Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 11.02.1997, Blaðsíða 11

Atuagagdliutit - 11.02.1997, Blaðsíða 11
Nr. 11 • 1997 11 7^1£a ag'agsc/é/'a £/£ GRØNLANDSPOSTEN Puigugarpassuit ilaasa puttallarteqqinniameri Ukiut ingerlaneranni ileqqutoqqat puigorneqanngikkunik ileqqulersuutigineqartarneri allanngoriartortarput. Taamatuttaaq tivarsameq allamigoriartimngitsuunngilaq. llattoq, H. C. Petersen Qanga isumaliortaraluarpu- nga pissutsit nunatta nunasia- alemerata nalaani allaatigine- qartut »itsarmut« tamarmut uuttuutissaasut. Nunatta a- ngallaviginerani eqqaamasa- mininnguanik katersuinermi paasinarsivoq taamaanngit- soq. Kulturikkut oqaluttuarisaa- nerput siulitta Inuit ukiuni 800-ni nunatsinniinneranni pisoq misissulerlugu paasi- narpoq ukiut ingerlaneranni allanngoriartornermik piso- qarsimasoq. Allanngoriartor- neq tamanna Hans Egedekkut sioqqullugilli aallartereersi- mavoq. Taamaattumik Hans Egedep kinguliisalu allaatigi- saat tassaapput taamanikkut killiffimmik eqqartukkat; i- maannaanngitsoq pissutsinik taakkuujuarsimasunik takutit- sisut. Singajimmik kinguaavinil- lu oqaluttuaq ilisimasarput pisimasunik 1600-kkut naa- lemeranni 1700-kkullu aallar- tilaameranni pisunik eqqartu- ivoq. Tassani atuarparput: »Ullukinneq eqqorlugu iffit- taramik... Kitsissormiorpas- suit, Kangerullu kanginngua- niittut, Illorpaallu eqqaanniit- tut Illunnguarmiullu umiar- paat tamarmik Kangermut ka- tersuutiinnaqaat... Ilisimavu- tillu ulloq taanna nalleraangat qaannamik ataatsimilluunniit aallartoqarneq ajormat«. Massalugooq ullormi issuma- ni oqaluttuarineqartumi sila- gissuaq, Kangerup sioraani apparpassuit majoralaava- taannguartut! Inuit assuffat- torsuupput, »kinami nutaan- ngilaartunnguanik atortussaq, inuit nutaaginnarsuamik atisi- simagamik«. Ullukinnersiomeq Ulloq pineqartoq, 22. de- cember, nalliuttorsiorfissuu- voq; maanna eqqaamasami- ninnguatigut tusaamasarput. Sinerissap ilaani allani eqqaa- masat tusariartigit. Kangaamiut eqqaannit oqa- luttuamit paasinarpoq: Ulloq taanna nalleraangat ukiiviit assigiinngitsut Kangerlussu- atsiap paaniittut meerartatik katersorlugit nunaqarfiit i- laannut illorujussuarmut qi- mattaraat, inersimasumik paarsisulerlugit. Inersimasut allat »iffikkiarlutik« umiamik ukiiviit ilaanni katersuuttar- put. Eqqaamaneqarpoq »iffit- tut« katersuunnerat ullut talli- maasartut, tassa 22. decembe- rimit 26-iat ilanngullugu. Ilulissanngooq Sermiliata paani, ukiiviit kangerluup saqqaaniittut alannguaniittul- lu inui ullut taakku nalleraa- ngata katersuuttarput. Isuma- qatigiissutitinngooq malillu- git ukiut tamaasa nunaqarfiit tulleriiaarlugit nikittarlugit katersuuffigisarpaat. Tamati- gunngooq angakkortaqartus- saagamik angakkortaat ilaaju- artarpoq. Tassa eqqaamasat amiak- kunnguisa ilaat taamaapput. Angakkortaqartarput Paasinarpoq nalliuttorsiomeq kulturimut upperisarsiomer- mullu atasoq. Aammami o- qaatigineqarpoq katersomer- mi angakkoq ilaasartoq. Nal- liuttorsiomerup imaa puigu- gaasimavoq, massa ullut talli- mat nalliuttorsiomermut