Atuagagdliutit - 04.06.1998, Side 11

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 4. JUNI 1998 • 11
Ukiut 22-t qaangiutillartut
uuliamik gas-imillu ujarleqqilerput
Fylla-p Ikkannersuani uuliamik gas-imillu
nassaarnissamut ilimasuttoqalaarpoq
Statoil-ip takorloorpaa Fyllap Ikkannersuani taama uulia-
mik tunisassiulersinnaallutik. Uuliaqarfiit immap naqqani,
immap qaavanit 1000 meterinik atsinnerusumiipput,
umiarsuarmik tunisassiorfimmut ruujorimut atiaveqarlutik.
Tunisassioriaaseq taamaaltoq nunami immannguaannaq
suliassaqartitsivoq.
Sådan forestiller Statoil sig, at en produktion afolie kan
foregå på Fyllas Banke. Oliebrøndene ligger på selve
havbunden 1100 meter under havoverfladen og er forbundet
til et produktionsskib via rørledninger. Denne
produktionsform giver kun ringe beskæftigelse i land.
NUUK(KK) - 1. juli 1999
missaani Fyllap Ikkannersu-
ani qillerisoqalissaaq, Nuup
kiterpiaani 150 kilometerisut
avasitsigisumi, taamaalilluni
ukiut 22-t matuma siorna
Nunatsinni uuliamik gas-
imillu ujarlerneq nangeqqin-
neqassaaq.
1976-imi 1977-imilu nunat
tamaneersut Sisimiut ava-
taanni »Pelican«-imik talli-
manik qillerisoqarpoq. Nas-
saartoqanngeriarmat Nunatta
Kitaa soqutigineeruppoq.
Taamaakkaluaq Grønlands
Geologiske Undersøgelser
soqutiginnikkunnaanngilaq.
GGU immap naqqa sajuppil-
latsittarlUgu misissuijuarpoq,
qallunaat/kalaallit aatsitas-
sarsiortuata Nunaoil A/S-ip
1990-ikkunni ingerlateqqit-
aa, sakkututt umiarsuaannikk
»Thetis«-imi KANUMAS-
imik taasatut ingerlataa.
Sajuppillatsitseqattaarluni
misissuinermi paasisat tun-
69°N5pLs§°W__57°W 56°W SS°w 54<;w 53»W SZ-w 51"W
Fylla-Gruppen Nuup kitaani Fyllap Ikkannersuani Sjællanditut angitigisumi ujarlerfissamik
akuerisaapput. Uani takuneqarsinnaapput ujarlerfiit tallimat soqanngitsut, marlullu aamma
pingasut Sisimiut avataaniittut, franskit 1976-imi 1977-imilu ujarlerfigisaralui.
Fylla-Gruppen har et koncessionsområde på størrelse med Sjælland på Fyllas Banke stik
vest for Nuuk. På kortet er også indtegnet de fem tørre huller, to på Store Hellefiskebanke
og tre på Lille Hellefiskebanke udfor Sisimiut, som det franske boreskib »Pelican« borede i
1976 og 1977.
ngavigalugit uuliasiortut ki-
terput soqutigeqqilerpaat.
Fylla-Gruppen siulliupput,
norskit uuliasiortui Statoil
siuttoralugit, amerikamiut
Phillips Petroleum ikiorsiul-
lugit, kiisalu qallunaat Dopas
aammalu qallunaat/kalaallit
Nunaoil.
Suleqatigiit Fyllap Ikkan-
nersuani 9.487 kvadratkilo-
meter ujarlerfigisassatut aku-
erineqarfigaat - Sjællanditut
annertutigisoq.
Qillerisoq
Norskit umiarsuaatileqatigiit
Smedvig Sydkorea-mi qille-
rissut umiarsuaq »West Na-
vion 1« sanatippaat.
Umiarsuaq maanna Sta-
vanger-ip avataani Sandnæs-
imiippoq atortorissaarusior-
neqarluni, ilaatigut qillerum-
mik attaveqaatinillu nutaalia-
nik ikkussuiffigineqarluni.
Statoil-ip umiarsuaq 90-it
100-llu akomanni inuttaler-
lugu ukiuni pingasuni talli-
mani attartorpaa. Statoil su-
lissullugu februar 1999-imi
Nordsø-mi marlunnik qille-
rutissavaa.
»West Navion 1« Nunat-
sinniissaaq julimi augustimi-
lu sapaatit akunnerini arfini-
linni 1999-imi ataatsimik qil-
lerissalluni.
