Atuagagdliutit - 21.04.1998, Blaðsíða 3

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 21. APRIL 1998 ■ 3
Aallaaneqarluni
nakkartmneqarpoq
NUUK(PM) - Nuummi sa-
paatiummat akunnerit sisa-
mat innaallagissap qamit-
toomera piaaraluni aserui-
nermik peqquteqarpoq.
Qallussuup eqqaanittumi
napparussuarmi atortoq
qoorortuuaqqamik aallaa-
neqarsimavoq taamalu led-
ningersuaq ataaseq nak-
kartinneqarsimalluni U-
toqqarmiullu Kangerluar-
sunnguanit innaallagissa-
mik pilersuineq kipitinne-
qarluni.
Atortut iluarsaanneqar-
nissaannut Norgemiit im-
mikkut ilisimasallit marluk
suliartortut ulluni qanin-
nerni tikissapput, naatsor-
suutigineqarporlu Utoo-
qarmiut Kangerluarsun-
nguanit ullualunnguit qaa-
ngiuppata innallagissamik
pilersuisoqaleqqissasoq.
Pisimasoq Nuummi po-
litiinit misissorneqarpoq,
politeeqarfimmillu innut-
taasut sapaatiummat ul-
laakkut 09.00 aamma
10.30 akornanni Qallus-
suup Qinnguttalu akoman-
ni angalasimasut tamaasa
attaveqarfigerusuppaat.
Hærværk på
luftledning
NUUK(PM) - Det var hær-
værk på en luftledning, der
forbinder kraftværket i
Buksefjorden med Nuuk,
der var skyld i den fire
timer lange strømafbrydel-
se i Nuuk i søndags. En
isolator til en luftledning
ved »Cirkussøen« var ble-
vet skudt ned med en sa-
lonriffel og forårsaget at
ledningen faldt ned. Det
skete søndag formiddag
klokken 10.16.
I dag og et lille stykke
tid fremover leveres byens
strøm fra elværkerne ved
Nordhavnen og Vandsøve-
jen. Der kommer to eks-
perter fra Norge til Nuuk
på onsdag, og hvis alt går
vel, vil byen igen få sin
strøm fra vandkraftværket
i Buksefjorden i slutningen
af ugen.
Politiet i Nuuk efterfor-
sker sagen, og vil meget
gerne i forbindelse med
personer der har færdes i
området mellem Cirkus-
søen og Malenebugten
mellem klokken 09.00 og
10.30 søndag formiddag.
Ekspedition
giver op
Den internationale Grøn-
lands ekspedition, IGE,
der havde til hensigt at rej-
se rundt om Grønland
uden motorkraft, har givet
op.
De to deltagere, ameri-
kanske Lonnie Dupre og
australske John Hoelscher,
tog fra Qaanaaq 15 februar
for at rejse nord om Grøn-
land med hundeslæde.
Da de kom til Nuussuaq
(Washington Land) ca.
300 km nord for Qaanaaq
vendte de om. Det var pla-
nen at krydse Nuussuaq,
hvilket de måtte opgive.
Derefter forsøgte de at rej-
se vest om Nuussuaq, hvor
skrueisen i Kennedy kana-
len forhindrede passage.
Aaqqiagimnginneq
tamaginnut kingunerlulersoq
- imalu ilungersunartigaat, meeqqat atuarfii pillugit
peqqussummi minnerpaatut piumasat
naammassineqarsinnaajunnaarsimallutik, KUP
nalunaarusiami Inatsisartunut taama oqarpoq
NUUK(TK) - Qanittukkut
aaqqiissutissamik nassaar-
toqaraluaruni aaqqiagiin-
nginnerluunniit sivitsuluus-
sagaluaruni tamanna ilunger-
sunartunik kinguneqartus-
saavoq - tassa Kalaallit Nu-
naanni meeqqat atuarfiini a-
tuartunut ilinniartitsisunullu.
Kingunerluutissallu ima ilu-
ngersunartigisussaapput, al-
laat meeqqat atuarfii pillugit
peqqussummi minnerpaatut
piumasat naammassinissaat
»ajornarsilluinnartussaallu-
ni«, tassa ilinniartitaanerup
neqeroorutigineqartussap pi-
tsaassusia annertussusialu
eqqarsaatigalugit.
