Atuagagdliutit - 11.02.1997, Blaðsíða 6

6
Nr. 11 • 1997
É/C
GRØNLANDSPOSTEN
Kulturikkut illu pinngortitap asseraa
Illup arsarnerit, imaq, iluliaq, qaarsoq silaannarsuarlu tunngavigai
(JB) - Kulturikkut illup ilusis-
saa illussanik titartaasartunut
unammissutigitinneranut pe-
qataanissatsinnut aalajange-
ratta Kalaallit Nunaanniinngi-
saannarsimavoq. Aallaq-
qaammulli isummerpugut
Kalaallit Nunaanni pinngor-
titaq immikkoorluinnartoq il-
lup ilusissaanut aalajangii-
suusariaqartoq.
Illussanik titartaasartoq
Morten Schmidt, arkitektfir-
maet Schmidt, Hammer &
Lassen, kulturikkut illup ku-
sanarluinnartup immikkuulla-
rilluinnartullu qanoq aallarti-
samera pillugu oqaluttuarpoq.
- Pinngortitap ilisamaatai
pikkunartut soorlu qaamaneq,
immap qoqaarinnera, kanger-
luit, qaqqat, ilulissat arsame-
rillu illup iluserissavai aallaa-
vigalugillu, Morten Schmidt
nassuiaavoq. - Paasiniarpar-
puttaaq kalaallit qanga qanoq
najugaqartarlutillu illuliortar-
nersut, paasivarpullu kalaallit
qanga illulioraangamik im-
minnut qanillutik ataatsi-
moortanngitsut. Eqqaminni
periarfissaqarluarumallutik il-
loqartarput, avammut isikki-
vilerlutik, pinngortitarlu sa-
pinngisaq tamaat misiginiar-
tarlugu.
- Paasivarputtaaq kalaallit -
qallunaanut naleqqiullutik -
silamiittartorujussuit, aamma
ukiukkut, taamaattumillu pi-
ngaartipparput illu inunnut
isersimaannartuunngitsunut,
aammali Skibshavnsvej-ik-
koortartunut, tulluutsinnias-
sallugu.
- Narsarsuup teqeqquani
inissinneqamissaa aalajanger-
NUUK(ark) - Så slog frihe-
dens time for en 48-årig
mand, der lider af skizofreni.
Manden blev i 1975 idømt en
behandlingsdom, efter at han
havde begået voldtægt. Han
har fået stillet diagnosen ski-
zofreni og er blevet behandlet
dels i Vordingborg dels i
Nuuk. Siden 1983 har han op-
holdt sig her i landet.
neqareerpoq, taamaattumik
sanaartorfissap periarfissai
tunngavigalugit inissinniassa-
varput. Illoqarfiup ilusilersor-
nera misissoratsigu paasivar-
put, Nuuk illoqarfiup qeqqa-
nik taaneqarsinnaasumik pe-
qanngitsoq - Brugsen-ip al-
lakkeriviullu akomat eqqaas-
sanngikkaanni - taamaattu-
mittaaq illup piviusunngor-
nissaanut inunnut tamaaniit-
tartunut tunngatillugu kaju-
ngemartunngortinnissaa.
- Tamatuma nassatarisaa-
nik tulluutsipparput illup »qu-
assua« rådhusip blokkillu
Narsarsuarmiittunut tungaan-
nut sammitinnissaa.
Ilisamaat
Morten Schmidt-ip illutavia
pillugu oqaluttuani nangikka-
miuk oqarpoq, illumik titar-
taasartut siunertarisimagaa il-
lumik sapinngisamik amma-
sumik pilersitsiniarluni. Saq-
qaata iigaa ueriartortoq qaa-
manermut qilammullu sapin-
ngisamik isikkiveqarpoq. Ii-
gaa maligaartoq, orpiup lær-
kip skandinaviameersup qisu-
inik qalligaasoq, arsamertut i-
lusiligaapput. Unnukkut isaa-
riaata iigaata qulaani ataanilu
qulliit ikumasarput, qulliit qu-
laanit seqilatitat saavatalu
igalaavinit, taamaalilluni illup
»uummarinnera« illoqarfim-
mut qinngorluni.
Iigaq taartoq, erseqqarin-
ngitsutut ittoq, pingasunik te-
qeqqulik rådhusip blokkillu
tungaannut sammisoq aalaak-
kersimasutut aalajaatsumillu
ilusiligaq pinngortitami qaar-
sutut ilusiligaavoq, taamaalil-
Der er tale om en ankesag;
men en af de ret sjældne
sager, hvor anklagemyndig-
hed og bisidder så at sige
»trækker på samme hammel«
- begge parter havde samme
indstilling. Begge ønskede
den seneste behandlingsdom
fra 1993 ophævet, da manden
ikke længere er til fare for sig
selv eller andre.
luni illu saavanut qullilersuk-
kamut »uummarissumut«
qaammaarissumullu sakkor-
tuumik illuatungiliisuuvoq.