atu- gaasaraluartut. Alaskami kuisimanngitsuu- nerup nalaani pisut allaatigeq- qissaarsimasut alakkarterutsi- git ukiup ingerlanerani nalli- uttorsiortamerit arlallit eqqar- tomeqarput. Ilaat ullut talli- mat missaanni sivisutigisut. Tamakku ileqqutoqqat malil- lugit ullut tulleriiaarnerini imaat aalajangersimapput, ukiut tamaasa pisamerit ma- lillugit ingerlasartut. Nunat- sinni Aassuutisiomerup ullui- sa tallimat imaat aamma taa- maassimassapput. Pingaartu- mik angakkumit ilaqartameri- sa asuli katersuunnerunngit- sut paasinarsisippaat. Nalliut- torsiomerit kinguaariinni ki- ngomutanik kulturimik uppe- risarsiornermullu atasunik tunngaveq arput. Oqaluttuarineqarpoq taa- mani Nuup eqqaani Kanger- miut kuisissallutik aalajange- ramik ileqqutoqqallu iperar- tussanngorlugit isumaqati- giissimasut inuiattut ileqqutik tamakku taamaaliinnarlugit iperarumanagit. Taavagooq naggataarutaasumik arsaate- rujussuarput. Taama aalaja- ngernerat arsamerup taassu- ma immikkut isigisariaqame- ranik takutitsivoq. Kalattut arsaanneq Isumaqamarpoq arsameq ta- manna ullukinnersiorluni ul- luni tallimani nalliuttorsior- nerup imaasa ilagisimassa- gaat. Imaasa ilaat allat, ajo- qersuisut ajorisaat, inngeme- rit upperisarsiorluni tivanerit/- qitinnerit angakkuussutsimut atasut pisimanngilaat, ajoqer- suisut imminnik kuisisussat pillugit, unali arsameq ajortu- tut isigineqannginnerusoq qi- nersimallugu. Nuummiut uki- utoqqami ilumoomllugu »ka- lattoortarnerat«, avannamu- kaat kujammukaallu arsartar- nerujussuat 1900-kkut qeqqat tikillugu atugaasoq, nalliut- torsiomerup tamatuma imaa- sa amiakkorissavaat nalitsinni nunguttoq. Taamatut kunngit pingasut ulluanni kiinarpa- lersorluni mitaameq tamatu- munnga atanasorinarpoq. Ajoqersuisut allaatigisaasa nassuiaatissaqanngitsut ilaat eqqaassavavut. Umiamik ar- fanniarlutik arfermik upan- nikkaangamik assuutinik a- tukkersorlutik piniartarput. Isuma assuamermut pissutaa- soq puigugaasimavoq. Uper- niviup eqqaamiuni eqqaama- saq assut soqutiginarpoq: It- sarooq aasami arfanniamerup kingornagut nalliuttorsioraa- ngamik inuk puisip angisuup amianut ilillugu qummut na- loqattaartarpaat. Tassa eqqaa- masaq, allamillu ilaqarani! Kisianni kulturikkut oqaluttu- arisaanermut atatillugu eqqa- masaq taanna naammappoq! Ilisimavarput Alaskap avan- naani upemaakkut arfanniar- nemp qaangiunneratigut nal- liuttorsiomermi aalajangersu- nik imaqartitaasartumi imaa- sa ilagigaat »nalukattuk«, inuk aarfip amianut pisillugu qummut naloqattartarlugu. Pisat imminneqartamerat Ilimanarluinnarpoq naliuttor- siomerup ilai allat Alaskami atugaasartut aamma itsaq nu- natsinni atugaasarsimassaga- luartut maanna eqqaamanee- mssimasut. Tamakku ilagaat emguseq qisuk nutaaq uper- naaq tamanna arfeq pisaq si- ulleq pilalersinnagu arfemp qamanut imermik kuisissu- taasartoq, immitsissutaasar- toq. Tamanna arfanniamerup inemerani nalliuttorsiomermi ikuallanneqartarpoq, tassa- gooq ukiut tamaasa emguseq nutaaq atomeqassammat. Ili- simavarput nalliuttorsiomerit ilaanni kiinarpaat qisuit qitin- nermi/tivanermi