Tamanna aaqqiagiinngin-
neq ingerlasoq pillugu nalu-
naarusiami, Naalakkersuisut
pineqartumilu akisussaasup
naalakkersuisunut ilaasortap
Konrad Steenholdt-ip Inatsi-
sartunut qanittukkut tunnius-
saanni taama erseqqitsigisu-
mik oqaatigineqarpoq.
Aaqqiagiinnginnerup ki-
ngunerisassarpiaa tassaasus-
saavoq ukiup atuarfiusup tul-
liup aallartinnerani meeqqat
atuarfiini ilinniartitsisut 330-
nit amerlanerusut amigaati-
gineqalemissaat.
Toqqaannartumik
sunniutissat
Piffissat qaninnerusoq eq-
qarsaatigalugu meeqqat ilik-
kagassamisut naatsorsuutigi-
sat ilinniamissaannut periar-
fissaarunnissaat, nalunaaru-
siarlu ima nangippoq: »Pif-
fissaq ungasinnerusoq eqqar-
saatigalugu kingunerisassat
ilaatigut tassaapput meeqqat
atuarfinni atuareernermik ki-
ngorna inuussutissarsiutinut
ilinniartitaanernut ingerlaq-
qinnernullu isissutissaminnik
naammattunik angusaqarni-
artamerisa ajornartorujussu-
anngomissaa.«
AG-p tallimanngormat
naalakkersuisunut ilaasortaq
Konrad Steenholdt naapip-
paa. Apersorumasimavarput,
suliniutinut pisortaqarfiata
aalajangiiffigeriigaanut (a-
viisip iluani allaaserisaq ta-
kuuk) oqaaseqaqqullugu, ki-
siannili aamma politikikkut
akisussaasutut siunissami i-
linniartitaaneq pillugu aaq-
qissutissanik nassaamiamis-
samut isumaa paaserusullu-
gu-
- Neriuutigiuarsimagaluar-
parput isumaqatiginninniar-
nerit ingerlaavartut kingune-
risaanik ilinniartitsisut qaa-
ngiuttoortalernissamut aku-
ersinissaat. Tamannali suli
iluatsissimanngilaq, nassue-
rutigisariaqarparpullu maan-
na arsaq IK-p (Ilinniartitsisut
Kattuffiata) GLF-illu tigum-
mimmassuk, politikillu tu-
ngaanit kattuffiit taamaallaat
angusaqarnissaannut kaam-
mattorsinnaavagut. Isuma-
qatigiitsinnagillu ilinniartit-
sisut amerlasuut qaangiut-
toortarnissamut akuersinis-
saannut aaqqiissutissanik
nassaarniarneq ajornakuso-
orpoq, Konrad Steenholdt o-
Konrad Steenholdt
qarpoq, peqatigitillugulu er-
seqqissaavoq Naalakkersui-
sut aalajangiusimaannarmas-
suk kattuffiit Kalaallit Nu-
naanniittut kisimik isumaqa-
tigiissuteqarfigineqartarnis-
saat.
Danmarks Lærerforening
isumaqatiginia-
rusunngilaat
Naalakkersuisunut ilaasortap
taamaalilluni toqqaannan-
ngikkaluamik oqaatigaa,
Danmarks Lærerforening
isumaqatiginninniarfigineqa-
lersaanngitsoq, kattuffillu
taanna piumasaqarpoq ilinni-
artitsisut qallunaat Kalaallit
Nunaanni atorfinitsinneqar-
tartussat pillugit isumaqati-
giissusiortoqassasoq, ukioq
manna ferbruarip tallimaani
kattuffiup atorfinitsitseqqusi-
unnaarnera oqinnerulersinni-
arlugu - naak naalakkersuisut
nangaassutiginagu nassueru-
tigigaluaraat »avataanit tiki-
sitsisarneq pinngitsoorsin-
naanngippallaarparput« isu-
malluutigineqaannarsinnaan-
ngitsoq.
- Tamatumunnga taarsiul-
lugu tikisitanik isumalluute-
qarpallaarunnaarnitsinnik ki-
nguneqartunik nassaamiarta-
riaqarpugut. Allatut eqqar-
sartariaqalerpugut. Najugaq
qimannagu ilinniartitsisussa-
nik ilinniartitsinikkut ilinni-
artitaanermillu sakkortusii-
nikkut tamanna pisinnaavoq.