Illup silataa tamarmiulluni
iluliarsuartut uingasutut ilusi-
ligaavoq, tinikkiartortamera
ulikkiartortarneralu ingiaqa-
tigalugit sarfarsiataartoq. Ilu-
sia aalajuamermik soorlu ta-
korluuisitsisoq.
Pinngortitap initunersua
isaarissami takorloortinniar-
neqarpoq. Portullunilu silip-
poq, illumilu kiffartuussiviit
tassunga initoorsuarmut alla-
nut attuumassuseqanngitsutut
inissitaapput. Qaamaneq qu-
laanit ataanillu seqersimavoq,
sakkortuumik tarraatitsinani.
Inersuup initai torsuusaalu,
illup iluani init akomanniittut
tassaapput kangerluit talertai -
qaqqat innaarissut atuarlugit.
- Isaariaa isumarput malil-
lugu ilutsimigut immini ima
sakkortutigaaq, nivinngaas-
suiffigineqarnissaa mianer-
sorfiusariaqarluni. Ussemar-
torsiornassagaluarpoq iigaa
kusanartuliarpassuarnik ni-
vinngaassuiffigissallugu, ii-
gaali ilusaalu immini »qipe-
rugaavoq«, kusassaatillu »al-
lat« takorluuinermik akomu-
sersuisinnaapput. Ajussaaq
inersuup tungaanut iigaa si-
larleq kusanartulianik »seq-
qersassagaanni«, taamaattu-
mik »Buutip« kusanartuliai
iikkamut »cementerunnissai«
aalajangiupparput, iigaq ku-
sanartulianik qiperuuffigisi-
masutut isikkulerlugu.
T amatigoornera
- Atorsinnaaneran sapinngisa-
Manden, der i dag bor i et
bofællesskab i Sydgrønland,
har hidtil haft dom for, at han
skulle være undergivet krimi-
nalforsorgens tilsyn, samt lade
sig behandle med antabus
mod et alkoholmisbrug og un-
dergive sig psykiatrisk be-
handling herunder eventuelt
lade sig indlægge på hospital
til behandling for sin sygdom.
mik tamatigoornissaa pi-
ngaartipparput. Inersuarmi
inersuaaqqamilu iikkat nipi-
mit pitameqarsinnaanngitsut
illikartillugit natersuaq alline-
qarsinnaavoq. Isiginnaartitsi-
sarfiullu natitaa immikkut
suliaavoq isaarissap inersuillu
marluk naqqinut nallertillugu,
taamaalilluni imaaliallaannaq
nuisitsinemut assigisaannullu
atomeqarsinnaallutik.
Illup allanut atorfissai soor-
lu eqqumiitsuliomiat ilinniar-
fiat, ikinngutigiit inersuaat,
Silamiut sungiusartarfiat ati-
saajartarfillu, NAPA, Katuap
allaffeqarfia, tanittarfik ilaallu
ilanngullugit illup saavata
illuatungaata iigai atuarlugit
inissitaapput.
Inersuarmi nateq manittu-
innanngorsinnaaginnanngi-
laq. Aammali nipilersortarfiit
marluk natermit atsinnerusut
pilersinneqarsinnaapput, aap-
paa angisooq soorlu nipiler-
sugassiarsuamik nipilersortut
amerlasuunut, mikisorlu nipi-
lersortunut ikinnerusunut.
- Aallaqqaammut inersu-
armi aneerasaartarfiusaqar-
nissaa pilersaarutiginngikka-
luarparput, sanatitsisulli isi-
ginnaartarfinnik amerlanemik
kissaateqamerat naapertorlu-
gu kingusinnerusukkut sana-
neqarpoq, Morten Schmidt
oqaluttuarpoq. - Akomutaan-
ngivipporlu. Suliffeqarfitsinni
isumaqarluinnarpugut sulia-
mik sakkortusaasoq, issiaviit
amerlinerinnai eqqarsaatigi-
nagu, aammali nipi tusamer-
nissaanut pitsanngorsaataam-
mat, ilaatigut aneerasaartarfi-
usap sinaani tummeqqat pi-
Lægeudtalelse
uden patientkontakt
Både anklager og bisidder
fandt, at landsretten burde
forholde sig kritisk både over-
for de seneste lægelige udta-
lelser og til kriminalforsor-
gens udtalelser, der anbefaler,
at manden fortsat bør være
under tilsyn. Specielt de læ-
gelige udtalelser er fremkom-
met via udtalelser fra andre.