atorneqar- tartut nalliuttorsiomemp nag- gataamerani aamma ikuallan- neqartartut, nalliuttorsiomer- mi atugassat nutaajusussaam- mata. - Nalunngilarputtaaq maani Kalaallit Nunaanni it- saq miluumasut imarmiut pi- satik pilalersinnagit imermik immittaraat, tassa tarnimut uppernermut atatitaasumik retuaalip piumasaa taamaam- mat. Toomat kiinaat T aagugassaqaalukkaluarpu- gut. Marlussunnguilli ilan- ngullagut: 1905/06-mi ilisi- matooq William Thalbitzer Tunumiut ileqqutoqaannik katersuilluni Ammassalim- miittoq amap utoqqaap Ak- kemilimmik atillip kiinarpaat pillugit ima nassuiaassimam- magu: Itsarooq uaajeememp ilaani kiinarpaat qisunnik sa- naat toornanut kiinarititaasut aamma atortaraat eqqaama- neqarput. Tassa taamani Tu- numiut ajoqersomeqalemerat sioqqulluguli tamakku ato- runnaareersimapput inuit i- laannit ataasiakkaanit ilaanni oqaaseqatigiinni ataasiinnan- nguani eqqamaneqartut. Alaskami siulit toqoreersi- masut nalliuttorsiutiginerini angakkut siulersortagaanni qassimi pisartuni, kiinarpa- lersorluni tivanerni kiinar- paat, toomanngooq kiinaat, a- tomeqartarput... Kingumut kulturikkut ileqqorsiat itsaq nunatsinni atugaalluartut a- tomnnaarsimasut ilaat. Kitaa- ta ilaani utoqqaat ilaata oqaa- serisarsimasaa kinguaavisa eqqaamavaat: »Immaqamiin- nagooq inuit aquutinik in- ngertorsuit tusaagaanni, tu- sarnertaqimmatagooq«! Ki- pitsataa ullumikkut taamak paasigaluanngilarput, pisaa puigugarpassuit ilagimmas- suk. Inngemtit aquutinik pisar- tagaat inngerutaapput upperi- sarsiomermi atorneqartartut. Angakkoq toornilluni ilim- marsimatillugu samunnarsi- matilluguluunniit timaa ilisi- rnanani natermi nalavoq. Taa- maannerani »tusariat« (ila- giit/naalagiat) inngerutinik aquutinik taaneqartartunik atuisarput, angakkup tarni- ngata timiminut utemissaa a- qunniarlugu. Tamanna pissu- tigisimallugu inngerutit im- mikkoortui taakku taasarpaat: aquutit. Tamakku tamarmik taku- tippaat kulturikkut oqaluttua- risaanermi nunatsinni allan- ngoriartornermik pisoqarsi- masoq Hans Egedekkut sior- nagulli aallartereersimasumik. Tamakku ilaasa eqqaama- neqarnerisa amiakkunngui katersorlugit katiteraanni, i- laasa paasinissaat ajornaku- sooqaat. Alaskamili pisartu- nut naleqqiuteriaraanni, kul- turip iluani inissittarput allaat ilai paasinarsisarlutik. Umiartortut qittasaat Tamakku ilagaat siulitta qitii, taamanikkut tivanermik taa- gugaat, nalitsinni aamma pui- gorlugit nalulersimasavut, allaat ima nalulersimatigalu- git Europap Kitaamiuisa umi- artortut qitii arfannianit ilik- kakkat uagut inuiattut qititsi- tut isigilersimallugit, taasaler- simallugit »kalattuut«; nunani allamiunik tikeraartoqaraa- ngatta kulturikkut pigisatsin- nik takutinniarlugit kalattoor- figisarlugit. Siulitta qitii/tiva- samerat misissorlugu aamma uissuumminartunik arlalissu- amik siumugassaqarput. Ti- vanerit ilaat aliikkusersuu- taapput ilaallu upperisarsior- nermut atallutik. Allanngoriartomermut pis- sutaasut maani eqqartussan- ngilakka ilumut allanngomer- mik pisoqarsimanera oqaati- giniaannarakku. Ukioq manna