AG: - Kisiannimi tamanna
maanna pissutsinut aaqqiis-
sutaasinnaanngilaq ?
- Aap. Taamaammattaaq
neriuutigaara maanna IK-p
GLF-illu oqaloqatigiinnerat
aaqqiissutissamik pilertortu-
mik nassaarfiujumaartoq.
AG: - Atuartumik meera-
qartuuguit meeqqamut
maanna pissutsinik atu-
gaqarluni atuartumut ataa-
taasutut qanoq misigisimas-
sagaluarpit?
- Toqqissisimanngeqqajar-
punga. Ajornartorsiutit
nipangiutiinnassanngilagut,
kisiannili Naalakkersuisut
maannarpiaq aaqqiiniarner-
mi kisimiissanngillat. Tamat-
ta immikkut suliaqartariaria-
qarpugut, maanilu KUP-mi
uatsinnut atugassarititaasut
atorlugit ataqatigiisitsiniar-
sinnaaneq kisiat isumalluuti-
gisinnaavarput. Pineqartu-
mut akisussaasutut ilinniarti-
taanerup qulakkeeriffigine-
qarnissaa pisussaaffigaara.
Maanna pissusiusut nalaanni
suliaq ajornakusoortorujus-
suuvoq, taamaammallu taa-
matut atugaqalemitsinni alla-
mik taama aliasutsigisoqan-
ngilaq, Konrad Steenholdt
oqarpoq.
Imminut pisuutinneq
Atorfillit nalunaarusiaat,
naalakkersuisunit akuerine-
qartoq majip sisamaani inat-
sisartunit oqaluuserineqas-
saaq. Tassanilu allassimavoq
»atuarfiit ukiuni kingullemi
qallikkut isigalugit nalingin-
naalluinnangajattumik inger-
lasimammata, tamatumun-
nga peqqutaasuni pingaar-
nersaavoq timelærerit peror-
saanermik ilinniarsimanngi-
tsut annertuumik atugaasi-
manerat. Tamatuma saniati-
gut nalunaaquttap akunner-
passui qaangiuttoorfigine-
qartarsimapput, atuartorpas-
suillu 11. klassereernermik
kingorna efterskoleriarsin-
naalersimallutik. Takku 200-t
missaanniipput. Tamanna
meeqqat atuarfiini ilinniartit-
sisussaaleqinermik ajornar-
torsiutinut »ilaartuutitut« ila-
pittuutaasimavoq, kisiannili
aamma ajornartorsiutip an-
nertussuserpiaanik ersarik-
kunnaarsitsisimalluni«, nalu-
naarusiarlu nangippoq:
»Tamatuma kingunerisaa-
nik ilinniartitsisut suliffim-
minni atugaat ajorseriarsi-
mapput... ilaatigut meeqqat
atuarfiini pitsaassutsimik an-
nikillissutaasumik, tamanna-
lu meeqqanut taakkulu ilin-
niaqqinnissaannut ajoqutaa-
voq.
Atukkat pitsaanngitsut
Nalunaarusiarlu ima nangip-
poq: »Ilinniartitaanerup ma-
lunnaatilimmik ajorseriarne-
rata saniatigut ilinniartitsi-
sussaaleqineq ilinniartitsisu-
nut sinneruttunut kinguner-
lorujussuartussaavoq. Sulif-
fimminni avatangiisaat ajor-
seriaqqissapput, naatsorsuu-
tigisariaqarporlu tamatuma
soraarniuteqarnernik amerla-
nerusunik kinguneqaqqinnis-
saa.«
»Tamatumattaaq saniati-
gut eqqumaffigineqassaaq
meeqqat atuarfiini ilinniartit-
sisut amigaatigineqartussatut
amerlassuseqassappata (uki-
umi atuarfiusumi tullermi
immaqa ilinniartitsisut 330-
it) kalaallit atuarfiisa eqqar-
torneqartamerat tamakkiisu-
mik ajorseriassaq, tamatuma-
lu kingunerisassaatut naat-
sorsuutigisariaqarpoq Dan-
markimit Kalaallit Nunaan-
nut qinnuteqartartut, atuartu-
nik meerallit ikileriarnissaat,
meeqqamik isumannaatsu-
mik atuartitaanissat tunnga-
vigerpiarlugu. Taamatuttaaq
naatsorsuutigisariaqarpoq ti-
kisitat atorfeqareersut taman-
narpiaq peqqutigalugu so-
raarniuteqamissaat«.
