Atuagagdliutit - 13.08.1998, Blaðsíða 9

GRØNLANDSPOSTEN
SISIMANNGORNEQ 13. AUGUST 1998-9
W \ igjpi " Am?-
J Hf ~'r/ 4
-* y> y v , /, åKm
Arfininngormat augustip arfineq pingajuani naalakkersuisu- Landsstyremedlem Daniel Skifte viste lørdag den 8. august
nut ilaasortap Daniel Skifte-p fmansminister Mogens finansminister Mogens Lykketoft og økonomiminister
Lykketoft aamma økonomiminister Marianne Jelved Marianne Jelved rundt i Nuuk. Turen gik fra Blok B på
Nuummi angallappai. Blok B-miit Tuapannguani Blok Q Lille Slette til Blok Q på Tuapannguit.
tikillugu takusaatippai.
Isuma apeqqutaavoq
Eqqarsarluaraanni Danmark Kalaallillu Nunaat imminnut
ungasippallaanngillat
NUUK(KK) - Danmarkip
Kalaallillu Nunaata isuma-
qatigiissutigaat namminer-
sorneruneq ingerlalluartoq.
Taamaakkaluartoq ataasiak-
kaat pitsaanerusumik inger-
lanneqarsinnaasut piviusun-
ngortinneqassapput.
Isuma nuannersoq, kisian-
nili kalaallit namminersorne-
runerannut tamarmut pisus-
saaffeqarfiunngitsumillu isu-
maqarneq taanna, ataasin-
ngormat augustip qulingani
ministerit marluk Kalaallit
Nunaannut tikeraamerat pil-
lugu tusagassiortunut allak-
kami naggasiutigineqarpoq.
Taassuminnga nassiussi-
suupput finansminister Mo-
gens Lykketoft, Socialdemo-
kratiet, økonomiminister
Marianne Jelved, Det radika-
le Venstre aamma naalakker-
suisunut siulittaasoq Jona-
than Motzfeldt.
Annertorpasinngikkaluar-
poq, kisiannili Kalaallit Nu-
naanni inissianik, atuarfinnik
attaveqaasersuutinillu iluar-
saassinissamut pisariaqartit-
sinermut annertuumut qallu-
naat peqataanissaat pillugu
oqallinnermi isuma aningaa-
sanit apeqqutaanerugunar-
poq.
Jonathan Motzfeldt-ip
namminerluni qallunaat ilu-
arsaassinissamut suleqataa-
nissaat suliaqarfigingaatsiar-
simavaa, qularutissaanngi-
larlu ukiup affaata missaa
qaangiutiinnarpat, tassa
1999-imi upemaakkut, inat-
sisartunut qinersilerutta atu-
arfiit inissiallu aserfallassi-
masut attaveqaasersuutillu
ajorsisimasut qineqqusaar-
nermi taakkartorluameqaru-
maartut.
Aaqqiinissarmi Jonathan
Motzfeldt-imut nukinginnar-
sivoq.
Mogens Lykketoft-ip Ma-
rianne Jelved-illu Folketing-
ip aasaanerani sulinngiffe-
qanngitsiarnerani Pinse-pak-
ke assortuussutaaqisoq inis-
sippaat, inatsisillu taassuma
Folketingimi akuersissutigi-
neqannginnerani savalimmi-
ormiut kalaallillu akuuffigi-
saanni kusanarpallaanngitsu-
mik pissusilersortoqareer-
mat, ministerit marluullutik
»Fru Jensen« immikkut ani-
ngaasartuuteqaqqinnissaanut
kaammattorniarlugu nuki-
ngerpallaanngillat.
Qallunaat naalakkersuisui-
sa piffissaq atorluarniartar-
paat.
Eqqissisimaniarneq
Qallunaat kalaallillu naalak-
kersuisui aalajangerput ata-
qatigiissaarisussanik ataatsi-
miititalialiorniarlutik, Dan-
markimit Kalaallillu Nu-
naannit ilaasortaaffigineqar-
tumik.
Ataqatigiissaari sussat
taakku suliassaannut ilaavoq,
ingeniørit siunnersuisartut
Carl Bro A/S-ip namminer-
sorneruneq pillugu nalunaa-
rusiaa tunngavigalugu Ka-
laallit Nunaanni iluarsaassi-
nissamut pisariaqartitarpia-
nik misissueqqissaarnissaq.