Nuummi kul- turikkut illorsuassap Katuap atoqqaartinnerani isiginnaar- titsisartut »Silamiut« takutin- niagaat qitinneq/tivaneq kul- turikkut ileqqorsiatoqqanit nunatsinni puigugaasimasunit taallugu nutaamik ilusilerlugu takutinneqassaaq, siuaasanit kulturikkut oqaluttuarisaane- rup imaasa ilaat nutaamik aal- lariarfissinneqarluni inuusut- tunut inspirationimik tunnius- sisussatut neqeroorutigine- qarpoq. Inuit ilaata aperaanga sooq aamma Alaskamiut issuaan- nassagivut? Aperineranut pis- sutaasoq paasinaqaaq, nunat- sinni kulturikkut pigisat pui- gorsimasavut amerlammata isuma allaat uagutsinnut ta- komartanngorsimammat. Ta- kutitsinissamut periarfissaq maanna pitsaalluinnarpoq. Lokaler til de unge AASIAAT(arl-.) - Ung- domsklubben i Aasiaat ønsker sig mere albuerum. For tiden deler klubben pladsen i »Igdlo« med mere end 100 bøm i alderen fra seks til 10 år, der er med- lemmer af fritidsklubben; men nu lysner det måske. Måske kan der blive tale om at ungdomsklubben kan flytte ind i den tidligere KGH manufakturfabrik, som kommunen har overta- get. Skolevæsenet skal ikke anvende bygningen i år, men behovet opstår igen i 1998. Men det er først om et år. Derfor indstilles det til kommunalbestyrelsesmø- det af kultur og undervis- ningsudvalget, at bygnin- gen indtil videre kan an- vendes som ungdomsklub. Hertil siger økonomiudval- get, at det er en god ide, og tilføjer, at sagen senest 1. januar 1999 tages op til for- nyet behandling, så måske har man her noget i posen vedrørende lokaler, hvis der kan ventes så længe. Ja til Grækenland lVlTTUUT(arl-.) - Kom- munalbestyrelsen i Ivittuut kommune har været i gave- humør. I hvert fald har man besluttet at sige ja til et til- skud på 4.000 kroner til Gymnasiet i Qaqortoq i form af støtte til en studier- ejse til Grækenland for ele- verne fra skolens 3. g. Den positive indstilling kan skyldes, at der i den klasse, som vil ud at rejse, går en elev fra Ivittuut. Bodil Gøpel Qaqortumi tusarnaartitsissaq QAQORTOQ(arl-.) - Kun- ngikkormiunut isiginnaar- titsinermi erinarsortartoq Bodil Gøbel Det kongelige Kapel-imeersoq Verner Ni- colet ilagalugu Qaqortup junip 13-iani kulturi nalli- uttorsiutigilerpagu tusar- naartitseqataassaaq. Tusamaartitsisussat nu- naqavissut qallunaallu sa- niatigut lsland-imit tusar- naartitsiartortoqassaaq. Nalliuttorsiornermissaaq saqqummersitsisoqassaaq timersornermillu aaqqis- suussinertaqassalluni, ti- mersortartunillu ilisimane- qatunik qaaqqusisoqarsi- mavoq. Nalliuttorsiomeq junip 21-iani naassaaq. Bodil Gøpel vil give koncert i Qaqortoq QAQORTOQCarl-.) - Kon- gelig operasanger Bodil Gøpel vil sammen med Verner Nicolet fra Det Kongelige Kapel være blandt de optrædende, når Qaqortoq 13. juni slår por- ten op for dette års kultur- festival. Der kommer foruden lo- kale og danske optrædende også underholdning fra Is- land. Festivalen vil også om- fatte udstillinger og sports- arrangementer, hvortil kendte sportsstjerner er inviteret. Punktum sættes 21. juni.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.