Qillerineq ataaseeq 20 mil-
lioner dollarsinik naleqas-
saaq, piareersaatini 5 millio-
ner dollarsit atomeqareerlu-
tik. Qillerineq siulleq 25 mil-
lioner dollarseqassaaq - 170
millioner kronit nalingi.
»Thetis«-ip siorna aasak-
kut sajuppillatsiteqattaarluni
misissugai Statoil-ip maanna
misissoqqissaarpai. Taakku
tunngavigalugit Statoil-ip aa-
lajangerluassavaa »West Na-
vion 1« sumi qillerissaner-
soq.
Qillerineq ilimanaateqan-
ngippat Fylla-Gruppe Ikkan-
nersuani taamaatissinnaap-
put. Qillerinerup siulliup ki-
ngorna taamaatiinnarnissa-
mut piumasaqaatit suli tama-
nut saqqummiunneqanngil-
lat. Ilimanarsinnaavoq sulini-
ut aningaasaliffigiumajun-
naarunikku Statoil taarsiillu-
ni aningaasaliisinnaavoq.
Qillerinerli siulleq ilima-
naateqarpat Statoil aappas-
saanik juli 2000 qillereqqis-
saaq.
Pilersaarutaagallartut ukiut
2000/2001 nikinnerini naas-
sapput, taamaalinerani Fylla-
Gruppe unikkallassaaq angu-
sanillu nalilersuilluni.
Naliliineq taanna aalaja-
ngiisuussaaq, Fylla-gruppe
Ikkannersuarmi misissueq-
qissanersoq imaluunniit uu-
liamik gas-imillu piiaalissa-
nersut.
Sulisoqarneq
- Nunatsinnit sulisoqarsin-
naaneq aatsaat piviusunngor-
sinnaassaaq piaasoqalissa-
galuarpat, Statoil-ip Nunat-
sinni pilersaarusiortua Ånon
Spinnangr oqarpoq.
Uuliamik nassaartoqame-
ranit ukiut sisamat, tallimat
ingerlareerpata aatsaat tuni-
sassiortoqalersinnaavoq, gas-
imillu nassaarnermit ukiut
tallimat, arfinillit. Piffissap
taassuma ingerlanerani ka-
laallit suleqataalernissamut
ilinniartinneqarsinnaapput.
Fyllap Ikkannersuani uu-
liamik gas-imillu piiaasoqa-
lissagaluarpat sulisoqarsin-
naaneq nalomissutigineqar-
poq. Piiaanermi teknikkikkut
ineriartorneq ima sukkati-
gaaq, imaassinnaasoq nas-
saartoqareerpat sulisukinne-
rulluni piiaariaaseq nassaari-
neqarsimareersoq.
Statoil-ip neriuutigineru-
vaa uuliamik nassaartoqar-
nissaa, uuliami orsiaammut
nooriaammat aallarunneqar-
sinnaallunilu. Uulia nioqqu-
tigiuminartuuvoq, pisiariu-
maneqartuartuulluni. Uulia
aallartissutigeriarlugu Statoil
gas-imik piiaalersinnaavoq.
Paarlattuanik Nunatsinni
gas-i ikummatissatut atoru-
minaappoq, atorneqalernis-
saanullu pisisoqaqqaartari-
aqarpoq; imaassinnaavoq a-
merikap kangiani, immaqalu
Imaq Akullermi. Ullumikkut
gas nunamukaanneqaqqaar-
tarpoq, qeriteriarlugulu imer-
palasunngortinneqartarluni.
Gas-eqarfimmik aallartits-
iniaraanni inuit 1.000-it su-
lisorineqassapput, kingoma-
lu gas-iisivik 200-t 300-t a-
kornanni sulisoqartussaallu-
ni, tassanilu ilinniartitsisoqa-
reemerani kalaallit sulisori-
neqarluarsinnaapput.
Nuup Kommuneata gas-
iisivimmik periarfissamut
neriulereerpoq, kiisalu zink-
imik akuiaavimmit aammalu
Akiani mittarfissualiortoqar-
sinnaalluni.
Teknikkikkulli ineriartor-
neq imaappoq, gas-i piiaa-
vimmit umiarsuarmut nuun-
neqarsinnaalerluni aallarun-
neqarlunilu. Taamaalisoqar-
pat illoqarflmmi tamatumun-
nga suliffissaqartitsiniameq
ilimanaataarutissaaq.
Isumalluartut
Naak Fylla-Gruppe uuliamik
nassaaqqaarusunnerugaluaq,
ullumikkut naliliipput uulia-
mik nassaarnissamut 10 pro-
cent ataallugu periarfissa-
qartoq, gas-imillu nassaar-
nissamut 30 procentip mis-
saani periarfissaqarsoraat.
