Atuagagdliutit - 30.04.1998, Blaðsíða 7

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 30. APRIL 1998 • 7
- Sunaana paamaaratigaajuk, Mikael?
Siumumiit Niels Mattaaq siunnersuuteqarpoq utoqqalinersiat kmgumoortumik 1. januarimit
qaffanneqassasut - naalakkersuisunulli ilaasortaq Mikael Petersen 1. septemberimut utaqqerusuppoq
NUUK(KK) - Siusinaartu-
mik pensionisiallit utoqqaal-
lu pensionisiaasa qaffanne-
qamissaannut 1. septemberi-
mut utaqqinissaq tunngavis-
saqanngilluinnarpoq. Akerli-
anik pensionisiat kingu-
moortumik 1. januarimit qaf-
fanneqassappata naalakker-
suisunut tulluamerussagalu-
arpoq.
Inatsisartunut ilaasortaq
Niels Mattaaq, Siumut, taa-
ma oqarpoq. Naak taama si-
unnersuuteqarnermigut par-
teeqanni isumaginninnermut
naalakkersuisoq Mikael Pe-
tersen ersarissumik akerleri-
galuarlugu.
Kisianni Niels Mattaaq
pensionisiat 1. januar aallar-
nerfigalugu kingumoortumik
qaffaanissamut piumasaqar-
tuni kisiartaanngilaq.
Inatsisartuni partiinit arla-
lissuit naalakkersuisunut i-
laasortamut Mikael Petersen-
imut, Siumut, ersarissumik
oqaaseqarput, isumaginnin-
nermik iluarsartuusseqqin-
nissamik ataatsimiititaliar-
suup isumaliutersuutaani an-
nertuumi, 1997-imi majimi
saqqummersumi takorluuk-
kat piviusunngortinniarnerat
arriippallaartoq.
Pingaartumik siusinaartu-
mik pensionisiallit utoqqali-
nersiallillu amerliartupiloor-
tut eqqarsaatigalugit ajorlu-
innarpoq. Siusinaartumik
pensionisiallit utoqqalinersi-
allillu aningaasarsiaasa a-
merlassusissaat 1. januar
1991-i mi aalajangerneqar-
put, taakkulu I. januar 1992-
imili nikisinneqarsimanngil-
lat.
Tassami inatsisartut 1990-
ikkut aallartinneranni aalaja-
ngerput aaqqiiffigineqartar-
nerisa inuiaqatigiinni akit ta-
makkiisumik qaffattarnerat
malikkunnaassagaat, kisian-
nili ukiumoortumik aningaa-
sanut inatsisissat suliarine-
qamerinut atatillugu aaqqiif-
figineqartalissasut.
Inuiaqatigiinni utoqqaat
inissisimanerat pillugu oqaa-
tsit kusanartorsuit aninne-
qartarsimagaluit pensionisiat
1. januar 1992-imili koruu-
ninnguamilluunniit immik-
koortitsivineqarsimanngillat.
Ukiuni akunnermuliuttuni
arfinilinni Kalaallit Nunaan-
ni nioqqutissarpassuit kiffar-
tuussinerillu akimikkut qaf-
fakkiartuaarsimapput, taa-
maalillunilu pensionisiat taa-
maaqataanik amigaleriartor-
simallutik.
Allatut oqaatigalugu siusi-
naartumik pensionisiallit u-
toqqalinersiutisisartullu atu-
gaat ajorsiartuaarsimapput,
naak inuiaqatigiinni allat a-
kissarsiaat aaqqinneqartarsi-
magaluartut.
Oqalulluni kinguarsaaneq
Naalakkersuisunut ilaasortaq
Mikael Petersen Inatsisartut
upernaakkut ataatsimiinne-
ranni siunnersuuteqarpoq,
pensionisiat 1. septemberimit
7,2 procentimik qaffanneqas-
sasut.
- Naamik, Niels Mattaaq
oqarpoq. Utoqqaat pension-
isiamik aaqqiiffigineqarnis-
saannut utaqqingaatsiareer-
put, aammalu utaqqinerat si-
vitsorsassallugu tunngavissa-
qanngilluinnarpoq.
Niels Mattaaq-p ataasin-
ngormat inatsisartuni ukiup
ingerlanerani ilassutissatut
aningaasaliissutissat siulliit
oqaluuserineqarnerini eqqaa-
manerarpaa, 1989-imi utoq-
qaat Sisimiuni ataatsimeer-
suarneranni naalakkersuisut
ataatsimeersuaqataasunut ne-
riorsuisimasut utoqqalinersi-
utit aaqqinniffigineqarnis-
saannut akileraarusersorne-
qamerannullu aaqqiissutissa-
mik naammaginartumik nas-
saarniarniarlutik.
