Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 21.04.1998, Blaðsíða 15

Atuagagdliutit - 21.04.1998, Blaðsíða 15
GRØNLANDSPOSTEN MARLUNNGORNEQ 21. APRIL 1998 ■ 15 Qaannat »qataajaqisut« puisinit soqutigineqanngillat. Sælerne tog ingen notits af de »skrigende« kajakker. Qajaq nutaaliaq atorlugu puisinniameq (LM) - Tassa nuanneq, qaan- nagut uniarlugit puttaamiit puttaamut ikaaqattaajutigalu- ta nilliumivunga. Uagut, tassa Hans Aron- sen, piniartoq, 30-iinnarnik ukioqaraluarluni qaannami- nik piniutitut atuinissamik ilinniarsimasoq. Taannami »avannaarsuaneersuuvoq«. Aamma uanga; silameeru- joomermik nuannarisalik, i- laatigut qajartomermik nuan- narisaqarluartoq. Qanga pisarnertut puisin- niamiarpugut: qaannamik., Uanga qajara plastikkiu- soq atorlugu. Aapparma qa- jaa kalaallit qajaraat, taannali »avannaarsuaniippoq«. Kisi- anni qaannamik plastikkimik atorsinnaalersimavoq. Su- ngaaffaarissumik, imaalu su- ngaartigaaq, soorlumi uanga qajara aappillaarivissuusoq. Utoqqaat illuannit igalaak- kut marserpaatigut, angutillu utoqqaat ima oqalupput: Qa- jaat qalipaatigitsigisut pui- sippallaamavianngillat. Kangaatsiamiippugut, a- priliuvorlu upemarsimalluni- lu. Suli immap ilaa sikuuvoq. Sinerissap killingani maani qeqertarpanni sarfaqarfiit a- merlapput, taakkulu siulliul- lutik sikuertarput. Taakkuna- ni imarnersat alliartortarput, amerlasuulli suli ukiup siku- ata mattusimammagit kalaal- lit angallataat nutaaliat ator- lugit angalangaameq ajorna- rallarpoq: tassa umiatsiat a- quuteralallit. Qaannamik suut tamarmik tikissaapput Qaannamilli suut tamaasa ti- kissinnaavagut. Imaani paar- sinnaagvugut, qaj arput sikup qaatigut uniarsinnaallugu, sikkorlutsillugulu qaannamut ikilluta immitsinnut uniartar- pugut. Tassa isikkatta illua qaannamut ikillugu ajattaa- tigalugu. Illua sikumut ajor- tumut tuussaatigalugu, maa- riataassaguttalu timitta sin- nera qaannamut ikeriaan- naallugu. Pisarput siulleq piniamiar- lugu siunertarisimanngilar- put, tassa terianniaq siku- miittoq. Hansip uannit siullerujus- suulluni takuaa, naak isarua- qaraluartunga, illuttut minus 4-nik sakkortussusilinnik isi- taqartunik. Qinngusersaarlu- nga ujarpara takuaralumi. Taamaalinerani Hansip aal- laanni tigoreersimavaa, ma- niilaaluillu akornannut tar- rereersimalluni. Siullermeer- luni issukkamiuk terianniaq niuagut eqqorpaa, terianniar- lu ingerlaqqippoq. Pisaqami- tsinni pisooqataasutut misi- gaanga, tassami terianniaq qimaaniarluni qaannat tu- ngaannut aallarami qaannap aappillaarissup sungaaffaa- rissullu qalipaatiginneri ta- kulerlugit uteriarpoq, toqus- sutissaminillu eqqomeqarlu- ni. Pamiua 100 koruunisissu- tigissavara, Jans nuannaarlu- ni oqarpoq, sikukkullu inger- laamerput nangipparput. Puisip neqaata qalaqqaap tungaanut Qinngusersaarnitsinni taku- savut tulliit tassaapput umi- atsiat marluk, qaajaannarmik tikitassaasorisatsinnut aqqu- tissarsisimasut. Tungaanut aallarpugut, inussagut »a- jaappiaralugit«, sikiimilluta sikup sinaanut aallaannaqaa- gut, tamannalumi aamma a- nguniagarigatsigu. Piniartut taakku aamma puisinniarput, siullerlu pisa- rereersimavaat. Taassuma ilaa umiatsiap aappaata ilua- ni ikumasartup qaani igami qallasersimavoq. Puisip neqaanik qalaqqaa- mik nereqquneqarpugut. Mannalumi nerisassaq. Pui- sip aatsaat pisap neqaa uusoq franskilluunniit igaffiani ne- risassiap angumanngilaa. Ingerlaqqippugut. Alia- naannerpaamut. Puttaarpaa- luit aqqusaarlugit ukiullu si- kuanut aalaakkaasumut. Hans qinnguserluni ilulia- mernit qaannut naseqattaar- poq, naggataagullu kiisami nuannaarluni nillerpoq: Pui- sit; ataaseq, marluk, pinga- sut, tallimat, arfineq marluk, qulit. Sikup imarnersaani nalo- rujoorput, timmissat nalun- nguartarfianni, eqqarsaria- taarpunga, naalarulunngillal- lu, siku avatangiisertik ajor- luinnarmat. Qajarli qulariinnagassaan- ngilaq. Puisi umerlugu