Atuagagdliutit - 04.12.1997, Blaðsíða 10

10
Nr. 94 ■ 1997
GRØNLANDSPOSTEN
NUNASIAANERUP NALAANI
Allattoq: Pouline Møller
llinniarfissuarmi ilinniartitsisoq Avgo Lynge qallunaanut
ajoqutaasinnaasumik suliniarsorineqarmat Aasiannut aallartitaavoq
Sorsunnersuup nalaani Nuum-
mi llinniarfissuarmi atuartut
nerisamikkut naammaginavis-
sumik atugaqartitaasimanngin-
nerat kingullermik sisaman-
ngormat saqqummersumi pa-
lasimik Ulrik Møllerimik oqa-
loqateqamermi paasissat ila-
gaat. Oqaluttuarpoq thetugas-
saminnut sioraasat alussaat
ataaseq sukkussatut tunniune-
qartartut, ilaatigullu ima kaa-
pajaartartigisimapput sukkus-
satik katersoriarlugit nuummi-
unut naammatsillutik appatuu-
tiginiartarsimallugit. Iliniartut
taamani nuummiunut attave-
qartorujussuusimapput Nuuk
700-it missaannik inoqarallar-
mat.
Ukiuni arfinilinni Ilinniarfis-
suarmi atuarnermini Ulrik
Møller ilinniartitsorissaamer-
minik unnersiorpoq. Taamani
Fulgsang Damgaard rektoritut
atorfeqarpoq ilinniartitsisuup-
pullu organist Jonathan Peter-
sen, ajoqi Julius Olsen, Avgo
Lynge, Frederik Nielsen aam-
ma Finn Gad. Naak ilinniartit-
sisorissaamertik unnersiutigi-
galuarlugu qallunaatoortit-
sisortik Finn Gad unnersiutis-
saannginnerartorujussuuvaa.
- Finn Gad peqqamiitsuu-
gami atuarfigissallugu assut
mersemartarpoq. Asulu kuk-
kugaangatta imaluunniit arlaat
naluleraangatsigu oqaatsinik
nuanninngitsunik ilaqartillugu
kisianni niaqutsigut annersillu-
ta. Soorunami atuartitsineq qu-
nusiarinninnermik ilalik ilua-
mik ilikkarfiginngilarput.
Allakkisartitaasarneq
- Ilinniarfissuarmiitillunga rek-
torip uanga kisima allakkisar-
tinniartaraminga immaqa mik-
isuunera peqqutigalugu. Ataat-
simik ilinniartoq aallartoorfi-
gineqarluni toqummat Fugl-
sang Damgaard-ip ilinniartitsi-
sunut pisoq pillugu allakkisar-
tippaanga. Taamaallunga Finn
Gad tullinnguuppara. Allakkat
atuariarlugit qanorpiaq pisima-
soqameranik apersulerpaanga,
aallaammik qanoq ittumik aal-
lartoorfigisimanersoq apersuu-
tigalugu. Tassalu uanga qoo-
rortuuaraq qallunaatut qanoq
taaguuteqamersoq nalulerlugu.
- Oqameq ajulersunga isi-
gaanga assut kamappasilluni,
imami kamatsigaaq kiinaa aap-
paluttuinnanngorluni issai an-
nernarsillutik. Taamaallunga
oqaasissara eqqaavara »lille
riffel« ajortumillu pineqamis-
saraluara pinngitsoortillugu,
Ulrik Møllerip annakkuum-
memini suli eqqaamallugu
oqaluttuarpoq. Suli sorsunner-
suaq soraanngitsoq Fulgsang
Damgård-imit allakkisartitaa-
nini alla puigiukkiussimallugu
Ulrik Møllerip eqqartorpaa.
- Taamaalluniaasiit rektorip
allaffimminut qaaqquaanga al-
lakkallu puuaat kajortoq tunni-
ullugu. Qallunaat Nuummi na-
jugallit aqqi tamaveqqissaasa
allattorsimavai, tassalu tamaa-
sa pinngitsoqaratik aqqusaa-
gassaallutik.
- Taamani allakkat imaat
suunersut nalullugit illumiit
illumut angallappakka, Nuuk
kaajallallugu. Ila sivisungaatsi-
arpoq. Allakkat atuarlugillu
nuannaalissapput ilanngui qis-
sasiinnartaraat, malunnartumik
tuppallertarput assullu tunise-
msuttarlutik. Sukkulaatit, ciga-
retsit, sukkuaqqat, kaageeqqat
allarpassuillu ulluinnami na-
linginnaangitsut taamani allak-
kisaminni tunissutisiaraakka.
