Atuagagdliutit - 20.08.1998, Síða 15
GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 20. AUGUST 1998 • 15
Evap Mariallu annaanaat naalungiarsuusoq, tassani agiartartoq tusaamasaq Pele Holm qatanngutaalu Dora assiliseqatigai.
Evas og Maries mor som spæd sammen med den navnkundige violin-spiller Pele Holm og hans søster Dora.
matialunni bømehjemmimee-
reerluni Københavnimi qi-
muttuitsut unittarfiannut pi-
ngaamermukaanneqarsimal-
luni (hovedbanegården), tas-
sanilu angajoqqaarsiassami
utaqqigaanni. Odenseliarput,
angajoqqaarsiaalu tassani
nuersakkanik atisaamiartuup-
put. Uia nulialu emeqarput,
Mariamit ukiumik ataatsimik
angajullermik, panimminnillu
annaasaqarsimasuupput.
Marie oqaluttuarpoq anga-
joqqaarsiaminiinnermini a-
junngitsumik pineqarsimallu-
ni. Aammattaaq asaneqarluni
misigisimasimavoq, sulilu
massakkut angutisiani maan-
na 94-inik ukiulik attaveqar-
figaa, ukiumut ikinnerpaamik
ataasiarluni pulaartarlugu.
Taassuma Marie meeravissi-
artaarisimannginnamiuk suli
maannamut ajorusuutigisar-
paa.
Soorunami Marie Evalu
imminnut maqaasisimapput,
naallu pilersaarutaasimaga-
luartoq meeqqat 22-it, misilii-
nermut ilaatitaasut imminnut
avissaarluinnarsimassasut ila-
qutariit arlaleriarlutik immin-
nut pulaartarsimapput.
Danmarkimiinnertik anner-
tunerusumik massuaatissa-
qarfiginngilaat. Soorunami
angerlarsimaffik ilaquttallu
qimallugit ukiup aappaa avil-
lugu Danmarkimiinnerminni
maqaasisarput, misigisalli
ajortuinnaanngillat. Sunniutit
allanertat - pingaartumik Eva-
mut tuttut - niviarsiaqqat a-
ngerlarsimaffimminnit sungi-
usimasaannit killormoortuup-
put. Pilersitsisamermut qallu-
naat isumaat kalaallit isu-
maannit allaaneroqaaq. Neri-
nerinnarmiluunniit pissutsit
sungiukkuminaapput. Minne-
runngitsumik perorsaatigillu-
arsimavaat, tassami malerua-
gassat pissusilersoriaatsillu
taamani qatanngutigiit taak-
ku, angajoqqaarsiaminnit qal-
lunaanit sungiutatik suli ullu-
mikkut atugaraat.
Meeqqanit 22-iusunit 16-it
Kalaallit Nunaannut uterput.
Arfinillit angajoqqaarsiamin-
nit qallunaanit meeravissiar-
taarineqarput.
Angerlarput
- Kingusinnerusukkut paasi-
varput angajoqqaarsiat tamar-
mik meerarsiatik kalaallit
meeravissiartaariniarsimaga-
luaraat, Marie oqarpoq. - Ua-
gulli taama pineqanngilagut,
kisianni Nuummut tikikkatta
misigisaqamerluppugut.
- Tikinnissarput qilanaari-
sorujussuuarput, tikikkattalu
ilaquttatta parsiarpaatigut,
kisianni anaanatsinnut anger-
lartinneqarata Røde Kors-ip
bømehjemmertaavanut nuu-
tinneqarpugut. Ilaquttatsinnit
aviissaartinneqamissarput taa-
mani siunertarineqarsimavoq.
Kalaallisut oqaloqqusaanngi-
lagut, taamaallaalli kamma-
laatitsinnit qallunaanit allanil-
luunniit qallunaatut oqalussin-
naasunit pulaameqaqqusaavu-
gut. Bømehjemmimiinnitsinni
arlaannarpulluunniit kalaalli-
sut oqaloqqusaanngilaq.
