Atuagagdliutit - 11.02.1997, Blaðsíða 14

14
Nr. 11 • 1997
Ajuusaarnarpoq tusarlugu
Grønlandsflyp timmisartuus-
sanik assartuinermi akit pillu-
git aalajangiinera, illoqarfiit
arlalinnik periarfissarissaar-
nerusut suli pitsaanerusumik
atugaqamissaat anneruleqqul-
lugu, isorliunerusuni nuna-
qarfmnilu najugaqartut aasiit
akiliisinniameqarmata.
Kalaallit nunatsinni pisor-
tanit kisermaassilluni inger-
latsiviusuni namminersortu-
nillu ingerlatsivigiuminaatsu-
ni allamik periarfissaqamis-
samut pisinnaassuseqanngit-
sut akigalugit aaqqiiniarto-
qamera naapertuilluamerun-
KNl-p allanngortinniameqaq-
qinnera tusarlugu nipangersi-
maannarsinnaannginnama i-
sumaga saqqummiutilaassa-
vara.
1986-imi KHG-miit KNI-
ngormat allanngortitemeqar-
nerani nunatsinniit aqunneqa-
lerluni pitsanngorsameqame-
ra tamatta KNI-mi sulisuusu-
gut pitsanngorsaanermut pe-
qataasimasugut malugisima-
qaarput pitsanngoriartorsima-
soq.
Ullumikkut KNI Pilersui-
soq A/S naatsorsuutitigut pit-
sanngoriartorpoq. Sulisullu
ikinngitsut soraarsitaareersul-
lu sinneruttugut sulilluamiar-
simaqaagut pitsanngorsaaner-
mut peqataajumalluta. Ta-
mannalu ullumikkut naatsor-
suutitigut malugineqarluar-
poq, aamma 1997-imi suli pi-
tsannguuteqarnera annertu-
nerusumik malunniutissaaq,
tamanna KNI Pilersuisoq
A/S-ip pilersaarusiorluarne-
ratigut erserpoq.
Suli pitsanngoriaqqinnissaa
ilimanarpoq, suliffeqarfissuit
marluk, tassa KNI Pisiffik
A/S aamma KNI Pilersuisoq
A/S ataatsimut kattunneqar-
pata, tamannalu nioqqutissati-
gut pilersuinermut malunnaa-
teqarluassaaq. KNI ataatsi-
moortoq nioqqutissanik pisi-
ngilaq, akisinnaanngitsullu
qanoq iliorfissaarullugit pis-
susilersorluni.
Tamanna Atassutip Qaa-
naami siulersuisuisa 23. janu-
ar 1997-imi ataatsimiinner-
minni oqaluuserigamikku
akuersaarsinnaanngilluinnar-
paat, akisussaaffillu sinnerlu-
gu iliuutsitut nalilerusullugu.
Isorliunerusuni nunaqarfin-
nilu najugaqartut killeqarluin-
nartumik aningaasarsiornik-
kut isertitaqarsinnaasut, Ka-
laallit Nunatsinni illoqarfin-
nut allanut 1000-it sinnerlugit
inoqarfiusunut naleqqiullutik
aningaasarsiomikkut periar-
niartarnermigut pilersuiner-
migullu eqaannarusumik
ingerlatsilissaaq.
Nunaqarfmnut pilersuineq
pitsaanerussagaluarpoq illo-
qarfiit nunaqarfimminnut
nammineerlutik pilersueqqi-
leraluarpata. Tamanna suli
nunaqarfiit pilersorneqarne-
rannut annertoorujussuarmik
iluaqusiissagaluarpoq, soorlu
qangatuut. Unali ilumoorpoq,
ullumikkut imaatigut angal-
lannerup nalaani, tassa siku-
sartuni, quersuit siomatigu-
tuut imaqartigiunnaarmata,
soorlu aamma kitaani malugi-
neqassasoq quersuit siornati-
gomiit imaqarpallaarunnaar-
mata, tamannalu aamma aki-
killisaataavoq pissusissami-
soortoq. Illoqarfiit nunaqar-
fimminnut nammineerlutik
pilersueqqileraluarpata nioq-
qutissanik aqutsilluarnikkut
ullumikkutuut quersuit nioq-
qutissanik katersuuffiussan-
ngikkaluarput.
