Atuagagdliutit - 11.02.1997, Blaðsíða 15

Nr. 11 • 1997
15
GRØNLANDSPOSTEN
Naligiissitsinnginneq peerli!
Allattoq/ Josef Korneliussen
Oqaatsit tusarnersorpassuit
aninneqarput, kusanangaar-
tut, innuttaasunit tusarlugit i-
sumallualersitsisut, ajoqaarli
aammaloorluta isumallualus-
sinnartitaagatta.
Inatsisartut ukiakkut ataat-
simiinneranni tusarsaasut ila-
gaat meeqqanut tapisiat iluar-
sartuuteqqinneqassasut, kiisa-
mi apeqqutaajunnaarsinniar-
neqarpalulerput meeqqat ta-
pisiaanni angajoqqaat anga-
joqqaarsiaagallartullu iserti-
taat. Akunnattumik isertitallit
kiisami qanoq iliuuseqarfigi-
niameqalerput. Meeqqat nali-
giinngitsumik pineqartamerat
qimanniameqalerunarpoq, ul-
lumikkullu imminnut ima a-
perisamerat,' sooq uanga al-
laagama? Kiisami tamanna
peemiameqarpalulerpoq. Ila
kisianni, anersaaq kisimi ka-
jumippoq!
Nalunngilara nunarput ani-
ngaasassaaleqisoq. Nalunngi-
lara namminersomerunerput
Danmarkimi akileraartartut
100 millionilikkaanik ani-
ngaasalersoraat. Nalunngilara
aalisamikkut inuussutissarsi-
omerput ilungersunartorsior-
fiusoq, taamalu aningaasat a-
vataaniit isertittakkavut an-
nikinneerarsuanngorsimasut.
Illuatigullu aamma nalunngi-
lara, isumassarsiat »nutaar-
suit« aningaasalersomiameri-
nut 100 millionilikkaat atorta-
rivut.
Meeqqat akomanni nali-
giissitsinnginneq tassa peerta-
riaqalerpoq. Meerartavut ape-
riuaannartariaqanngillat soo-
runa uagut allanit allaasumik
pineqartugut? Meeqqat tapisi-
aat assigiilersinneqartariaqar-
put, meeqqanullu tamanut
tunniuttaganngortinneqarlu-
tik. Tamanna qinersisartut pi-
umasarisariaqalerparput, qini-
gassanngortittullu saqqummi-
uttariaqarpaat anguniakka-
minnullu ilanngullugu.
Annemamerpaasarpoq qi-
tomatta qitomaat - emuttavut
- uummatikkut isumaqatigiis-
sut tunngavigalugu paarisa-
vut, uagut aningaasarsiavut
tunngavigalugit tapisiassa-
qartinneqanngikkaangata. U-
kiarmi oqaluppalupput ningi-
ukkut ittukkullu ukiumut ani-
ngaasarsiaat apeqqutaatinne-
qarunnaassasut, aalajangii-
suulissallutik anaanaasup uki-
umi qaangiuttumi isertitarisi-
masai.
Qanorli pisoqarsimava?
Isummat kusanartut tamakku
qimanneqaqqissimapput. Ta-
matumani emuttat kisiisa eq-
qarsaatiginagit, nunatsinnili
meerallit tamaasa eqqarsaa-
tigalugit. Meeqqavut suli ape-
riuarallassapput; anaana, soo-
runa uagut allatut pineqartu-
gut, sooruna allat meeraat ki-
simik tapisisartut, uagullu
pissanata?
Akineq ajomartarput; »ua-
gut akissarsiaqamermik«, ta-
mannami aamma nammineq
ilumuunngitsumik nassuiaas-
sinerullunilu oqalunnemssaaq.
Ukiuni qaangiuttuni akissar-
siavut ima annikillisimatigip-
put, allaat akissarsiaqarpal-
laamermik oqalunneq anga-
joqqaatut tatiginassutsimik
qulalersitsisinnaalluni. Ta-
mannalumi aamma ilumoor-
nerarlugulusooq nunatsinni
naalakkersuisut oqalulerput:
Nuna manna nunarsuarmi a-
kissarsiakinnerpaaffiusut ila-
gaat, aggerlusi suliffiliorfigi-
tigut. Oqartariaqannguatsiar-
pormi tamangajavitta akis-
sarsiakikkaluartugut ilutsinni
assigiinngisitsineq qangatut
ingerlatiinnameqartoq.
