Atuagagdliutit - 11.11.1997, Blaðsíða 16

16
Nr. 87 • 1997
GRØNLANDSPOSTEN
Silap periusii
Af Erik Fleischer, Imarsior. Ilinniarfik
Naalaarutikkut isiginnaaru-
tikkullu silap periusiinut tun-
ngatillugu (tassa anori silallu
qanoq inneri), taaguisamerit
maannakkut isomartoqarpal-
laarunnaaraluartut marlussun-
nik uparuaaniarpunga, tassa-
mi ilaatigooriarluni oqaatsi-
nik tulluanngitsunik tutsiutto-
qariataartarmat, maani alla-
gaqaminnut pissutaatinneru-
vara naqitsiniisaffiit silarlo-
qarfinnik taaneqaqqittalemis-
saanik kujataata naalaarutaa-
tigut siunnersuuteqartoqame-
ra akissuteqarfigilaamiarakku
ilaatigulli tapersiussaqalaar-
lunga.
Oqaaseq silassaq atorne-
qartartoq aammalu qangali
arlalinnit uparuartareemeqar-
simasoq ippinnarpoq, oqartar-
nerattut sila silatoqarsuugami
nutaanngorsinnaanngilaq, ta-
mannalumi ilumoorpoq.
Oqaaseq silassaq, nalliuppal-
lu sila, taavami qaangiuppat
taava qanoq oqassaagut? si-
laasimasoq imaluunniit sila-
koq, ila soorlu tusamemeru-
sumik taaneqarsinnaassagalu-
artoq, soorlu assersuutigalugu
silap periusissaa imaluunniit
silamik ilimasaarut (silap qa-
noq inissaanik ilimasaarut),
silap perusigisimasaa ima-
luunniit sila qaangiuttoq (si-
lap qanoq issimaneranik nalu-
naarusiaq), allamilluunniit
naatsukullaliaralugit oqaaser-
talemeqarsinnaagaluarput.
Naqitsiniisaffiup sooq si-
larloqarfimmik taaneqarnis-
saata isumaqatiginannginne-
ranut tunngatillugu siullermik
nassuiaatigilaarlara silaan-
naap naqitsinera. Suut allat
tamaasa assigalugit silaannaq
aamma oqimaassuseqarpoq,
silaannaallu niaqqutta qulaa-
niittup oqimaassusia silaan-
naap naqitsineranut uuttuutit
atorlugit uuttorneqartarpoq,
igalaaminermi amilimasumi
isuata aappaani matoqqasumi
kviksølv-ip qummut naqigun-
neqamerata takissusiata milli-
meterinut uuttomeqarnerati-
gut, imaluunniit silaannaap
naqitsineranut uuttuut silasiut
(barometeri) atorlugu, taan-
nalu nalunaarneqartarpoq
millibar-nut (mb), tassalu taa-
na maannakkut silasiortut
atomerusaat.
Taamaattumik qulaani taa-
neqartut tunngavigalugit, si-
laannaap niaqqutta qulaaniit-
tup oqinnerusup naqitsinera
annikitsuararsuuppat naqitsi-
niisaffimmik sakkortuumik
soorlu taamatut ilaatigut oqar-
toqartartoq taassallugu tullu-
anngilaq, taannami danskisut
oqaatiginera nutsiinnavi-
gaammat, taaneqartariaqarlu-
nili imatut: naqitsinikiffik na-
qitsinikitsuararsuaq, soorlu
isiginnaarutikkut taamatut
taagomeqartareersoq.