Puussiarsuit marluk ulikkaartut
angerlamut apuuppakka, taa-
malu killilersugaatigaluta ini-
gisatsinni taannaqa piisaaler-
pugut. Tamakku ilanngui pu-
jortarneq ajuillutik silamut
anillallutik pujuallatsiassapput.
Sorsunnersuup
soraarnera
- Sunaaffa Nuummi aningaa-
sanik katersiniamermut tun-
ngasumik allagaq ingerlassi-
magiga. Tassa akitsorterussi-
nikkut katersiniartoqarpoq sor-
sunnersuaq soraarpat Dan-
markimi suliassanut atugassa-
nik. Akitsorterussineq aamma
eqqaamasaqarfigaara. Eqaar-
saarfimmi ingerlanneqarpoq
assullu ussagarluameqarluni.
Taamaalluni qallunaat erfala-
suat anginngitsoq akitsorter-
neqalerpoq. Ilinnartut ilanngu-
ata akissaqartikkunanngivillu-
gu akuliutiinnaqaaq. Taamaal-
luni 15 koruuninut killittorlu
landsfoged Eske Brun-ip 100
koruunilemiarmagu akia tas-
sunga killippoq. Taamani 100
koruunit aningaasarpassuugal-
larmata.
Sorsunnersuup soraamerata
Nuummi kalerriutigineqamera
Ulrik Møllerip ima misigisa-
qarfigaa.
- Taamani llinniarfissuarmi
uffartarfeqanngilaq, kisianni
immikkut illumik uffarfeqar-
poq tassanilu atuartut sapaatit
akunneranut ataasiarlutik uf-
farsinnaasarput. Ulloq taanna
sorsunnersuup kingulliup so-
raameranik tusarfipput ikin-
ngutigalu Sejr Abeisen uffari-
amiarluta Ilinniarfissuarmiit
ammut pisorusaarpugut. Uffar-
fissarput iseratsigu nillerpal-
laaqimmat isumaqatigiippugut
utaqqiisaa pisuttualaamiarluta.
Nuup pisoqartaata tungaa-
nukarluta takulerparput, maan-
na toqukkut qimagutereersoq,
Mads Berthelsen aappalaar-
torsuarmik tigumiarluni nillia-
atigaluni napparsimmavimmiit
anillattoq.
- Tassannga ungasinngitsu-
miittoq illu »qivittut illuattut«
taaneqartartoq nakorsaq Sax-
torph taamani illoraa. Qaliani
igalaamiit taassuma erfalasoq
Danebrog singikkaa takuarput
sumilu tamaani tusarsaalerput
sorsunnersuup soraarneranik
kalerriisut.
Marmelade
sassaalliutaavoq
Soorunaana tusagaq taama nu-
annertigisoq assigiinngitsuti-
gut nalliussineqarli. Ulrik Møl-
lerip eqqaamasaasa ilagaat
ilinniartut nalinginnaanngillu-
innartunik iffiaqaqortortumik
marmeladimillu sassaalliiffi-
gineqamerat.
- Taamani økonimiitoqqami
ilinniartitsisut tamarmik kater-
suussimapput nuannaangaa-
ramillu kunissuullutillu eqi-
taartuinnaapput. Assut nalliut-
torsiorpugut unnukkullu e-
qaarsaartarfimmi piumasunut
tamanut qitittoqarpoq, naamik
ilinniartut aalajangersimasu-
mik innariartomissaannik piu-
maffigineqarput. Aqaguanilu
umiarsuarmiit Jutho-mit ciga-
retserpassuamik sukkulaatinik
sukkuaqqanilllu pajuttomeqar-
luta, assorsuaq piisaartitaavu-
gut.
Nalliuttorsiomerit eqqartule-
riatsigit Ilinniarfissuup ukiunik
100-nngortorsiomerata nalliut-
torsiutigineqamera ilanngullu-
gu Ulrik Møllerip oqaluttua-
raa.
- Assut taamani pingaartor-
siorpugut, tassa julimi 1945-mi
nalliussineqarpoq. Unnukkut
eqaarsaarfimmi nereqatigiit-
toqareermat qittanneqarpoq,
taamanilu nipilersortussaale-
qinngivippugut. Ilaat nutsugi-
artut ilaat pattattut, taamaalluni
organist Jonathan Petersen
angisuumik pattagiassaaruttoq
naammattoorpara, sunaaffa
assut qititserusukkaluarluni
pattagissani mikigalugu angi-
suumik pattagiassaaruttoq.
Pattattunngortussat
Taamani llinniarfissuarmi ajo-
qinngomiat Jonathan Petersen-
imit pattannermik ilinniartin-
neqartarput. Ukioq kingulleq
ilinniartut marluinngorlugit
immikkoortinneqartarput tassa
piginnaaneqamerit oqaluffim-
mi pattattussatut ilinniartinne-
qartarlutik, sapaatit akunneri-
nut marloriarlutik sungiusar-
tinneqartarput arlaat sapaatit
akunneranut ataasiaannarlutik
ilinniartinneqartartut.