Isumaginninnerup iluar-
sartuuteqqinnissaanut ataatsi-
miititaliarsuup isumaliutis-
siissutigigallagassaa uper-
naaru inatsisartutsinnut saq-
qummiunneqartussaq pissa-
ngallunga utaqqissavara. Ne-
riuutigaaralu assigiinngisitsi-
nerit peemeqamissaannik a-
taatsimiititaliarsuaq sapiilluni
siunnersuuteqarumaartoq.
Illersornissamut isumaqatigiissut »51-aftale«
kiisalu 1968-ip kingoma pisimasut
Allattoq, »Pikialaarfik«-mi siulersuisut sinnerlugit,
Markus E. Olsen, Sisimiut
28. januar 1997 unnukkut ra-
diuaviisi tusamaartillugu naa-
lakkersuisut siulittaasuat Hr.
Lars Emil Johansen qallunaat
naalakkersuisuinut nutaamik
illersornissap tungaatigut
(‘51-aftale, ‘68-illu kingoma)
isumaqatigiinniariartulikker-
saartoq tusaavarput.
Immini nutaamik isuma-
qatigiissusioqqinnissaq ippin-
nartoqanngilaq, ullutsinni i-
nooriaaserilikkatsinnut ta-
manna naapertuutiinnarmat.
Pikialaarfiulli tungaaniit isu-
maqarpugut naalakkersuisut
siulittaasuat imaattumik eq-
qarsaatissittariaqarlugu:
Hr. Lars Emil Johansen
niaqorikkaluaqaluni taamaat-
toq piffissat ilaanni ajuusaar-
naraluartumik sianiginngit-
soortarunarpaa aamma inuia-
qateqarluni kalaallinik isum-
mersorsinnaasunik isumaqati-
giinniarnermilu tapersiisin-
naasunik.
Ilisimalersimavarput Pituf-
fimmut tunngatillugu suliami
nunap inuii tusaaniameqarsi-
manngitsut, soorlumi maanna
Hr. Lars Emil Johansen-ip
taakku isorisani malillugit
qallunaat nunaannut isuma-
qatigiinniariartorluni aallara-
luttualersoq - nunap inuiinik
tunuliaqutaqarani? Aap, tunu-
liaqutaqarani!
Isumaqatigiinniariartulinn-
ginnermini inuiaqatigiit ka-
laallit (uagut inukulunnguit)
aperinngilaatigut - qanoq isu-
maqarpisi, sunik siunnersuu-
teqammavisi? Suut mianer-
suutigisariaqarpat, suullu i-
lanngutissallugit pingaarute-
qarpat?
Isumaqarpugut piffissan-
ngortoq naalakkersuisut siu-
littaasuata pipallattumik suli-
samera taarserlugu isumatuu-
mik piffissaqarluarlunilu suli-
nermik immerneqartaria-
qartoq (kukkussutit qassit tik-
kuariaannaallugit). Soorlu
inunnik inuiaqatigiinnillu ka-
laallinik tusarniaaqqaarluni
isumaqatigiinniarnissaa kis-
saatigilluinnassavarput, taa-
maalilluni aatsaat oqartoqar-
sinnaalissammat: Tassa naa-
lakkersuisunut siulittaasoq
sinnerluta isumaqatigiinniar-
toq, kisimi imminut sinnema-
ni, kalaaleqatinili qinersisar-
tut sinnerlugit aperisimallu-
gillu isumaqatigiinniartoq.
Taamaammaat immikkut
piumasarissavarput: Naalak-
kersuisut siulittaasuat qallu-
naat nunaannut isumaqati-
giinniariartomani - minner-
paamik qallunaat isumaqati-
giniagassani nunatsinnut tiki-
sissagai, nunatsinnilu pine-
qartumi isumaqatiginiarlugit.
Ajornaqaaq, hr. Lars Emil
Johansen qallunaat naalak-
kersuisuinit piumaffigitiin-
namani piumasaqartariaqaler-
poq; uagummi qallunaat piu-
maffigisariaqalerpavut - isu-
maqatigiinniassagussi nunat-
sinnukarlusi isumaqatigiinni-
amiaritsi, taava: Tusagassior-
torpassuil inuillu allat takor-
nariaatigalutik nunarput or-
nigamerulissagaluarpaat, inu-
ilu ataqqinerulerlugit naala-
kataartinniaannarnagit! Naa-
lakkersuisut siulittaasuat nu-
nap naalagaatut sinniisuatullu
ataqqinarluni tatiginarlunilu
inissisimalissaguni taamaali-
ortariaqarpoq!
ANNONCE

QINNUTEQAAT - QINNUTEQAAT
KNAPK-p Qaammarsaanermut Ilinniartitaanermullu Aningaasaateqarfiani
siulersuisut ukioq manna martsip 19-ianni 1997 ataatsimiissapput.