Sulilu isornartoqarnerus-
saaq naqitsiniisaffik silarlo-
qarfimmik taasaleqqissagalu-
arutsigu, tassami taamatut
taagorneqaleraluarpoq ukiut
aqqaneq-tallimat missiliuuttut
matuma siomagut. Silaannar-
mik naqitsinikkiffiup (naqit-
siniisaffiup qeqqata imaluun-
niit isaata) avataani anori na-
lunaaquttap kaaviffiata akerli-
anut ingerlasarpoq, tassa saa-
mimmut, naqitsinikiffiulli
qeqqani anorit sakkukitsuin-
naasarlutik aammalu saqio-
qilaartuusinnaallutik, isigin-
naarutikkullu silap perusii ta-
kutinneqaraangata takuneqar-
sinnaasarpoq naqitsinikkiffi-
up qeqqa nuiaqannginngajat-
toq nuiaqanngilluinnartor-
luunniit. Anorlemerusarlunili
naqitsinikkiffiup avataani tas-
sa aatsaat naqitsiniisaffimmik
taasinnaasatsinni, anorilli
sakkortussusianut apeqqu-
taalluinnarpoq naqitsinikiffiit
naqitsinertuffiillu silaannar-
taasa naqitsineri qanoq im-
minnut nikingatiginersut, na-
qitsinerit nikinganerat anner-
tuujuppat taava aamma anori
sakkortunerussaaq annikip-
palli anori sakkukissalluni,
naqitsiniisaffiup sumi inissisi-
maneranut najoqqutassatut
taaneqarsinnaavoq oqqum-
mut sammigaanni taava naqi-
tsiniisaffik saamiup tungaa-
niissaaq.
Qulaani taaneqartut tun-
ngavigalugit taamaattumik
naqitsiniisaffik silarloqarfim-
mik taaqqinneqartalernissaa
naleqqutinngilaq, tassami na-
qitsinikiffiit tamarmik silar-
lummik nassataqameq ajor-
mata.
Anorip sakkortussusia na-
lunaarniarlugu qangaaneru-
soq atorneqartaraluarpoq
(beauforts skala) tassa 1-miit
12 tikillugu oqaatiginnittar-
neq, tassalu taakku kalaallisut
atsersomeqarsimapput soorlu
assersuutigalugit taasinnaa-
vagut qatsunganeq, suialaan-
nguaq, anorsalaannguaq, ano-
raannguaq, nakkisaaq, anor-
saaq, anorsarik, natsimaneq,
natsimaasarneq, anorersuaq
aammalu anorersuarujussuaq
allanik ilaqarunaraluarput.
Maanna anorip sukkassusia
m/sek.-nut atorneqartarpoq,
umiarsuamili silamut ilima-
saarusiani aammalu silap na-
lunaarusiarinerini titartagan-
ngorlugit tiguneqartartuni
anorip sukkassusia knob-inut
(sm/t) nalunaarneqartarluni,
siunissamili qaninnerusumi
aamma m/sek. atorneqaler-
sussaavoq. Siulliillu taasakka
marluk silap qanoq innissaa-
nik naalaarutini atomeqartar-
put, qujanartumik. kisiannili
suli ersarissumik oqaasilior-
tunit (oqaasilerisunit) malitta-
risassaqavissimagunanngillat
tamakkumi allanngorartinne-
qartuarmata, aammalu oqara-
suaatikkut naalaarutikkullu
silap qanoq innissaanik pi-
lersaarutinik nalunaarutigi-
neqartamemi assigiinngissu-
teqalaartarlutik. Aammalu eq-
qaamaniarpara ulussaaq aam-
malu ulussaarsuaq maani Ka-
laallit Nunaanni naammat-
tuunngisaannakkagut allaat
anoraatinneqartaleqaluarput.
