Atuagagdliutit - 21.04.1998, Blaðsíða 15

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 21. APRIL 1998 ■ 15
Qaannat »qataajaqisut« puisinit soqutigineqanngillat.
Sælerne tog ingen notits af de »skrigende« kajakker.
Qajaq nutaaliaq atorlugu puisinniameq
(LM) - Tassa nuanneq, qaan-
nagut uniarlugit puttaamiit
puttaamut ikaaqattaajutigalu-
ta nilliumivunga.
Uagut, tassa Hans Aron-
sen, piniartoq, 30-iinnarnik
ukioqaraluarluni qaannami-
nik piniutitut atuinissamik
ilinniarsimasoq. Taannami
»avannaarsuaneersuuvoq«.
Aamma uanga; silameeru-
joomermik nuannarisalik, i-
laatigut qajartomermik nuan-
narisaqarluartoq.
Qanga pisarnertut puisin-
niamiarpugut: qaannamik.,
Uanga qajara plastikkiu-
soq atorlugu. Aapparma qa-
jaa kalaallit qajaraat, taannali
»avannaarsuaniippoq«. Kisi-
anni qaannamik plastikkimik
atorsinnaalersimavoq. Su-
ngaaffaarissumik, imaalu su-
ngaartigaaq, soorlumi uanga
qajara aappillaarivissuusoq.
Utoqqaat illuannit igalaak-
kut marserpaatigut, angutillu
utoqqaat ima oqalupput: Qa-
jaat qalipaatigitsigisut pui-
sippallaamavianngillat.
Kangaatsiamiippugut, a-
priliuvorlu upemarsimalluni-
lu. Suli immap ilaa sikuuvoq.
Sinerissap killingani maani
qeqertarpanni sarfaqarfiit a-
merlapput, taakkulu siulliul-
lutik sikuertarput. Taakkuna-
ni imarnersat alliartortarput,
amerlasuulli suli ukiup siku-
ata mattusimammagit kalaal-
lit angallataat nutaaliat ator-
lugit angalangaameq ajorna-
rallarpoq: tassa umiatsiat a-
quuteralallit.
Qaannamik suut
tamarmik tikissaapput
Qaannamilli suut tamaasa ti-
kissinnaavagut. Imaani paar-
sinnaagvugut, qaj arput sikup
qaatigut uniarsinnaallugu,
sikkorlutsillugulu qaannamut
ikilluta immitsinnut uniartar-
pugut. Tassa isikkatta illua
qaannamut ikillugu ajattaa-
tigalugu. Illua sikumut ajor-
tumut tuussaatigalugu, maa-
riataassaguttalu timitta sin-
nera qaannamut ikeriaan-
naallugu.
Pisarput siulleq piniamiar-
lugu siunertarisimanngilar-
put, tassa terianniaq siku-
miittoq.
Hansip uannit siullerujus-
suulluni takuaa, naak isarua-
qaraluartunga, illuttut minus
4-nik sakkortussusilinnik isi-
taqartunik. Qinngusersaarlu-
nga ujarpara takuaralumi.
Taamaalinerani Hansip aal-
laanni tigoreersimavaa, ma-
niilaaluillu akornannut tar-
rereersimalluni. Siullermeer-
luni issukkamiuk terianniaq
niuagut eqqorpaa, terianniar-
lu ingerlaqqippoq. Pisaqami-
tsinni pisooqataasutut misi-
gaanga, tassami terianniaq
qimaaniarluni qaannat tu-
ngaannut aallarami qaannap
aappillaarissup sungaaffaa-
rissullu qalipaatiginneri ta-
kulerlugit uteriarpoq, toqus-
sutissaminillu eqqomeqarlu-
ni.
Pamiua 100 koruunisissu-
tigissavara, Jans nuannaarlu-
ni oqarpoq, sikukkullu inger-
laamerput nangipparput.
Puisip neqaata
qalaqqaap tungaanut
Qinngusersaarnitsinni taku-
savut tulliit tassaapput umi-
atsiat marluk, qaajaannarmik
tikitassaasorisatsinnut aqqu-
tissarsisimasut. Tungaanut
aallarpugut, inussagut »a-
jaappiaralugit«, sikiimilluta
sikup sinaanut aallaannaqaa-
gut, tamannalumi aamma a-
nguniagarigatsigu.
Piniartut taakku aamma
puisinniarput, siullerlu pisa-
rereersimavaat. Taassuma
ilaa umiatsiap aappaata ilua-
ni ikumasartup qaani igami
qallasersimavoq.
Puisip neqaanik qalaqqaa-
mik nereqquneqarpugut.
Mannalumi nerisassaq. Pui-
sip aatsaat pisap neqaa uusoq
franskilluunniit igaffiani ne-
risassiap angumanngilaa.
Ingerlaqqippugut. Alia-
naannerpaamut. Puttaarpaa-
luit aqqusaarlugit ukiullu si-
kuanut aalaakkaasumut.
Hans qinnguserluni ilulia-
mernit qaannut naseqattaar-
poq, naggataagullu kiisami
nuannaarluni nillerpoq: Pui-
sit; ataaseq, marluk, pinga-
sut, tallimat, arfineq marluk,
qulit.
Sikup imarnersaani nalo-
rujoorput, timmissat nalun-
nguartarfianni, eqqarsaria-
taarpunga, naalarulunngillal-
lu, siku avatangiisertik ajor-
luinnarmat.
Qajarli qulariinnagassaan-
ngilaq.