Lægen har ikke selv talt med
den dømte, sagde anklageren.
Anklageren ridsede et ikke
uinteressant levnedsforløb op
om den 48-årige, der i dag
stort set drikker sig fuld hver
weekend; men alligevel har
sit alkoholforbrug under kon-
trol, fortælles det i en udtalel-
se fra bokollektivet. Og man
har snor i drikkeriet, fordi
manden ikke kan hæve penge
uden en underskrift fra bokol-
lektivets ledelse. Man kan
imidlertid ikke forhindre, at
han får spiritus af andre, når
han er i byen, og hertil kom-
mer hans lyst til at smådrikke,
når de ansvarlige glemmer at
give ham antabus.
lersitaat.
Sanaartuutit
Sanaartomermi atortut sapin-
ngisatsinnik »pinngortita-
meernissaat« aalajangiussi-
mavarput, Morten Schmidt
oqarpoq. - Arsarnerit iigaan-
nut orpik lærk skandinavia-
meersoq atomeqarpoq, sila-
taanilu iikkat allat qisuupput
qalipatat. Nateq pinngortita-
meersumit ujaraavoq, ilaati-
gut Holstebro Kunstmuseum-
imi atomeqartoq, pingaartu-
mik natemi inertuuni tupin-
naannartumik kusanartoq.
Nateq aallaqqaammut qiller-
tuussaaq, atorluameqalerunili
maniilakusattumik kusanartu-
mik qaaqalissaaq.
Sanaartuutit tamarmik sa-
pinngisamik ajomaatsuupput,
isikkuminarlutik pissusissa-
misoorlutillu. Illup iluani qi-
suit tamarmik birk-iupput
qaamasut, soorlu saaffiginnit-
tarfimmi, illullu iluami »il-
lut« pingasut iigaat, tummeq-
qat iigartarfii assigisaallu suk-
kut tamaana qalligaapput.
Pilersaarutaagaluarami ii-
gai beton-iussasut allanngor-
tinneqanngitsut, ilaatigut i-
nersuup iigaa ulamertoq, eq-
qortumilli sunniuteqarnissaa
angujuminaassimavoq, taa-
maattumik iikkat tamarmik
qaqortumik qalipanneqarput.
Taamaalilluni »Buuti«-p kil-
lormut qattunersalersorlugu
ikkussugaa sakkortunermik
sunniuppoq, ataatsimut isik-
kuanik sakkortusititsilluni.
Fik det bedre
uden medicin
Videre oplystes det, at den
48-årige i en periode på om-
kring to år var helt ude af me-
dicinering, og i den periode
fik han det bedre. Medicinens
bivirkninger påførte ham be-
tydelige fysiske skader. Siden
blev han igen medicineret.
Manden kan i dag styre sit
drikkeri og er meget omgæn-
gelig. Hvis han får hjælp til at
huske sin nødvendige medi-
cin, er han hverken til fare for
sig selv eller andre, står der i
en af de seneste udtalelser om
ham.
Det tog kun landsretten den
tid, det tager at skrive dom-
men at finde ud af, at manden
skulle have sin frihed igen
efter 21 et halvt år. Konse-
kvensen heraf er imidlertid, at
hvis manden ikke længere vil
medicineres for sin sygdom,
kan han sige nej. Nu skal han
måske overtales til at tage den
medicin, han menes at have
brug for; men ikke kan ford-
rage, da han mener, at den
skader ham.
Puiaasamik amaq
isaagut ikileraa
NUUK(PM) - Nuup eqqar-
tuussiviani eqqartuussut tu-
samaagaq eqqumiilluinnar-
poq, persuttaasimaneq
1995-ip upemaavani pisi-
masoq pillugu eqqartuus-
sisoqarmat, amaq innarler-
neqartoq pisimasup kingor-
na ukiup affaa qaangiuttoq
angutaamminit toqutaasi-
masoq ilisimallugu. Angu-
taataa kingoma imminor-
poq.
Arnaq 23-nik ukiulik
april 1995 Uummannami
nakuusersimasutut unner-
luussaavoq. Unnerluussaa-
soq aalakoorluni maanna
toqoreersoq immiaaqqamik
igalaaminermik puulimmik
milorsimavaa, isaa ajoqu-
serlugu. Rigshospitalimi
pilatsittariaqarsimavoq i-
saani tappiutaa ajortissi-
mammat.
23-nik ukiullik illersui-
sua Avgoraq Lynge isuma-
qarpoq unnerluussaasoq
pinngitsuutinneqartariaqar-
toq, ilaatigut peqqutaatillu-
gu nakuusemeq qaammati-
nik pingasunik qaangeree-
raa politiinut nalunaaruti-
gineqarsimammat.