Kiisalu anorip sammiviisa
taagomeqartameri pitsanngo-
riaateqarsimaneri aamma ma-
lunnarput, taaguisarmata
avannaq, avannaq kangisik,
kangisik, kujasik kangisik
il.il. tassami illoqarfinni assi-
giinngitsuni anorip sammivi-
anut taaguisamerit assigiin-
ngitsut atussagaluarutsigit
paasiuminaappallaassaqim-
mata. Tamakku atomeqassa-
galuarpata makku tusartassa-
galuarpagut avannak, nappuk,
avanngasik, tamakkii, nunar-
pasik, nunasameq, assameq,
saqqarsameq, kujasik, qavan-
ngasik, neraasaq, kiganngaq,
nigeq, atuarseq, avalassameq,
tipisameq, isersameq, anisar-
neq, pujorsameq il.il. tamak-
korpassuit eqqaamaneqarsin-
naanngillat sivisuumik ilinni-
anngikkaanni, aammami illo-
qarfinni assigiinngitsuni ano-
rip sammivii assigiinngitsu-
nik ilaatigut taagomeqartar-
mata tamanna ajomakusuus-
saaq. Silasiortummi anorip
sammiviinut taaguutit atugaat
tassaapput sinerissap avataani
atuuttussat, silamik ilimasaa-
risarneq imaani nunamilu
angalasunut tunngatinneqar-
nerummat, tamakku tamar-
mik paasilluarsinnaasaannik
aammalu sammivimmut eq-
qortumut (tassa retvisende-
iusumut) taaguisamissaq or-
niginamepaajummat. Kisian-
nili sammiviit pingaamerin-
naat arfmeq pingasut kisimik
atsemeqarsimapput ilaalli suli
atsersomeqarsimagunamatik.
Kujataani naalaarutikkut
ilanngussisup oqaasiliortut
ujartorpai, tamatumani isu-
maqatigaara, oqaasiliortunik
taaneqartut suliniuteqamerat
malunnanngippallaaqaaq, ta-
manna takuneqarsinnaavoq
oqaatsitigut ajornartorsiutit
annertuut maanna eqqartor-
neqartalermata. Ukiut 25-t
qaangiutilerput kalaallisut al-
laatsip nutaap atortussan-
ngortinneqameranit, suliluun-
niit danskisuumiit kalaalli-
suumut oqaatsit nalunaarsor-
simaffiannik oqaasilerissusia-
mik qinerlerfiusinnaasumik
peqanngitsugut, maanna pigi-
satuarput 1960-mi saqqum-
mersinneqartoq aammalu al-
laasetoqqamik allagaasoq ul-
lumikkut atomeqarsinnaaga-
luarluni ullutsinnut naleqquk-
kunnaarsimavoq, aammalumi
danskit oqaasii allannguute-
qaalussimagamik. Taamatut
kinguarsimajuartigissagutta
oqaatsigut eqqortumik ator-
neqaleriartomavianngillat, a-
kerlianillu allanngoriartome-
rat suli sukkanemlissalluni,
tusakulutsitsinianngikkaluar-
punga, tamannali pisariaqar-
poq. Tassaqaluunniimmi o-
qaasiliortut akuerisaannik
oqaasilerissusianik (ordbog)
maani Kalaallit Nunatsinni
peqarpugut, massakkummi
atuakkat atukkagut akueri-
saagunanngimmataluunniit.
Naggataagut eqqaamasara
quiagalugu eqqaalaarlara, tas-
salu silamut tunngatillugu qa-
ngangaatsianngorpoq tusa-
gassiortut ilaata silamik nalu-
naarutit atuamerini oqarmat
»maani silaqanngilagut«, su-
naaffa illoqarfimmi tassan-
ngaanniit silamik nalunaa-
rummik tigusaqarsimanngin-
nami taamatut oqartoq.
Nuup Kommunea
pissarsiorpoq
søger
Pisortamik
Ilaqutariinnik Ikiorsiisarfimmuty-
Unnuisarlimmut
Leder
til Familiecentret/Herberget
Nuup Kommuneata Ilaqutariinnut
Ikiorsiisarfianut/Unnuisarfianut,
aaqqissuussaanikkut Isumaginnin-
nermut Ingerlatsiviup ataaniittu-
mut, pisortatut atorfik sapinngisa-
mik piaartumik isumaqatigiissute-
qarnikkulluunniit sulilersussamik
inuttassarsiorneqarpoq.
