaarit nutaat, Ka-
laallit Nunaannut atassu-
teqanngitsut kalaallit pigi-
sarpassuinik angajoqqaa-
minnit, Kalaallit Nunaan-
ni sulisimasunit kingor-
nussisarsimapput. lnuu-
suttut pigisanut taamaattu-
nut angajoqqaamisulli so-
qutiginninneq ajorput, qu-
janartumillu taakku Ka-
laallit Nunaannut utertil-
lugit tunniunneqartarput.
Tunissutsit tamakku sine-
rissami illoqarfiit pinngor-
fiisa katersugaasiviinut
tunniunneqartarput.
Nunatta Katersugaasi-
via Toqqorsivialu ullu-
mikkut 16-inik sulisoqar-
poq, februarillu aallaqqaa-
taani sulisut itsamisarsiu-
umik toqqorsiivimmillu
isumaginnittumik ilane-
qassapput, taakkulu mar-
luullutik nunatsinni llisi-
matusarfimmi ilinniarsi-
mapput.
1997-imut Aningaasa-
nut Inatsimmi Nunatta
Katersugaasivia Toqqor-
sivialu 7,3 millioner kro-
ninik innnikkoortitsivi-
neqarpoq. Amerlarpasin-
ngillat, aammalu katersu-
gaasivik aningaasaateqar-
finnut aningaasaliisartu-
nullu allanut saaffiginnit-
tariaqarsimavoq, taamaa-
lillunilu Nunatta Katersu-
gaasiviata Toqqorsivia-
talu sulinerata ilarujussua
aningaasalerneqarsimallu-
ni.