Allakkeriveqarnerup ani-
ngaaseriveqarnerullu Tele
Greenland A/S-imut nuunni-
ameqamera, kiisalu bilitsile-
riviup timmisartortitseqati-
giinnut nuunniarneqarnera,
annertunerusumik oqaaseqar-
figissanngilakka. Taamaak-
kaluartoq oqaatigisariaqarpoq
allanngortiterineq sunaluun-
fissarissaarnerunngitsut, pi-
sortallu suliffiutaannik sulif-
fissanik isumalluuteqartutua-
asut, akiliisitaralugit illoqar-
fiit periarfissarissaarnerusut
suli pitsaanerusumik atuga-
qartinniameqarnissaat salliul-
lugu isorliunerusuni najuga-
qartut atugaat suli aaqqinne-
qartinnagit aammalu suli pit-
saanerunngitsut iluarsiivigi-
neqartinnagit taamatut Grøn-
landsfly-mit aalajangersima-
neq Atassutip Qaanaami aku-
ersaarsinnaanngilaa naapertu-
niit aningaasarpassuamik na-
leqartarmat, aamma taakkua
KNI-miit avissaamissaat isu-
maqataaffiginanngilaq.
Immakkut angallassineq
tamaat Royal Arctic Line
A/S-ip ingerlatilissappagu ta-
manna apeqqusertariaqarpoq.
Apeqquserneranut peqquti-
gaara nunaqarfiit annertuu-
mik piorsartariaqassammata,
tassa talittarfeqarnerup tu-
ngaatigut, tamannalu akile-
raartartunut aningaasarpassu-
amik naleqartussaavoq. Radi-
ukkut tusarpara Royal Arctic
Line A/S nunaqarfinnut a-
ngallassileruni allaat 80 milli-
oner koruunit sipaaruteqassa-
soq. Tamanna upperivallaan-
ngilara, peqqutigaara ukior-
passuarni nunaqarfinnut a-
ngallassinermi akisussaasi-
magama. Soorunami apeqqu-
taassaaq nunaqarfik nioqqu-
tissanik pilersomeqartussaq
qanoq akuttutigisumik omin-
neqartassanersoq.
Siunnersuutigissavara KNI
Pisiffik A/S aamma KNI
Pilersuisoq A/S ataatsimut
kattunneqassasut, soorlu ullu-
mikkut tamanna siunnerfigi-
neqartoq. Nunaqarfiit illoqar-
figisamit nioqqutissanik pi-
lersorneqalissasut, nunaqar-
finnut angallassineq KNI-p
ataatsimoortup ingerlatiinnas-
sagaa. Imarpikkut angallassi-
neq Royal Arctic Line A/S-ip
ingerlatiinnassagaa pitsan-
ngorsarlugulu. Maannak-
kummi suli sulisut pitsanng-
orsaajuarlutik suliaqarmata.
Qulaani allaaserisara neriu-
utigaara KNI-mi sulisoqar-
passuit allallumi politikimik
suliallit oqallisigilluarumaar-
aat. Annertuumik allanngor-
titsiniaraanni qulaaninngaan-
niit aalajangersuiinnartameq
ingasappallaartarpoq. Suliffik
taama annertutigisoq aamma
sulisut oqaaseqaataat tusami-
amerusariaqaraluarput, oqal-
littuarisi.
illuarsorinagulu.
Taamaattumik Atassut
Qaanaap Pilersuinermut Naa-
lakkersuisoq, Peter Grønvold
Samuelsen taperserusuppaa,
Grønlandsfly aalajangersi-
Kalaallit Nunaata Radiua
ullumikkut ineriartortuarpoq.