Unnuisarfik inersimasunut unnuif-
fissaaruteriataarsimasunut neqe-
roorutaavoq.
Ilaqutariinnik Ikiorsiisarfik Nuup
Kommueani ilaqutariinnut meerar-
talinnut, ilaqutariinni ajornartor-
siutit aaqqinneqamissaannik ikior-
sertariaqartunut, ulloq unnuarlu
aamma ullukkut neqerooruteqar-
fiuvoq.
Suliat tassaapput ilaqutariinnik sam-
misaqartitsineq, ilaqutariinnik oqa-
loqatiginninneq, aappariinnik oqa-
loqatiginninneq, meeqqanik oqalo-
qatiginninneq, attuumassuteqartu-
nik ataatsimeeqateqartameq aam-
malu isumaginninnikkut suleqati-
giilluni sulineq.
Pingaartinneqarpoq sulinermi aal-
laaviussasut sulinerup imarisai
isikkuilu ilaqutariit ataasiakkaat
ajornartorsiutaannut atugassari-
saannullu naleqqussameqassasut.
Pisortap ilaatigut suliassarai:
• ikiorsiisarfimmi ikiorsiinermi
neqeroorutinut suliatigut akisus-
saaneq
• i I iuuserisassatut pilersaarutit ma-
linnaasinneqarnissaannut inger-
lanneqarnissaannullu qulakkii-
neq
• ilaqutariinnut ikiorsiisarfiup ne-
qeroorutaasa ineriartorteqqin-
nissaannut akisussaaneq
• allaffissornikkut suliassat
• Unnuisarfiup aammalu ilaquta-
riinnut ikiorsiisarfiup sulisoqar-
neranut akisussaaneq, tamatu-
mani ilanngullugu sulisut suli-
samissaannik pilersaarusiorneq.
Naatsorsuutigaarput:
• socialrådgiveritut, perorsaasutut
allatulluunniit naleqquttumik
ilinniagaqarsimasutit
• meeqqanik ilaqutariissutsimut
tunngatillugu immikkut ittunik
assigiinngiiaartunillu ajornar-
torsiutilinnik sulisimasutit
• ilaqutariit pissusaannik paasin-
nissinnaasutit tamannalu peqati-
galugu ilaqutariinni ataasiakkaat
sammisinnaagitit
• ilaqutariinnik sullissinermik mi-
silittagaqartutit soqutiginnillu-
tillu
• allaffissornikkut/suliatigut pi-
ginnaaneqarluartutit
• anguniagalimmik pitsaasumillu
sulerusuttutit
• suut tamaasa akimorlugit sule-
qatiginnikkusuttutit
• sullerissuusutit namminersor-
sinnaallutillu
• ilaqutariinnut sammisassaqartit-
siviup neqeroorutaasa ineriartor-
teqqinnissaannut peqataarusut-
tutit
Akissarsiat:
Akissarsiaqartitsisoqassaaq ator-
feqamermilu atugassaqartitsiso-
qassalluni tjenestemandinut atu-
gassarititanut assingusunik, Nam-
minersomerullutik Oqartussat
NAK-llu isumaqatigiissutaat naa-
pertorlugu. Atorfik ullumikkut
akissaatinutinissinneqarsimanngi-
laq.
Atorfimmut atasumik inissaqartit-
sisoqarsinnaavoq, maleruagassat
qaqugumulluunniit atuuttut malil-
lugit siumut akiliummut, ineqar-
nermut il.il. akiliiffigineqartartus-
samik. Inissiamilli tunineqarnis-
samut sivisuumik utaqqinissaq
naatsorsuutigineqassaaq kommu-
nimi inissaaleqineq pissutigalugu.
Atorfininnermut atasumik angala-
titsisoqassappat pequttallu assar-
tomeqarlutik tamanna pissaaq ma-
leruagassat atuuttut naapertorlugit.