Ataatsimiititalioqqinnissaq
annertugisassaanngikkaluar-
poq, illuatungeriilli isuma-
qatigiissutigaat suliaq aallar-
tittariaqartoq. Taamaakkalu-
artoq Mogens Lykketoft-ip
Marianne Jelved-illuunniit
isertuutinngilaa naalakkersu-
isut utaqqikatattut eqqissisi-
maniartariaqarmata:
Mogens Lykketoft: - Jo-
nathan Motzfeldt Daniel
Skifte-lu ukiuni tullerni pi-
ngasuni ataatsimoorussamik
tapiissutissat isumaqatigin-
ninniutigiartorlugit majimi
Københavnimiikkamik, Ka-
laallit Nunaanni ajornartorsi-
utinik aaqqiiniamermi qallu-
naat peqataaffigisaannik ilu-
arsartuussinissamut aningaa-
saateqarfiliornissamut apeq-
qut saqqummiuppaat.
- Taamani isumaqatigiip-
pugut pisariaqartitsinerup
annertussusia misissuiffigi-
neqassasoq, isumaqatigiissu-
titoqarlu malillugu qallunaat
naalakkersuisui teknikkikkut
ikiorsiissasoq, naalagaaffiup
suliffeqarfiutaanit assigiin-
ngitsunit, immikkut ittumik
pisariaqartitsinerup annertus-
susia paasiniamiarlugu.
Taamaammat teknikkikkut
ikiorsiinissaq piumassuse-
qarfigilluarparput, kisiannili
arlaannaatigulluunniit,
Nuummiinnitsiniluunniit, a-
ningaasanut tunngasortai pil-
lugit aalajangiussaqanngila-
gut, aammalu suliami matu-
mani naalagaaffik qanoq an-
nertutigisumik akuliutissa-
nersoq eqqaaneqarani.
- Ajornartorsiutip anner-
tussusianik misissuinermi
aallarniutitut Carl Bro-p
Namminersornerullutik O-
qartussat sullillugit nalunaa-
rusiaa ajunngeqaaq. Sapaatit
akunnerini tulliuttuni majimi
isumaqatigiissut naapertorlu-
gu naalagaaffiup suliffeqarfi-
utai assigiinngitsut, ajornar-
torsiutinut Nuummi Daniel
Skifte-p pisortaqarfiata sulia-
anut assingusunik Danmarki-
mi suliaqartartut akulerutsit-
tussaavagut.
- Paasiniaanernut peqatigi-
tillugu aningaasaliissuteqar-
nissamut periarfissanik mi-
sissuilluta aallartissaagut.
Suliami tassani avataanit ani-
ngaasanik taarsigassarsisit-
sisinnaasut misissorneqarnis-
saat kissaatigalugu erseqqis-
saateqarpugut: - Realkrediti-
mik taarsigassarsisitsisarfiit
Kalaallit Nunaanni atomeqa-
leqqissinnaappat? - Nunat a-
vannarliit Europamilu ani-
ngaaseriviit aningaasaliisar-
tut qanoq isumaqarpat? I-
maassinnaavoq naalagaaffi-
up nunani issittuni avatangi-
isinut aningaasassarititai kil-
lillit ilaat pilersuinermi ka-
laallit suliniutaannut ilapit-
tuutitut atorneqarsinnaasut.
Periarfissat suulluunniit mi-
silinngitsoorneqassanngillat.
- Kiisalu aamma isumaqar-
pugut kalaallit inissiani, atu-
arfinni, napparsimavinni at-
taveqaasersuinermilu iluar-
saassinissamut pisariaqarti-
taat assigiiinngitsunut aaggu-
artariaqartut. Kalaallimmi
Nunaanni ajomartorsiutit ta-
maasa naalagaaffiup pissuus-
sutigisimanavianngilaat...
Piumassuseqarput,
neriorsuinngillalli
Marianne Jelved: - Naalak-
kersuisut Carl Bro-p nalu-
naarusiaa tunngavigalugu o-
qarsinnaanngillat suliassa-
mut tassunga naalagaaffiup
karsia ima imalu amerlatigi-
sunik aningaasaliissasoq.