- Naalakkersuisut ukiuni
qulinngulersuni oqaluinnar-
lutik kinguarsaasimapput,
aammattaarlu isumaginnin-
nermik iluarsartuusseqqin-
nissamik ataatsimiititaliarsu-
aq ajomartorsiutip aaqqiiffi-
gineqamissaanut nukingiler-
sitsisinnaasimanngilaq.
Taamaammat Niels Mat-
taaq isumaqarpoq inatsisili-
omerup naammassineqamis-
saanut piffissanngortoq, u-
toqqarnut neriorsuutitoqaq
eqquutsinneqarsinnaanias-
sammat. Tamannalu utoqqa-
linersiat kingumoortumik 1.
januarimit aaqqiiffigineqar-
nerisigut pisariaqamerarpaa.
Aammattaaq Niels Mat-
taaq mianersoqqusivoq utoq-
qaat annikitsuinnarmik qaf-
faaffigalugit saammarsaan-
nameqassanngimmata.
- Naamik, aaqqiissuteqar-
neq utoqqamut malunnaate-
qartariaqarpoq.
Niels Mattaaq siunnersuu-
teqarnermini aningaasanik
aalajangersimasunik amer-
lassusiliinngilaq, erseqqis-
saatigaali qaffaassutissaq
annertulaartariaqartoq.
1. januar aap -
1. september naamik
Niels Mattaaq inatsisartuni
arlaqangaatsiartunit taperser-
neqarpoq.
Parteeqataata, Siumup o-
qaaseqartartuata Lars Karl
Jensen-ip aamma paasisima-
vaa pensionit ukiuni kingul-
lerni arfinilerpiani iluarsine-
qarsimanngitsut. Taamaam-
mat naalakkersuisunut kaju-
missaarutigaa pensionit siu-
nissami atuinermi akit naa-
pertorlugit aaqqinneqartassa-
sut.
Atassutip oqaaseqartartua-
ta Anders Nilsson-ip apeqqu-
serpaa pensionisiallit tun-
ngaviusumik akissarsiaasa
inatsisinik allanngortitsinik-
kut aatsaat aaqqinneqartarne-
rat naleqqunnersoq: - Tama-
ginnut pitsaanerpaassaaq
tunngaviusumik akissarsiat
nioqqutissat akitsoriartome-
rat malillugit iluarsineqarta-
runik.
Inuit Ataqatigiit oqaase-
qartartuata Tuusi Motzfeldt-
ip pissusissamisoorluinnar-
nerarpaa pensionit qaffanne-
qarlutik aaqqiiffigineqarpata:
- Pisortanit aningaasanik pi-
sartagarineqartut qaffanne-
qamissaat pissusissamisoor-
poq, tamannami isumagin-
ninnermi iluarsaaqqinnissa-
mut ataatsimiititaliarsuup
suliaanut attuumassuteqan-
ngilaq, aningaasalli pisissuti-
gineqarsinnaanerata nalikilli-
artomeranit taamaallaat pis-
suteqarpoq.
- Taamaattumik pissusis-
samisuussaaq pensionit ki-
ngumoortumik 1. januarimiit
amerlineqassappata, Tuusi
Motzfeldt oqarpoq.
Aamma Kattusseqatigiin-
nit Anthon Frederiksen-ip 1.
januarimiit atuutilersumik
qaffaanissaq sakkortuumik
tapersersorpaa, Akulliit Par-
tiiannit Bjarne Kreutzmann-
ip ukiup tulliani aningaasa-
nut inatsisissap suliarineqar-
neranut atatillugu qaffaanis-
saq naleqqunnerusorigaa.
Pitsanngoriartuaassapput
Naalakkersuisunut ilaasortap
Mikael Petersen-ip isuma-
ginninnermik iluarsartuus-
seqqinnissamik ataatsimiiti-
taliarsuup innersuussutaasa
piviusunngortikkiartuaarneri
arriinnerarneqarmata taa-
maannginnerarpaa.
- Siorna inatsisartut isuma-
qatigipput isumaliutissiis-
summi innerssuussutaasut
tamaasa ataatsikkut aallartis-
sallugit akissaqanngitsugut,
kisiannili ataatsimiititaliar-
suup sulinermini takorluugai
tulleriiaarlugit piviusunngor-
tikkiartuaarneqassasut, Mi-
kael Petersen oqarpoq.