Ataatsimiinnermi qinnuteqarsimasut tapiiffigineqamissaat isummersorftgine-
qassaaq.
Malittarisassani §3 naapertorlugu »Aningaasaateqarfiup siunertaraa aalisar-
nermik piniamermillu inuussutissarsiuteqamerit iluaqutissaannik qaammar-
saanermik ilinniartitaanermillu tapersersuinissamik suliniuteqamermik.
Qaammarsaanermut ilinniartitaanermullu suliniutit, tamakkununnga ilaapput
pikkorissartitsinerit atuartitsinerillu siamasissumik, ajomartorsiutit nunatsinni
aalisamermik piniamermillu inuussutissarsiomermi piumasaqaatinut sakkor-
tusiartuinnartunut qaangiiniamermik siunertallit, tamakkununnga ilaapput
aalisartut piniartullu ataasiakkaat aningaaserinermut aningaasarsiomermullu
qaammarsaalluni ilinniartitsinerit, kiisalu kattuffeqamermut tunngasunik inat-
sisinillu paasinninnissamut tunngasunik kiisalu inatsisinut tunngasut aalisar-
tut piniartullu inuussutissarsiomermut tunngassuteqartunik paasisitsiniaa-
nermi.«
Siunertaq tunngavigalugu kikkulluunniit Aningaasaateqarfimmut qinnuteqar-
sinnaapput.
Qinnuteqaammut siunertaasoq sukumiisumik nassuiaatigineqassaaq aningaa-
satigullu missingersuutit piviusorsiortut ilanngunneqassapput.
Erseqqissameqassaaq Aningaasaateqarfimmiit siomatigut tapiiffigineqarsi-
masut naatsorsuutitalinnilli nalunaarusiorsimanngitsut tapiiffigineqamissa-
minnut periarfissaqartinneqanngimmata.
Aningaasaateqarfimmut qinnuteqarniarnermullu tunngasunik Aningaa-
saateqarfimmi siunnersorti saaffigineqarsinnaavoq tlf. nr. 2 13 00-imut sia-
nemikkut.
Aningaasaateqarfiup malittarisassai saaffiginninnikkut pineqarsinnaapput.
Qinnuteqaatit KNAPK-p Qaammasarsaanermut Ilinniartitaanermullu Ani-
ngaasaateqarfianit tiguneqareersimassapput kingusinnerpaamik 7. marts
1997.

Bestyrelsen for KNAPK’s Oplysnings- og Uddannelsesfond skal afholde
møde den 19. marts d.å.
Under mødet skal bl.a. ansøgninger til Fonden behandles.
Ifølge vedtægternes §3 er Fondens formål »at støtte oplysnings- og uddannel-
sesmæssige foranstaltninger til gavn for fisker- og fangererhvervet.
Oplysnings- og uddannelsesforanstaltninger, herunder kursus- og undervis-
ningsvirksomhed, skal tage sigte på et bredt udsnit af de problemer, der stil-
ler stigende krav til det grønlandske fisker- og fangererhverv, herunder den
enkelte fisker og fangers oplysning og uddannelse omkring økonomi og ind-
tjening, samt forståelse af organisationsforhold, overenskomstforhold og rets-
lige forhold, der berører fisker- og fangererhvervet.«
Med formålsparagrafen som grundlag kan der rettes en ansøgning om tilskud
fra Fonden.
I ansøgningen skal formålet med ansøgningen beskrives udførligt og en reali-
stisk budget skal vedlægges.
Det skal understreges, at tidligere modtagere af legatprotioner fra Fonden,
men som ikke har rapporteret vedr. tilskuddet med dertil hørende regnskaber,
ikke har mulighed for igen at modtage yderligere legatportioner.
Forespørgsler vedr. Fonden samt vedr. ansøgning kan rettes til Fondes konsu-
lent på tlf. nr. 2 13 00.
Fondens vedtægter kan indhentes ved forespørgsel til Fonden.
Ansøgningsfristen udløber den 7. marts 1997 og ansøgninger skal være Fon-
den i hænde senest denne dato.
Aningaasaateqarfimmut qinnuteqaatit uunga nassiutissavat:
Ansøgninger til Fonden skal stiles til:
KNAPK-P QAAMMARSAANERMUT
ILINNIARTITAANERMULLU ANINGAASAATEQARFIA
KNAP’S OPLYSNINGS- OG UDDANNELSESFOND
BOKS 386 • 3900 NUUK • TELEFAX 2 57 15