Taamaaliornissaq naalagaaf-
fimmi naalakkersuineq eq-
qarsaatigalugu eqqortuun-
ngilaq. Naalagaaffiup ilisi-
masariaqarpaa aningaasaati-
ni sumut atomeqarnersut.
- Kisitsisinik aalajangersi-
masunik aalajangiinissaq
uatsinnut ullumikkut ajorna-
kusoorpoq. Eqqarsaatigisas-
sat amerlapput, aammattaaq
akunnattoornissarput pin-
ngitsoorniassavarput. Ataat-
simiititaliaq ataqatigiissaa-
risussaq sukkasuumik suli-
sussaavoq, kisiannili aamma
siunnersuummik pitsaasu-
mik, allanngorarnerusumik
tulleriisitsiffiusumillu saq-
qummiussinissamut piffissa-
qartariaqarpoq.
- Qallunaat tungaannit
tapersiinissamik iluarinartu-
mik misissuissaagut, kisian-
nili aamma immikkoortiteri-
niarsarerusuppugut, qallu-
naat tungaannit ima oqarluta:
Suliaq, aaqqinniarnerani
Danmarkip pissusissami-
soortumik ikiorsiiffigisin-
naasaa aana. Ilimananngil-
armi Carl Bro-p nalunaarusi-
aani taakkartorneqartut ta-
marmik qallunaat naalagaaf-
fianit susassarineqassasut.
Mogens Lykketoft: - Su-
liami aningaasaliinissamut
naalagaaffiup peqataanissaa-
nut tunngasortaata paasiniar-
neqarnerani Kalaallit Nunaat
erinitsannaveersaartariaqar-
soraara.
- Aatsaat misissueqqis-
saarnerit, ataatsimiititaliap
ataqatigiissaarisussap piler-
sinneratigut aallartinneqartut
naammassitinnagit apeqqutit
makku akisinnaanngilagut:
Ajomartorsiutit qanorittuup-
pat, aamma ajomartorsiutit
taakku aaqqinniamerini naal-
agaaffik qanoq annertuti-
gisumik akulerutissava?
Aammalu Danmarkip iluani
politikkikkut apeqqutit eq-
qarsaatigisussaavagut. Kisi-
anni paasivara aammattaaq
illuatungiliuttut piareersima-
sut suliat taakku pillugit qal-
lunaat naalakkersuisuinik o-
qaloqateqarnissamut. Atas-
sutimmi Venstre-p siulittaa-
sua, Anders Fogh Rasmussen
augustip ingerlanerani ki-
ngusinnerusukkut tikeraaq-
qusimavaa.
Aaqqissuussinerit:
- 1225 millionit
amigaataapput
Taamaattoq naalakkersuisut
1999-imi aallartinniarput
NUK(KK) - 1999-imit
2003-p naalemeranut nu-
natsinni inissianik, atuar-
finnik, napparsimmavin-
nik, umiarsualivinnik er-
ngup innaallagissallu aq-
qutaanik aaqqissuussinis-
sanut 2,6 milliarder kro-
ner atomeqassapput.
Taama oqarput ingen-
iørit Ane-Pia Christen-
sen, Peter Lundhus aam-
ma Jens I. Rubow ingen-
iørit siunnersuisartunit
Carl Bro A/S-imeersut,
juli-mi Nuuk, Kapisillit,
Maniitsoq aamma Ka-
ngaamiut takusaaffigi-
gaat immikkut aaqqis-
suussinissanut pisariaqar-
titat paasiniarlugit.
Carl Bro A/S ingeniørit
paasiniagaat tunngaviga-
lugit nalunaarusiorput
»Sanaartornermi aaqqis-
suussinissamut pisaria-
qartitat«.
Naalakkersuisut siulit-
taasuata Jonathan Motz-
feldtip siullermik statsmi-
nister Poul Nyrup Ras-
mussen kingornalu ani-
ngaasarsiornermut mini-
ster Mogens Lykketoft
aamma aningaasaqarner-
mut minister Marianne
Jelved nalunaarusiamik
tunivai, aaqqissuussinis-
saq pillugu qallunaat ilaa-
nissaat ilimagineqarmat.
Carl Bro A/S-ip naat-
sorsuutigaa Nunatsinni
aaqqissuussinissanut
2.600 millioner kroner a-
torneqassasut. Naalak-
kersuisut piareersimapput
aningaasanut inatsisissa-
mik saqqummiussissallu-
tik ukiuni tullerni tallima-
ni 1.375 millioner kronit
atussamaarlugit. Aaqqis-
suussinissanut sinnemttut
1.225 millioner kronit
matunissaqanngillat.