Puisi umerlugu
Puisit »alluata« tungaanut pi-
sullutalu qaannagut uniaru-
saalerpagut. Pisuleraangatta
Hans siulliujuarpoq tuuteqa-
rami, allomerillu tamaasa si-
ku misilittarpaa.
»Timmissat nalunnguar-
tarfiat« qallivarput. Meterit
50-it missaanni ungasissuse-
qalersugut suli puisit pinngu-
arput, naak qaannagut qali-
paatigikkaluaqisut, pisunnit-
sinni qaannattalu uniarnerini
nipilioraluaqisugut.
Hansip nipiliomerput so-
qutiginngilaa. Aqqamiarunik
aqqarniarlik, pueqqikku-
maarput; aammami pueqqit-
tarput. Aqqartarput pueqqit-
tarlutillu.
Hansip ataaseq aallaavaa,
sinnerilu aqqarput. Kingunit-
sianngua alla puivoq. Aal-
laatipporlu.
Puisit pualaqaat, taamaam-
mat aanissaannut nukigin-
ngilagut. Taamaammat puisi-
nik allanik puisoqarnissaa
utaqqillugu kaagiarartoru-
saarpugut sodavanditoru-
saarlutalu.
Taamaatsianngitsoq Hans-
ip puisittani aaginnamialer-
pai, sarfamik sikup ataanut
qerlunguteqinammata.
Sikup ajortup sinaani
qaannaminut ikivoq, ajap-
paartorlunilu imartamut im-
minut unialerluni, puisit naa-
littarlugit 100 kilot missaan-
ni oqimaassusillit kalusiute-
riarlugit sikup sinaanut as-
sartorpai.
Natsiupput, angisoorsuup-
pulli.
Nuannaarluni nillertarpoq,
tulluusimaarpoq, nuli Naja
eqqaavaa, puisip neqaanik
nutaamik angerlaasseqqusi-
magaani. Ataasiinnaq pisa-
rinngilaa, marluuppulli, naak
qajalukkaluarluni pisarisi-
mallugit.
Puisit uniarlugit
Pingaakujunniarsarilaarpugut.
Qajaqaraannimi umiatsiat
motorillit sumut atorfissa-
qaramik.
Puisilli angerlamut aalla-
runnialeratsigit pingaakujun-
nerput unippoq.
Aallaqqaammut kalusiuk-
kaluarpagut. Qaannamik si-
ulliuvunga, paariaraluarama-
lu isumaqarpunga Hansip qa-
jara noqikkaa. Noqinngilaali.
Puisit oqimaaqisut kalillu-
git nikinngingajattarpugut.
- Taamaappat qaannap
qaanut amorusunneruara, si-
kumut aalaakaasumut tiki-
satsinnut siullermut annguk-
katta oqarpunga. Kilometeri
ataaseq sioqqullugu taamaa-
liorusussimanngilluinnarsi-
magaluarpunga, qajara ima-
qanngimmat, taamaammallu
makittarlulissalluni.
Taamaakkaluartoq siuller-
mik puisit peqqumaasivitsin-
nut ikeriaraluarpagut, tatto-
qippulli, allaanatik Peter Plys
puallarpallaarsimalluni tat-
toqittoq.
Avataqanngilagut. Hans
plastikkimik pullattakkamik
ataatsimik nassaraluarpoq,
naammanngilluinnarporli.
Puisit qaannat qaannut pi-
tuttorpagut, qaannagullu i-
maanut singikkatsigit sajup-
pugut aarlerillutalu. Tunnga-
vissaqarluarsimavugullu. Si-
kup sinaanit immamut »pis-
sinninnguaq« qaannap ma-
kittarikkunnaarnissaanut
naammassimavoq, ernerlu-
ngalu qaannamut sukkanni-
ummut amitsumut ikeqqaa-
nera ilisaraara. Kisianni taa-
mani seqinnerpoq aasaalluni-
lu - Danmarkimi - immap
naqqa tutisinnaavara atisas-
sakkalu panertut ungasin-
ngilakka. Maanna sila suli
ukiutungajak pissuseqarpoq,
imarlu 0 gradit missaanniil-
luni, aammalu angerlarsi-
maffinnut atisassannullu
ungasippunga.
Makittarisseqqinneq
Nalunaaquttap akunnerata
affaa qaangiukkaluaq makit-
tarissaarnissarput sungiup-
parput, taamaaleriarmallu al-
lamut qiviamissaq qinnguti-
nilluunniit tiguseriarnissaq
qununarunnaarpoq.
Maannali sukkanerujussu-
anngorpugut, ernerlutalu
qaannatta »nutaap« makitta-
rissaartinnissaa sungiuppar-
put. ...Tassa sikusiutaasaar-
nissatta tungaanut, tassami
sikorlaaq puttaallu annikitsut
aqqutigalugit ilungersulerpu-
gut.
Silageqaarli. Imaq qatsu-
ngalluinnarpoq. Unnungaat-
siarpoq, nunalu unnuup se-
qemata kusanartup qinngor-
paa.
Alianaaqaaq, qaannagullu
puisinik useqarmata tulluusi-
maarpugut.
Hans uinngiarsuataarpoq,
aammalu piniarnermut qa-
jartornermullu tunngasunik
erinarsorluni, nassuerporlu
qaannamik taamaattumik pi-
saarusulluni. Puisinniutaagu-
ni imminut akilipallakku-
maarpoq...
Puisinniat pisaat siulleq, terianniaq.
Sælfangstens første bytte, en blåræv.
ASSJ FOTO: LONE MADSEN ASSJ FOTO: L0NE maDSEN