Ulrik Møllerip kingullemut
ilanngunneqamini mamiasuu-
tigalugu uteriitsuugami periar-
fissani tamaasa atorlugit pat-
tanneq sungiusarpaa. Taamaal-
luni ukiuni marlunni atuareer-
soq taama pattarusaartillugu
sunaaffa sianigisaqanngitsoq
rektorip iserfigisimagaa. Qa-
noq piginnaaneqalertigisima-
nera paasigamiuk oqarfigisi-
mavaa piumaguni Danmarki-
mut organistissatut ilinniariar-
sinnaagaluartoq, kisianni Ulrik
Møllerip tamanna siunniussi-
mannginnamiuk Ilinniarfissu-
armiiginnarpoq.
Ilinniartitsisumik eqqartui-
tilluni immikkut nuannaralugu
Avgo Lynge oqaluttuaraa.
- Assorsuaq ilinniartitsil-
laqqissuuvoq, annermik pin-
ngortitalerineq uumasuleriner-
lu atuartitsissutigisarpai. Atua-
garsuit tigullugit ilinniartitsi-
vissaminut iseruni quppinngi-
villugit assut uummaarissumik
tiguartinnartumillu atuartitsi-
sarpoq. Ataasiarluniluunniit
atuakkamik nassataminik qup-
piisoq takunngilara.
Aallartitaavoq
- Avgo Lynge inuiaqatigiinni
annertuumik eqeersaasut ila-
gaat. Peqatigiiffik »Nunatta
Qitomai« aallamigaraa qaam-
marsaanermillu tunngaveqar-
luni ingerlallugu, tassa upperi-
sarnersiomermik tunngave-
qanngitsumik. Taamaalluni
paasivarput provstip Aage
Bugge-p taamatut ingerlatsine-
ra naammaginagu Aasiannut
allartinniaraa, immaqa eqeer-
saanermigut qallunaat inger-
latsinerat apeqqusertarmagu
tamaviaarluni aallartinniarpaa.
Ulrik Møller oqaluttuarpoq
Nuummiut Avgo Lyngep aal-
lartinniarneqarneranut tupin-
nanngitsumik akerliusimasut
peqatigiinniallu illutaanni ataa-
tsimiititsisimallutik akerliuner-
minnik ersersitsiniarlutik. Taa-
maakkaluartoq 1943-mi Avgo
Lynge Aasiannukartitaavoq
ukiunilu marlunni Nuuk qi-
massimallugu, nunasiaateqar-
nerup nalaani qallunaat naala-
garsuugallarmata.
- Taamani llinniarfissuarmi
atuartuusugut qullersatsinnit
ataatsimiinnermut peqataanis-
samut inertemeqarpugut, taa-
maakkaluartoq tamangajatta
kajaaserpugut. Ataatsimeeqa-
taasimanerput paasineqarmat
llinniarfissuarmi atuartut ta-
marmik peqatigiiffinnut sunul-
luunniit ilaasortaasinnaajun-
naartitaapput, tassa rektorip
aalajangigaa. Taassuma ki-
ngoma ilinniartut namminneq
peqatigiiffiliortiterput soorlu
»GSS« aamma »Ddnngut«.
Timersorneq
pingaartinneqaqaaq
llinniarfissuarmi siornatigut
annertuumik timersorneq aal-
lunneqarsimavoq. Ullumimut
sanilliullugu timersuutit inger-
lanneqartut assigiinngitsorpas-
suusimapput, ilaatigut ullu-
mikkut aallunneqarunnaarsi-
masut qummut pissinnerit,
naaligaammik naakkiamerit
allarpassuillu.
- Taamaalluni aamma ame-
rikamiut konsuliata Bemhard-
imik atillip tilluunnermik ilin-
niartippaatigut. Taamani nuna-
tsinni tilluuttartoqareerpoq
taakkumi Qullissaniit 1943-mi
Nuummut takutitsiartorput,
Danmarki aninguisitaammat nuannattunnguaqarpoq qallunaallu erfalasuat tamani taamaa-
ni takussaavoq. Taamani nakorsap etfalasulerfik atornagu illumi qaliaani igalaaq ammar-
lugu erfalasoq ammut ningikkaa takuneqarpoq.
Der var stor glæde i Nuuk, da Danmark blev befriet, og Danebrog vajede fra alle byens
flagstænger. Den daværende læge brugte ikke flagstangen, han hængte flaget ned af vinduet
fra første sal i lægeboligen.
ASS./ FOTO: AG ARKIV