Tamatumani eqqartuus-
sisoq eqqartuusseqataasul-
lu marluk isumaqataanngil-
lat. Isumaqarpoq qanori-
lisukkulluunniit inoqam-
mut nakuusemeq akuerine-
qarsinnaanngilluinnartoq.
Eqqartuussisullu unnerluu-
tigisaasoq oqaappaat, silaa-
rulluni aalakoorneq nakuu-
semermut utoqqatsissutaa-
sinnaanngitsoq.
Amaq 4.500 kroninik a-
kiliisussanngortinneqarpoq.
Eqqaamasaqanngilaq
Eqqartuussut Nuup eqqar-
tuussiviani suliarineqareer-
sintavoq, kinguartinneqar-
porli unnerluussaasoq aala-
koornermik pisimasumik
eqqaamasaqanngimmat.
Nuummi eqqartuusseqqit-
toqannginnerani takunnis-
simasut marluk Uumman-
nami killisiomeqaqqaarta-
riaqarsimapput.
Eqqartuussummut attuu-
massuteqartut ulloq taanna
unnuup ilaa timersortarfim-
meeqatigiissimapput. Ti-
mersortarfiup ilaa kater-
sortarfiuvoq imigassaami-
arsinnaanermut akuersis-
suteqartoq. Nakuusemeq
pivoq timersortarfimmit a-
nereerlutik angerlamut i-
ngerlaneranni. Kamariar-
nermut peqqutissaqarsori-
nanngilaq, unnuup ingerla-
nerani arlaannik kamassaa-
risoqamanilu isumaqati-
giinngittoqarsimanngimmat.
Takunnittut takuaat un-
nerluussaasup arnaqanni
meteri sinnilaarlugu unga-
sitsigalugu immiaaqqamik
miloraa. Eqqorneqarami
kiinni attorpaa, oqarlunilu
isini qaamnartoq. Anniar-
nermik nilliavoq, ikinngu-
taasalu marluk napparsim-
mavimmukaappaat, tassani
isimi eqqaatigut ataatsimik
kilulemeqarluni.
Kingoma misissomeqar-
mat paasineqarpoq isaa a-
kornusersimasoq, taannalu
Rigshospitalimi pilattame-
qassutigaa.
Unnerluussaasup pine-
qaatissinneqarnini akueris-
sanerlugu erngerluni oqaa-
tigisinnaanngilaa, ullunilu
14-ini eqqarsarfissaqaru-
suppoq.
Svendborg-
iliarnissaq
AASIAAT(arl-.) - Svend-
borg-imummi? Enok Sand-
green, Akunnaamit Aasian-
ni kommunalbestyrelsimut
ilaasortaq siunnersuuteqar-
poq. Siunnersuutaa kom-
munalbestyrelsip paasisas-
sarsiorluni angalanissaanut
tunngasuuvoq.
Svendborg Aasiaat illo-
qarfittut ikinngutigaa, Enok
Sandgreen-ilu isumaqarpoq
angalanissaq piffissap qi-
nigaaffiusup naannginnera-
ni pisariaqartoq.
Kommunalbestyrelsip a-
taatsimiinneranut atatillugu
allattoqarfiup siunnersuu-
tigaa suliaq aprilip arfineq
pingajuani qinersinerup ki-
ngorna qaqeqqinneqassa-
soq, aammalu tamanna pi-
tinnagu tikeraarnissamut
kissaatit ilimagisallu saq-
qummiussuunneqassasut.
Upernaamut Svendborg-
imit tikeraartoqamissaa ili-
magineqarmat nunaqarfin-
nit Svendborg-imut tike-
raartitsinissaq missinger-
suutitigut matussutissaqarti-
tsisoqanngitsoq ilisimatit-
sissutigineqarpoq. Allatto-
qarfiup siunnersuutaata ma-
linneqamissaa Aningaas-
aqamermut Ataatsimiititali-
ap inassutigaa.
Grækenland
akuersaarpaat
IVlTTUUT(arl-.) - Ivittuuni
kommunalbestyrelsi tu-
nissuteqarnissamut kaju-
missuseqarsimavoq. Tassa-
mi Qaqortumi GU-mi 3. g-mi
ilinniartut Grækenland-
imut paasisassarsiorlutik
angalanissaannut 4.000 kro-
ninik tapiisoqamissaa akue-
riniarlugu aalajangersioma-
voq.
Taamatut isummerner-
mut lunngavigineqarpoq
ilinniartut ilaat Ivittuuneer-
soq ataaseq angalaqataasus-
saammat.
Behandlingsdom hævet efter 21 år
Bisidder, anklager og landretten var enige om, at 48 årig mand fra Nanortalik ikke længere skal
kunne tvangsmedicineres