Ilaatigullumi tulluusimaaru-
tissartaqaqaaq, aamma sine-
rissami radiunik imminnut
ingerlattunik suleqateqarlua-
lersimalluni. KNR-illu ineri-
artomera aamma KNR TV-
mik ilaqqinneqarmat isigin-
naartunullu annertusiartortin-
neqarmat silarsuarmut anner-
tusisimaqqooqaaq.
KNR TV-illi ineriartomera
ima sukkatigisimanerpa, al-
laat aperisariaqalerluni ullu-
mikkut TV ammaraanni Dan-
Jeg synes det er godt, at man
både i den trykte presse og i
radioen taler om rygning og
hashrygningens forskellige
virkninger, og specielt de
sygdomsfremkaldende følger.
Jeg tror, at man yderligere
skal præcisere, at for øjeblik-
ket er lungekræften snart den
sygdom, som kræver de fleste
dødsfald i Grønland. Det er
således, at mellem hver 6. og
7. menneske dør af lunge-
kræft. Dertil dør en del af kro-
niske luftvejssygdomme, og
det er jo helt urimeligt, at folk
i en forholdsvis fornuftig
alder skal dø af det.
21. januar 1997-imi unnukkut
Qanorooq-mi inuusuttut
Nuummi isumasioqatigiinne-
ranni Qasigiannguaneersup
imminortameq pillugu ilan-
ngussaa eqqarsaatigalugu,
aammalu ukiuni arlaqalersuni
saaffiginnittarfinni suleqataa-
saleramali eqqarsaatigisarsi-
masannut assingummat siun-
nersuuteqamiarpunga.
Nunatsinni tarnimikkut
nappaatillit napparsimaler-
sartullu assigiinngitsorujus-
suupput. Suliniaqatigiiffiit
makku, Kisimiinngilatit, In-
narluutillit, Neriuffik, Saaffi-
ginnittarfiit Qimanguillu Kat-
mammat Kalaallit Nunatsinni
kisermaassilluni ingerlatsi-
vinni allatut periarfissaarus-
sisilluni aalajangiisimanera-
nut uparuaaneranut.
Isorliunerusut nunaqarfiillu
mark-imi TV-p »TV3«-atut
immikkoortortanngorsimaner-
soq. Tassami eqqarsartaasera
malillugu »qallunarneqaaq«,
ilumut ajuallassimanartumik
qallunaatuut amerlavallaa-
qaat. Isiginnaartartutut, aam-
malumi isiginnaartartorpas-
suit kissaatigisarsimasaat, ka-
laallisuut amerlanerit aamma-
lumi qallunaatuujuppata, nu-
nat allamiut filmerippatigik
kalaallisut oqaasertalersoq-
qaarlugit takutinneqartarnis-
saat piffissanngorsimavoq.
Taamatullumi sulisinnaasut
Jeg synes derfor, at man
med en vis rimelighed kan
kritisere dronning Margrethe
for at ryge offentligt, og oven
i købet ryge meget. Jeg me-
ner, at både dronningen og le-
dende politikere, skolelærere,
læger og andet godtfolk har
en vis forpligtelse til at foregå
med et godt eksempel. Altså -
hvis de ryger - så gøre det
diskret.
Vi snakker ikke så meget
mere om sundhed år 2000, og
det kan jeg i og for sig godt
forstå, men jeg synes, det
endnu engang skal slås fast, at
den allervigtigste grund til at
tuffiat, AA, Pinaveersaartit-
sisut allallu misigissutsimut
tunngasunik suliniaqatigiif-
fiit, ataatsimoorlutik isumasi-
oqatigiissinnaapput, taamalu
kattuffeqalemissaq anguniar-
sinnaallugu. Immaqa taamaa-
liomikkut tamip pissusaanik
ilinniarsimasumik atorfinitsit-
sisoqarsinnaavoq, namminer-
sornerullutik oqartussanut
kommunenullu akikinnerulis-
salluni. Innuttaasunut sulini-
ameq, soorlu pinerlunnemut
toqutsinemullu, pinngitsaalii-
nemut allatulluunniit misigis-
sutsikkut annersitsisartunut
millisaataasinnaagaluarluni.