Taakku 1,2 milliarder
kronit namminersomeru-
sut naalagaaffimmut aki-
lillaqquaat.
Carl Bro A/S-ip nalu-
naamsiami inuiaqatigiin-
ni pingaarutillit arfinillit
sammivaat.
Inissiaqatfmni 1.450
millioner kroner pisaria-
qartinneqarput. Naalak-
kersuisut 690 millioner
kroner immikkoortikku-
suppaat. Sinneri: 760 mil-
lioner kroner.
Pilersuinermi 600 mil-
lioner kroner pisariaqar-
tinneqarput. Naalakker-
suisut 400 millioner kro-
ner immikkoortikkusup-
paat. Sinneri: 200 millio-
ner kroner.
Ilinniartitaanermi 360
millioner kroner pisari-
aqartinneqarput. Naalak-
kersuisut 175 millioner
kroner immikkoortikku-
suppaat. Sinneri: 185 mil-
lioner kroner.
Isumaginninnermi 25
millioner kroner pisaria-
qartinneqarput. Naalak-
kersuisut 25 millioner
kroner immikkoortikku-
suppaat. Sinneri: 0 kroner.
Peqqinnissaqarfimmi
70 millioner kroner pisa-
riaqartinneqarput. Naa-
lakkersuisut 15 millioner
kroner immikkoortikku-
suppaat. Sinneri: 55 mil-
lioner kroner.
Umiarsualivinni 95
millioner kroner pisaria-
qartinneqarput. Naalak-
kersuisut 70 millioner
kroner immikkoortikku-
suppaat. Sinnerit: 25 mil-
lioner kroner.
Namminneq
aallartikkusupput
Naak naalagaaffik 1.225
millioner kroninik ikiuu-
tissanerluni suli nalu-
naanngilakkaluartoq
taamaassappallu qanoq
ililluni - namminersor-
nerusut aaqqissuutassaa-
nerusut aappaagumit aal-
lartinniarpaat.
Aningaasaqarnermut
naalakkersuisup Daniel
Skiftep suli oqaatigeru-
sunngilaa aningaasat qa-
noq amerlatigisut naalak-
kersuisut 1999-imut ani-
ngaasanut inatsisissamut
siunnersuutigissaneraat,
siunnersuut suli tamanut
saqqummiunneqanngim-
mat.
Jonathan Motzfeldt: -
Aaqqissuussinissanut a-
ningaasaateqarfik pillugu
oqaloqatigiinnerit aallar-
tereerpagut, oqaloqati-
giinnerillu ulluni tulliut-
tuni piffissamilu takkut-
tussami nanginneqassap-
put. Nuannaarutigaarput
aaqqinissat eqqortut pil-
lugit qallunaat naalakker-
suisui suli oqaloqatigigat-
sigit.
- Aaqqiissutissaq aala-
jangersimasoq siunniu-
tinngilarput. Matut ta-
marmik ammapput, Jona-
than Motzfeldt erseqqis-
saavoq.
- Qallunaat ministerii
marluk Lykketoft aamma
Jelved oqaloqatigineri
kiisalu ataqatigiissaari-
sussanik pilersitsinerup
kingunerissanngilaa naa-
lakkersuisut qallunaat
naalakkersuisuinik utaq-
qissasut. Naagga, inissiat,
atuarfiit emgullu innaal-
lagissallu aqqutaat aaq-
qissuullugit nammineq
aallartissaagut.
- Ukiaru naalakkersui-
sut 1999-imut aningaasa-
nut inatsisissami Inatsi-
sartut ataatsimiilerpata
saqqummiussissapput,
aaqqissuussinissanut a-
ningaasarpaalunnik ima-
limmik. Utaqqisinnaan-
ngilagut, aappaagumit
aallartereertariaqarpugut.
Jonathan Motzfedlt
siusinnerusukkut statsmi-
nister Poul Nyrup Ras-
mussen oqarfigereerpaa,
immikkut aaqqissuussi-
nissani Danmark ani-
ngaasaleeqataasariaqar-
toq namminersomerullu-
tik oqartussat qanimut
suleqatigalugit.