Erseqqinnersumik paasissutissat
pissarsiarineqarsinnaapputimmik-
koortoqarlimmi pisortamut Gitte
Bech Larsen-irnut, tlf. 32 33 77
lokal 287-imut imaluunniit social-
rådgiverit ningiuannut Karen Bøg-
gild-imut, lokal 218-imut saaffi-
ginnilluni.
Qinnuteqaat inuttassarsiukkap
normuanik 60/97-imik ilisarnaa-
serlugu ilinniagaqarsimanermut
siusinnerusukkullu suliffigisima-
sanut paasissutissartalik oqaase-
qaataasinnaasunillu imalik anngu-
tereersimassaaq kingusinncrpaa-
mik 21. november 1997.
Til Nuup Kommuneas
Familiecenter/Herberg,
der organisatorisk er pla-
ceret under Socialforvalt-
ningen, er en stilling som
faglig leder ledig til be-
sættelse snarest muligt
eller efter nærmere aftale.
Herberget er et akut over-
natningstilbud til voksne.
Familiecentret er et døgn-
og dagtilbud til børnefa-
milier i Nuup Kommunea,
som har brug for hjælp til
at løse problemer i famili-
en.
Arbejdet indeliolderfami-
lieaktiviteter, familiesam-
taler, parsamtaler, samta-
ler med børn, netværks-
møder og socialt gruppe-
arbejde.
Der lægges vægt på, at der
i arbejdet tages udgangs-
punkt i at i udhold og form,
er tilpasset den enkelte
families problemstillinger
og ressourcer.
Lederens arbejdsopga-
ver er bl.a.:
• faglig ansvarlig for be-
handlingstilbudene i
centret
• sikre opfølgning og
gennemførelse af hand-
leplaner
• ansvarlig for videreud-
vikling af familiecen-
trets tilbud
• varetage de administra-
tive opgaver
• ansvarlig for beman-
dingen for såvel Her-
berget som Familiecen-
teret, herunder tilrette-
læggelse af vagtplaner
for vagtpersonalet.
Vi forventer, at du:
• er socialrådgiver, pæ-
dagog eller har anden
relevant uddannelse
• har arbejdet med børn
med særlige og forskel-
ligartede vanskelighe-
der i et familiemæssigt
perspektiv
• er i stand til at forstå en
families dynamik og
samtidig have fokus på
den enkelte i familien
• har erfaring og interes-
se i familiearbejdet
• er i besiddelse af gode
administrative/faglige
kvalifikationer
• er indstillet på en
målrettet og kvalitativ
indsats
• har lyst til tværfagligt
samarbejde
• er handlekraftig og
selvstændig
• vil medvirke til at vide-
reudvikle familiecen-
trets tilbud
Aflønning:
Løn- og ansættelsesvilkår
sker på tjenestemandslig-
nende vilkår i henhold til
aftale mellem Grønlands
Hjemmestyre og NAK.
Stillingen erp.t. uklassifi-
ceret.
Der vil til stillingen kun-
ne anvises personalebo-
lig, for hvilken der betales
depositum, husleje m.v.
efter de til enhver tid på
stedet gældende regler.
Der må dog påregnes lang
ventetid på anvisning af
bolig på grund af boligsi-
tuationen i kommunen.
Såfremt der ydes tiltræ-
delsesrejse og bohaveflyt-
ning sker dette i henhold
til gældende regler.
Yderligere oplysninger
kan fås ved henvendelse
til afdelingsleder Gitte
Bech Larsen, tlf. 32 33 77
lokal 287 eller ledende
socialrådgiver Karen
Bøggild, lokal 218.
Ansøgning mærket stil-
lingsopslag nr. 60/97
bilagt oplysninger om
uddannelse og tidligere
beskæftigelse samt evt.
udtalelser skal være i hæn-
de senest den 21. novem-
ber 1997.
Akissarsialcrinermut • Sulisoqarni'rmullu lmmikkiMirloqurfik • Løn- ok personaleafdelingen • Postliov 11)115 • 3900 Nuuk • Ka\ 2 1S73