Atuagagdliutit - 27.02.1997, Blaðsíða 11
Nr. 16 • 1997
11
GRØNLANDSPOSTEN
Inuusuttut nunani avannarlermiut 1982-imi katerisimaameranni, Jan Kløv stad-ip (qiterleq) Islandip præsidentia Vigdis
Finbogadottir nikorfaqatigaa. Jan-ip attaveqarfmi aalluttuarpai. Ullumikkut Vigdis kulturikkut illorsuup Katuap nunarsuaq
tamakkerlugu tapersersuisuini ilaasortaavoq.
Ved en nordisk ungdomsuge i Island i 1982, hvor Jan Kløvstad (i midten) står sammen med lyse Vigdis Finbogadottir,
Islands præsident. Jan har forstået at holde fast i sine kontakter. Nu sidder Vigdis i kulturhuset Katuaq ’s internationale
støttegruppe.
uni kulturikkut illorsuarmi
pisortanngomiaminnut sulini-
utigisara tamanna iluaqutaa-
qataasimasoq, Jan Kløvstad
oqarpoq. - Ukiut sisamat af-
farlu tassaniippunga, tassa-
niinneralu soqutiginaqalunilu
pissarsiffloqaaq. Illu pitsaal-
luinnarpoq, naallu illu suli
naammassinngitsoq Savalim-
miuni akerliuneq aamma sak-
kortugaluaqisoq, ullumikkut
amerlanerit eqqumiigisarpaat
taanna piginngikkallaramikku
qanoq amigaatiginera malun-
narsimatigissagaluamersoq.
Jan Kløvstad-ip aaqqis-
suussat pissanganartorpassuit
peqataaffigisimasani eqqar-
torpai. Ilagaat 1990-imi Wil-
liam Heinesen-ip 90-inik
ukioqalerneranut atatillugu
nalliuttorsiomeq. Ukiup affaa
qaangiuttoq kulturikkut il-
lorsuaq aamma Århus Teater
suleqatigiillutik Heinesen-ip
atuakkiaa »De fortabte spille-
mænd« isiginnaagassiariniar-
lugu suliniutigaat. Jan Kløv-
stad-ip William Heinesen taa-
mani suleqatigilluartarpaa,
atuakkiortulli utoqqaap atu-
akkiami »allanngortinnissaa«
qularnaateqartikkaluarlugu
Jan Kløvstad iluarisaminik
pinissaanut akueraa. Heine-
sen-ip isiginnaagassiap taku-
nissaa angumerinngitsoorpaa.
- Aammattaaq Savalimmi-
uni kulturikkut illorsuup nu-
namut tamarmut pigitinnissaa
sulissutigeqaarput. Nunap
sannaa periarfissiilluamerum-
mat Kalaallit Nunaannut na-
leqqiullugu ajomaanneruvoq.
Ima aaqqissuussivugut Sava-
limmiuni suminngaanneera-
luaraanniluunniit kulturikkut
illorsuarmi aaqqissuussanut
bilitsisigaanni tassunga uti-
mullu angalaneq aamma akia-
ni ilanngunneqareertassasut.
Illu 50 meterimik qanitsigiga-
luaraanni imaluunniit busser-
luni umiarsuarlunilu lOOkilo-
meterisut ungasitsigisumit
aggeraluaraanni akia assigiip-
poq.
- Savalimmiunili amerla-
nemik aningaasaateqarpugut.
Katuami suliniutinut aningaa-
sat nammineq pissarsiarini-
artassavagut, Savalimmiuni
ukiumut aaqqissuussat tamaa-
sa eqqarsaatigalugit 3 millio-
ner kronit sinnerlugit aallami-
utitut aningaasaatigineqartar-
lutik.
Kalaallit Nunaat
Savalimmiuniinnermi nalaa-
nili, kingomalu Nordisk Råd-
imi politikkikkut allattaa-
nermi nalaani Jan Kløvstad
Nuummi kulturikkut illorsu-
aliomissap pilersaarutaanera-
nut pulavoq. Taamani eqqar-
saatiginngilluinnarpaa Katu-
ami taamaalluni pisortan-
ngussalluni. Pilersaarusiome-
rit sukumeeqaat, savalimmiu-
nilu kulturikkut illorsuarmik
atuisartut pilersaarutip aallar-
tisamerani siunnersortitut a-
tuuttutut taaneqarsinnaapput.
Arlaleriarlutik kaammat-
tomeqartareerlutik, ilaatigullu
qinnuteqartut arlallit oqalo-
qatigisareerlugit, Katuap sa-
naartomermut komite-ata ilu-
ngersorlutik Jan Kløvstad
kaammattorpaat kulturikkut
illorsuarmi siullersaalluni pi-
sortaaqqullugu. Noqissinnaa-
junnaarpoq, naallu Norge-
mut uteqqinnialeraluarluni
»nunani allamiuunini« sivit-
somiarlugu aalajangiinnarpoq.
Ukiuni pingasuni maaniissaaq,
taassumalu kingoma allamik
pisortaqalertussaalluni.
Sunngiffeqarneq
Jan Kløvstad-ip sunngiffeqar-
nimininnguani atuamermut a-
tomeruaa. Atuagarpassuit a-
tuartarpai, inuusuttuunermilu
timersomermik asiamermillu
soqutigisat tunulliunneqalaar-
put. Taamaakkaluartoq naat-
sorsuutigaa Heidi-p qaqqa-
mut kangerlummullu kalik-
kumaaraani. Timikkut ilu-
ngersomermut kakkaqaaq, i-
laatigullu Lone Madsen-ip
qajarissamik angalanerani i-
laatsiarpoq Narsamit Nanor-
talimmut.
Asimiinnissamulli piumas-
suseq aavaneereerpoq. Norskit
norskiupput. Eqqaalerpaalu
nukappiaraagallarami takor-
narissat qinngasaartarsimal-
lugit, sivingasukkut sisulerut-
tortut akulloqquallugit sa-
ngusaarfigisameri - ujakkaarut
illuinnaq sisoraatigalugu.
Norskip tusaaiqasap Fridtjofiip cqqaassutissaata Sog
nefjorden-imiittup saniani Jan Klø\‘stcid->merisassior-
nermut ilitsersuusiaminit« atujfassisoq.
nationalhelt
FridtjoffSognefiordenilæser Jan Kløvstad opfra en af
sine »kogebøger«. i 7
Aluartartutsinnit nalunngilarput inuit pjllugit allaaserisal
ilanngutaskitut pitsaasuusartut. Taamaammat aalajanger-
pugut sisamanngomerit tamaasa inuit iiaqutariilluunniit
ngussisainiarluta. Qujanartumillu Kalaallit Nunaanni
taanraattunik inuppassuaqarpoq. Pisuntit - ukiuni nutaani
oqaluttuaiisaanermut, isoraitussutsinut, innuttaasut katiti-
Sisamanngornikkullu saqqummersartussani -qupper-
nerni ukuhani kina tulliullugu ilisaritissarienpput sitiri-
nersbrluta allagaqarit.
--i Allakkap puua »lnuit«-imik nalunaaqutseruk. sisamån-
ngornermilu tulliuttumi aviisiseqqillutit. Imaassimtaavoq
ilaatikkusulat ilaatinneqartoq.
JAN KLØVSTAD
MENNESKER