- Tulleriiaarlugit piviusun-
ngortitsisameq ingerlatilerut-
torparput, taamaammallu
naalakkersuisut siunnersuu-
tissiap uuma takutippaa 1979-imiit 1996-imut utoqqalinersiat
tunngaviusumik aningaasartaasa naliviisa ineriartomerat.
Naliviat ersertarpoq akileraarutit ilanngaatigineqareeraanga-
ta pisiassallu nalinginut naleqqiunneqareeraangamik. Takus-
sutissiami takutinneqarpoq 1980-ikkut qiteqqunnerannit
utoqqalinersiat nalivii qaffariarujussuarsimasut, 1990-ikkullu
ingerlanerini appariartorsimallutik. Takussutissiami sulisar-
tup kisermaap ilinniarsimanngitsup akissarsiaasa minner-
paaffissaat assersuutitut titartomeqarpoq. 1980-ikkut
qiteqqunneranni sulisartup ilinniarsimanngitsup akissarsiaa-
sa akileraarutitaat peereerlugit nalingi appariarsimapput.
udviklingen i realværdien for alderspensionens grundbeløb i
perioden fra 1979 til 1996. Reallønnen fremkommer, når
pensionsydelsen er fratrukket skat og reguleret for
udviklingen i forbrugerpriserne. Figuren viser, at realværdi-
en af alderspensionen er steget betydeligt fra midten af
1980’eme, men til gengæld er stagneret op gennem
1990’eme. I figuren er til sammenligning indtegnet real-
komstudviklingen efter skat for en enlig, ufaglært arbejder
på minimumsløn. Fra midten af 1980’eme har den ufaglær-
te arbejder oplevet et fald i værdien af sin indkomst efter
skat.
teqarput pensionisiat 1. sep-
temberimi 7,2 procentimik
qaffanneqassasut. Procentit
taakkorpiaat pensionisiallit
1990-ikkulli aallartinneranni
kinguaattoorutaannut matus-
sutissatut naammaapput,
aammalu inuiaqatigiinni allat
piffissami tassani qaffaatigi-
tut angusimasaannut naaper-
tuutissalluni.
1. januar naamik -
1. september aap
Mikael Petersen Niels Mat-
taaq-p inatsisartunullu ilaa-
sortat pensionit 1. januar aal-
lamerfigalugu qaffanneqar-
nissaat pillugu siunnersuum-
mut tapersiisut isumaasa a-
kerlianik isumaqarluni oqar-
poq, ulloq 1. september pen-
sioninik qaffaanissamut na-
leqquttoq.
- 1. septemberip tungaanut
naalakkersuisut kommuninut
maleruagassanik pisariaqar-
tunik suliaqamissamut peri-
arfissaqassapput, Mikael Pe-
tersen tunngaviliivoq.
Qaffaanermi aallaqqaam-
mut kommunit aningaasar-
tuutaat amerlissapput, taak-
kulu ukiumut missingersuu-
siornermut ilaatinneqanngil-
lat. Kisiannili Namminersor-
nerullutik Oqartussat pensio-
ninut aningaasartuutit 90
procentii utertittussaavaat,
10 procentit kingulliit kom-
munit namminneerlutik aki-
lertussaallugit.
- I. septemberimit 7,2 pro-
centinik qaffaanerup kingu-
nerisaanik landsskarsi 1998-
imi aningaasartuutimi sania-
tigut 6 millioner koruuninik
aningaasartuuteqassaaq, 1.
januarimiillu qaffaanermi
landskarsip aningaasartuutis-
sai 18 millioner koruunius-
sallutik, Mikael Petersen
oqarpoq.
Aningaasarpassuit
Ilassutissatut aningaasaliis-
sutinut inatsit siulleq majimi
Inatsisartuni aappassaan-
neerneqannginnermini Ani-
ngaasaqamermut Ataatsimii-
titaliamut oqaluuserisassan-
ngortinneqarpoq.
Tamatuma pinissaannut
pensionistisiallit Niels Mat-
taaq-p isumaqataasalu siun-
nersuutaat isumalluarfigiga-
luassavaat.
7,2 procentinik qaffaa-
nermi ukiumut akissarsiat
kisermaamut 6.000 koruunit
missaannik aappariinnullu
9.000 koruunit missaannik
ilassapput.
Niels Mattaaq-p siunner-
suutaa malinneqassappat al-
lannguineq 1998-imi tamak-
kiisumik atuutissaaq.