Nunaqarfiit isorliunerusullu ilinniartitsisussaaleqi-
nennit eqqorneqarnerissapput. Una asseq toqqorsi-
vimmiittuutigineqartoq Kapisillit asseraat.
Bygder- og yderdistrikter rammes hårdest af
lærermanglen. Her et arkivbillede fra Kapisillit.
Isorliunerasut ami-
gaateqamerpaaput
Ullumikkut kommunimiit
kommunimut ilinniartit-
sisut amigaatigineqartut
allanngorareerput. Kom-
munit isorliunerusut
kommunillu avannarpa-
sinnerusut eqqugaaner-
paapput. Taakkunani ilin-
niartitsisutut ilinniarsi-
masutut atorfiit 30-niit 45
procentinut inuttaqartin-
neqanngillat, Nuummilu
ukiumi atuarfiusumi ma-
tumani atorfinnit 200-
uusunit ilinniartitsisut
marluinnaat amigaatigi-
neqarsimallutik, tassa 1
procentii.
Aammattaaq Narsap,
Aasiaat Qeqertarsuullu
kommuniini ilinniartit-
sisussaaleqineq annikit-
suinnaavoq (6 procentit
inorlugit) kommunilli
sinnerini ilinniartitsisut
amigaatigineqartut 10-
miit 25 procentimiillutik.
Tamanna ukiumi atuar-
fiusumi tullermi annertu-
nerulissaaq. Atugarlio-
reersut ilinniartitsisut ili-
uuseqarnerannit eqqor-
neqamerusussaapput.
Namminersomerullutik
Oqartussat nalunaarusia-
mi nassuerput ajomartor-
siut taanna qanoq iliuu-
seqarfigiuminaatsoq: »I-
linniartitsisunik ajornar-
torsiorfiunerpaasunut
nuutsitsinerup misilittak-
kat malillugit kinguneri-
innartussaavaa suli amer-
lanerusunik soraarniute-
qartoqarnera, taamaalil-
lunilu ilinniartitsisussaa-
leqineq annerulertussaa-
voq. Taamatuttaaq kom-
muninit atugarliorfiuner-
paasunit allanut nuunnis-
samut kissaateqartarneq
ippoq. Misilittakkat ma-
lillugit taamatut qinnute-
qartumut itigartitsisoqar-
tillugu pineqartoq ator-
fimminit soraartarpoq,
nammineq akilikkaminik
nuuttarluni, tamatumalu
kingunerisaanik nuuffi-
gerusutamini atuarfeqar-
fimmut qinnuteqartarlu-
ni.«
Manglen størst
i yderdistrikteme
Manglen på lærere varie-
rer allerede i dag meget
fra kommune til kommu-
ne. Hårdest ramt er kom-
munerne i yderdistrikter-
ne samt i de nordlige
kommuner. Her er mang-
len på uddannede lærere
visse steder på mellem 30
og 45 procent, mens der i
Nuuk i dette skoleår kun
har manglet to lærere ud
af en normering på 200,
hvilket svarer til en pro-
cent.
Også i Narsaq, Aasiaat
og Qeqertarsuaq kommu-
ne er lærermanglen for-
holdsvis lille (under seks
procent), mens manglen
på lærere i de øvrige
kommuner er på mellem
10 og 25 procent.
Denne tendens forstær-
kes i de kommende sko-
leår. De, der er hårdest
ramt i forvejen, vil også
være dem, der bliver hår-
dest ramt af aktionerne
fra lærerne.
Fra hjemmestyrets side
erkendes i rapporten, at
det er vanskeligt at gøre
noget ved den problema-
tik:
»Forflytning af lærere
til de steder, hvor proble-
merne er størst, vil erfa-
ringsmæssigt medføre
opsigelser, hvorved læ-
rermanglen blot bliver
endnu større. Det samme
gør sig gældende med
hensyn til ønsker om om-
placering fra de hårdest
ramte kommuner. Erfa-
ringer er, at afslag på så-
danne ansøgninger blot
medfører, at de pågæl-
dende siger op, flytter for
egen regning og efterføl-
gende søger ind i skole-
væsenet igen der, hvor de
ønskede at blive ompla-
ceret til.
ASS7 FOTO: AG-ARKIV