angallannikkut pilersomeqar-
nikkullu pisortanit kisermaas-
sinermik ingerlanneqartumi
inissisimasut allamillu periar-
fissaqanngitsut aningaasarsi-
omikkut annanniarfigineqar-
nissaat atomerlunneqarnis-
saallu siunissami pinaveer-
saartinniartariaqarpoq, naa-
lakkersuisut tamatumuuna aa-
lajangersagaliomerisigut.
Isorliunerusuni nunaqarfin-
nilu inissisimasugut pisortat
ingerlataannik isumalluute-
qartugut annanniarfigineqar-
tuarluta akiliisinneqartuarsin-
naanngilagut!
sapinngitsorpassuillu nunat-
sinni amerlaqaat - atorluami-
arlik!
KNR-illu aallakaatitsisar-
nera ulloq naallugu ingerlasa-
lerniarli. Tamanna aamma
naalaartartunut kiffartuussi-
neruvoq. Takoreerparpummi
sinerissami radiut suleqatigil-
luarsinnaagisi. Taakkumi su-
lisui amerlanertigut ilissitut
ilinniarsimanngikkaluarludk
eqiasuinnermikkut maligassi-
uilluarsimammata.
både danskere og grønlænde-
re har en forholdsvis lav mid-
dellevetid, er cigaretterne.
Lad os derfor i det nye år
allesammen gøre en målrettet
indsats for at cigaretterne skal
have en mindre plads i vores
allesammens hverdag. Der
tales meget om spiritus og
spiritusmisbruget, som hel-
digvis er for nedadgående.
Det ville være lykkeligt, hvis
vi i de kommende år også
kunne tale om det - helst bety-
dende - nedadgående cigaret-
forbrug.
Godt Nytår.
Kangaatsiami misilittagaqar-
figaarput AA, Kisimiinngila-
tit aamma saaffiginnittarfiit
imminnut suleqatigiittarnerat.
Assersuut:
Timersoqatigiiffiit Kattuf-
fiat timersuutinut assigiinngi-
tsorpassuamut kattuffiuvoq.
Misigissutsikkut suliniaqati-
giiffiit aamma assigiinngit-
sorujussuamik suliniaqatigiif-
fiupput. Timersoqatigiiffiit
Kattuffiannut assingusumik
kattuffeqalersuuppat, taman-
na inuiaqatigiinnut suliniaqa-
tigiinnullu annertuumik nu-
kittorsaataassagaluarpoq.
Danmarks billigste billeje!
Model eksempler
1 uge
1 md.
VW Polo 1,3, 3-d. 1.800.- 4.500.-
VW Golf 1,4, 3-d.........1.900.- 4.750.-
VW Golf 1,8 st.car 2.350.- 5.950.-
Tilbudene er gældende for lejemål som er påbegyndt inden d. 1. maj 1997!
Allo pnsei tii mel moms 1100 km ikjo 4000 kininti fold toisikiing
iici lu lo'/t'i huj ovoiall i Dnnmark
ax Frce
tm
| ■ Postboks 141
.. _ Jonkobingve) 5
Einer Hansen ApS ok- 5700 Svendborg
Tlf. -t 45 62 21 64 00 - Telefax * 45 62 22 94 64 ■ Telex. 58171
KNI pillugu isumaliutersuut
Allattoq, Ole Mathiassen, Tasiilaq
KNR aamma »DK TV3« nunatsinni
Allattoq: Jakob Amossen, Ukkusissat
Cigaretrygning én gang til
Af: Chef distriktslæge Hans Martin Johnsen Maniitsoq
Pinaveersaartitsinermut kattuffik
Isumaginninnermut naalakkersuisumut allakkat
ammasut
Allattoq, Sakæus Olse^ Kangaatsiaq