Allatut oqaatigalugu uulia-
mik pilerigineqamerusumik
nassaarnissaq gas-imut na-
leqqiullugu periarfissakin-
neruvoq.
- Periarfissat nassaanngin-
nissamit neriuutigineruva-
gut, taamaanngippammi uu-
liamik gas-imillu tunisassior-
neq aallartinnavianngilarput,
Ånon Spinnangr Statoil-imit
oqarpoq.
Nordsø-mi uuliasiorfiit
aamma aallaqqaammut taa-
ma isigineqarput, kingomali
sunaaffa peqarluartoq paasi-
neqarpoq.
Avatangiisit
mianeralugit
NUUK(KK) - Fylla-p ikkan-
nerani uuliamik gassimillu
ujarlemissaq issittumi avata-
ngiisinut qajannaqisunut mi-
silinneqaataasinnaavoq sak-
kortooq.
Kalaallit Nunaata sineriaa-
ni imartat uumassusilinnik
pigisaqarnermut pingaaruti-
lerujussuupput. Sumiiffinni
taakkunani kalaallit aalisar-
nerat annertooq ingerlanne-
qartarpoq, taamatullu nunap
inuisa amerlanersaat kitaata
sineriaani najugaqarlutik.
Uuliasiomeq gassisiomer-
lu avatangiisinut arlalitsigut
sunniuteqartussaavoq, amer-
lanertigut sumiiffinnut sun-
niuteqartussaq, kisiannili
ajomerpaatillugu avatangiisit
ajoquserneqangaatsiarsin-
naapput.
Danmarks Miljøundersø-
gelser-p Kalaallit Nunaanni
aatsitassat pillugit pisorta-
qarfik suleqatigalugu nalu-
naarusiorpoq, »Kalaallit Nu-
naata Kitaani uuliasiomeq
avatangiisillu«-mik taaguu-
sikkamik.
Tassani Kalaallit Nunaata
kitaani avatangiisit, uuliasi-
omerup avatangiisinut sunni-
uteqartamera aammalu oqar-
tussaasut suliffeqarfiillu sun-
niisinnaaneq killilersorniar-
lugu qanoq iliuuseqamersut
allaaserineqarpoq.
Statoil Efterforskning
aamma Produktion A/S, Fyl-
la-p Ikkannerani misissui-
suusut ujarlemerup nalaani
avatangiisinut sunniutaasin-
naasut pillugit eqeersimaar-
torujussuupput, Statoil-imi
Kalaallit Nunaanni suliniuti-
nut pisortaasoq, Ånon Spin-
nangr oqarpoq.
Ukiamut Statoil Fyllap
Ikkannerani avatangiisit pil-
lugit nalunaarummik saq-
qummiussaqassaaq, nalunaa-
rusiarlu taanna Danmarks
Miljøundersøgelser-ip sulia-
annut ataqatigiissaagaavoq.
Namminersomerullutik O-
qartussat tusagassiisamermut
immikkoortortamut, Tusa-
gassiivimmut Alaska-mi aat-
sitassarsiomermi misilittak-
kat pillugit TV-kkut aalla-
kaatitassianik sisamanik in-
niminniipput.
Tamatumani eqqarsaataa-
voq TV-kkut aallakaatitassi-
at taakku atorlugit aatsitas-
sarsiomemp inuiaqatigiinnut
sunniutigisinnaasai pillugit
paasissutissiinissaq oqallis-
saarinissarlu.
Inatsisartut 1998-imi aam-
ma 1999-imi suliniutissamut
tassunga 2,2 millioner koruuni-
nik aningaasaleeqqammerput.
- Kalaallit Nunaanni innut-
taasut teknikkikkut atortoris-
saarussuit atorlugit uuliasior-
neq gassisiomerlu piniarto-
qarfinnut sunniutigisinnaasaat
pillugit ilisimatinneqamissaat
pingaaruteqarpoq, naalakker-
suisunut siulittaasoq Jonathan
Motzfeldt TV-kkut aallakaa-
titassiat pillugit o-qarpoq.
- Fyllap Ikkannerani alla-
nilu misissuiffiusuni tamani
suliat pillugit innuttaasut ili-
simatinneqartarnissaat suli-
nermut pingaaruteqarpoq.
Taamaammat neriorsuis-
saanga sulineq tamanna pil-
lugu sapinngisaq tamaat ta-
manut ammanissaq Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
politikkerimmassuk.
- Imaani uuliamik gassi-
millu piiaavik, imaluunniit
nunami aatsitassarsiorfik
Kalaallit Nunaannut annertu-
umik sunniuteqartussaavoq.