Puisit »alluata« tungaanut pi- sullutalu qaannagut uniaru- saalerpagut. Pisuleraangatta Hans siulliujuarpoq tuuteqa- rami, allomerillu tamaasa si- ku misilittarpaa. »Timmissat nalunnguar- tarfiat« qallivarput. Meterit 50-it missaanni ungasissuse- qalersugut suli puisit pinngu- arput, naak qaannagut qali- paatigikkaluaqisut, pisunnit- sinni qaannattalu uniarnerini nipilioraluaqisugut. Hansip nipiliomerput so- qutiginngilaa. Aqqamiarunik aqqarniarlik, pueqqikku- maarput; aammami pueqqit- tarput. Aqqartarput pueqqit- tarlutillu. Hansip ataaseq aallaavaa, sinnerilu aqqarput. Kingunit- sianngua alla puivoq. Aal- laatipporlu. Puisit pualaqaat, taamaam- mat aanissaannut nukigin- ngilagut. Taamaammat puisi- nik allanik puisoqarnissaa utaqqillugu kaagiarartoru- saarpugut sodavanditoru- saarlutalu. Taamaatsianngitsoq Hans- ip puisittani aaginnamialer- pai, sarfamik sikup ataanut qerlunguteqinammata. Sikup ajortup sinaani qaannaminut ikivoq, ajap- paartorlunilu imartamut im- minut unialerluni, puisit naa- littarlugit 100 kilot missaan- ni oqimaassusillit kalusiute- riarlugit sikup sinaanut as- sartorpai. Natsiupput, angisoorsuup- pulli. Nuannaarluni nillertarpoq, tulluusimaarpoq, nuli Naja eqqaavaa, puisip neqaanik nutaamik angerlaasseqqusi- magaani. Ataasiinnaq pisa- rinngilaa, marluuppulli, naak qajalukkaluarluni pisarisi- mallugit. Puisit uniarlugit Pingaakujunniarsarilaarpugut. Qajaqaraannimi umiatsiat motorillit sumut atorfissa- qaramik. Puisilli angerlamut aalla- runnialeratsigit pingaakujun- nerput unippoq. Aallaqqaammut kalusiuk- kaluarpagut. Qaannamik si- ulliuvunga, paariaraluarama- lu isumaqarpunga Hansip qa- jara noqikkaa. Noqinngilaali. Puisit oqimaaqisut kalillu- git nikinngingajattarpugut. - Taamaappat qaannap qaanut amorusunneruara, si- kumut aalaakaasumut tiki- satsinnut siullermut annguk- katta oqarpunga. Kilometeri ataaseq sioqqullugu taamaa- liorusussimanngilluinnarsi- magaluarpunga, qajara ima- qanngimmat, taamaammallu makittarlulissalluni. Taamaakkaluartoq siuller- mik puisit peqqumaasivitsin- nut ikeriaraluarpagut, tatto- qippulli, allaanatik Peter Plys puallarpallaarsimalluni tat- toqittoq. Avataqanngilagut. Hans plastikkimik pullattakkamik ataatsimik nassaraluarpoq, naammanngilluinnarporli. Puisit qaannat qaannut pi- tuttorpagut, qaannagullu i- maanut singikkatsigit sajup- pugut aarlerillutalu. Tunnga- vissaqarluarsimavugullu. Si- kup sinaanit immamut »pis- sinninnguaq« qaannap ma- kittarikkunnaarnissaanut naammassimavoq, ernerlu- ngalu qaannamut sukkanni- ummut amitsumut ikeqqaa- nera ilisaraara. Kisianni taa- mani seqinnerpoq aasaalluni- lu - Danmarkimi - immap naqqa tutisinnaavara atisas- sakkalu panertut ungasin- ngilakka. Maanna sila suli ukiutungajak pissuseqarpoq, imarlu 0 gradit missaanniil- luni, aammalu angerlarsi- maffinnut atisassannullu ungasippunga. Makittarisseqqinneq Nalunaaquttap akunnerata affaa qaangiukkaluaq makit- tarissaarnissarput sungiup- parput, taamaaleriarmallu al- lamut qiviamissaq qinnguti- nilluunniit tiguseriarnissaq qununarunnaarpoq. Maannali sukkanerujussu- anngorpugut, ernerlutalu qaannatta »nutaap« makitta- rissaartinnissaa sungiuppar- put. ...Tassa sikusiutaasaar- nissatta tungaanut, tassami sikorlaaq puttaallu annikitsut aqqutigalugit ilungersulerpu- gut. Silageqaarli. Imaq qatsu- ngalluinnarpoq. Unnungaat- siarpoq, nunalu unnuup se- qemata kusanartup qinngor- paa. Alianaaqaaq, qaannagullu puisinik useqarmata tulluusi- maarpugut. Hans uinngiarsuataarpoq, aammalu piniarnermut qa- jartornermullu tunngasunik erinarsorluni, nassuerporlu qaannamik taamaattumik pi- saarusulluni. Puisinniutaagu- ni imminut akilipallakku- maarpoq... Puisinniat pisaat siulleq, terianniaq. Sælfangstens første bytte, en blåræv. ASSJ FOTO: LONE MADSEN ASSJ FOTO: L0NE maDSEN

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.