Aatsaalli Mikael Petersen-
ip naalakkersuisullu kissaa-
teqamerattut 1. septemberimi
qaffaasoqassappat 1998-imi
saniatigut pissarsiassat katil-
lugit taamaallaat kisermaa-
nut 2.000 koruuniussapput
aappariinnullu 3.000 koruu-
niussallutik.
Taamaammat 1998-imi ki-
sermaat 4.000 koruunit aap-
pariillu 6.000 koruunit an-
naariaannaavaat.
Taakkulu aamma aningaa-
saapput.
Qaffaatit tupiginngilai
NUUK (KK) - Isumaginnin-
nermut naalakkersuisutut
Mikael Petersen-itut Siumu-
meersutut siusinaartumik
utoqqalinersiutillit utoqqaal-
lu pisartagaasa 1. septembe-
rimiit 7,2 procentimik qaf-
fanneqamissaat Inatsisartu-
nut ilaasortap Lars Sørensen-
ip Inuit Ataqatigiinneersup
tupigusuutigitiginngilaa.
Lars Sørensen-ip Paamiu-
ni borgmesteriusup kisitsisit
naatsorsorsimavai, angusani-
lu pissutigalugit qiimmattar-
nera annikillisimavoq.
Ullumikkut kisermaat tun-
ngaviatigut ukiumut 82.812
koruuninik amerlassuseqar-
put, taakkulu 88.812 koruu-
ninut qaffanneqassapput.
Qaffaatit: ukiumut 6.000
koruunit - imaluunniit qaam-
mammut 500 koruunit.
Akileraartarnermut pro-
centi 40-tillugu imaluunniit
44-tillugu utoqqalinersiutillit
kisermaat pisartagaat qaam-
mammut qaffaateqassapput
300 koruuninik imaluunniit
280 koruuninik.
Ullumikkut utoqqalinersi-
utillit aappariit ukiumut pi-
sartagaat 124.218 koruuninik
amerlassuseqarput, taakkulu
133.212 koruuninut qaffas-
sapput. Qaffaatit 8.994 ko-
ruunit - imaluunniit qaam-
mammut 749 koruunit.
Akileraatut 40-mik ima-
luunniit 44-mik procenteqar-
tillugu aappariit pisartagaat
qaammammut qaffariassap-
put 420 koruuninik imaluun-
niit 450 koruuninik.
Taakku amerlagisassan-
ngillat utoqqalinersiat ukiuni
arfinilinni nutaamik aaqqis-
suunneqarsimannginerat eq-
qarsaatigalugu.
- Utoqqalinersiallu qaffan-
neqarnissaat kisimi isumagi-
neqartariaqanngilaq, Lars
Sørensen mianersoqqusivoq.
Ullumikkut ineqarnermut
tapiiffigineqassagaanni qum-
mut killissarititaapput
128.000 koruunit. Utoqqali-
nersiutit qaffanneqarnissaan-
nik ilimasaarut tunngaviga-
lugu aappariit pisartagaat
124.218 koruuninit 133.212
koruuninut qaffanneqassap-
put, taamaalillutik aappariit
ineqarnermut tapiissutisiari-
sartakkaminnik tassanngaan-
naq annaasaqassapput.
Taamaattumik Lars Søren-
sen-ip naalakkersuisut kaju-
missaarpai utoqqalinersiutillit
atugarisaasa pitsanngortinnis-
saat qulamaaqqullugu, taa-
maalilluni illua’tungaatigut
pitsannguutit illua’tungaani
ajomerusumik atugaqalemer-
mut tunngavioqqunagit.
Utoqqalinersiutillit sania-
tigut isertittagaat eqqarsaa-
tigalugit tunngaviatigut pi-
sartakkat 7,2 procentimik
qaffanneqamissaat kingune-
qassanngilaq pissutsit allann-
guuteqamissaannik.
Kisermaap utoqqalinersiutai
ilanngameqartarput saniatigut
isertitat 14.000 komunit angu-
simagaangatigit, utoqqaliner-
siutillu annaaneqartarput sani-
atigut isertitat 158.000 komu-
nit qaangersimagaangatigit.
Aappariit utoqqalinersiu-
taat ilanngameqartarput sani-
atigut isertitat 21.000 komu-
nit angusimagaangatigit, u-
toqqalinersiutillu annaane-
qartarlutik saniatigut isertitat
237.000 koruunit angusima-
gaangatigit. Taamaalilluni
utoqqalinersiutillit saniatigut
isertitaqamissamut periarfis-
sallit utoqqalinersiutitik an-
naasarpaat, imaluunniit suli-
nissartik piumassanagu.