- Naalakkisartinneqavis-
sunngilagulli. Atuarnitsinni
anaanarput qanittumi najuga-
lik errortalerisoq assigisaanil-
luunniit suliaqartoq takusin-
naasarparput, aammalu anaa-
natta neriffiup nalaani anitsi-
arfissuarmi illup silataaniin-
nissaq ileqquliussimavaa.
Taava ornipallattarparput,
taamaalillutalu akulikitsumik
attaveqarfigisarlugu.
Marlulissanut qujanartu-
mik anaanaat qallunaamut sa-
nasumut katippoq, taannalu
Karl Christensen-imik ateqar-
poq. Marlulissanut ataataal-
lualerpoq, siullerpaatillugulu
niviarsiaqqat marluullutik
angerlarnissaat piumasaraa.
Tamanna iluatsipput, niviar-
siaqqallu nuannaaqaat.
Tamannali tunngavigalugu
kalaallisut oqalunnerulinngil-
lat...
- Naamik, taamaattoqan-
ngilaq, marlulissat ataatsikkut
oqarpoq, Evalu kisimi na-
ngippoq:
- Ataatarput qallunaajuvoq
anaanarpullu kalaallisut oqal-
lorissuulluni. Uagullu qallu-
naanngorsaanermut ilaatitaa-
simagatta qallunaatut oqaatsit
piginnaaneqarfigilluarneru-
lersimavagut, taamaammallu
pissusissamisuuginnartutut
angerlarsimaffitsinni oqaatsit
atomeqartut qallunaatuujup-
put. Taamaammat kalaallisut
oqallorissivinngitsoorpugut,
ullumikkullu oqallinnernut
isummersorfiulluartunut a-
kuusinnaanata. Uagut isum-
magut anissallugit oqaatsiti-
gut piginnaanigut naamman-
ngimmata.
Danmarkiliaqqippoq
Eva 16-inik ukioqarluni Dan-
markimut uterpoq. Atuarnini
naammassiniarlugu ilinnialer-
niarlunilu taamaaliorpoq, aal-
laqqaammullu Fredericiami
angajoqqaarsiatoqqani naju-
gaqarfigai.
- »Hans Hedtoft«-imut ilaa-
sussaagaluarpunga, ataata-
mali inerterpaanga oqarfiga-
lungalu taamaalemerani umi-
artorneq ulorianartartoq,
taamaammallu taamaatiin-
narpara. Naluneqanngitsutut
»Hans Hedtoft« kivivoq,
ataatamalu taamaalilluni
inuunera annaappaa.
Eva Danmarkimut uterami
16-inik ukioqarpoq, ilaatigul-
lu kigusiortukkunni ukiup
affaani kiffaalluni. - Eqqaa-
mavara ullut ilaanni sanasut
kigusiortukkunni sulereerlu-
tik naammassimmata iper-
toorsuamik saliileruttortunga
amarsiara tikittoq. Kamaqaaq
kissaallassimaqalunilu, tunu-
arsimaanngivillunilu oqarpoq
»niviarsiannguaq kalaaleq
taamatut atomerlunneqarsin-
naanngilaq«.
Marie ukiup tulliani Dan-
markimut malinnaavoq. Taa-
mani niviarsiaqqat qallunaan-
ngorsaanermut ilaatinneqarsi-
masut paarsisussatut iluarine-
qarluarput, allaallu Marie
landshøvding P. H. Lund-
steen-ikkunni kiffanngorsi-
mavoq. 1960-imi Danmark-
imut uternialermata Marie
pikkorissaqqinnissaminut pe-
riarfissarsivoq.
Siumungaaq peqqissaasun-
ngomiamiarluni aalajangersi-
mavoq, taamaammallu qallu-
naat oqaasii, kisitsineq, fysik
kemilu ilinniarpai, kingoma-
gullu Esbjerg-imi peqqissaa-
sunngomiatut ilinnialerluni.
Ilinniarnerminut ajoraluar-
tumik - kisiannili emeranut a-
ngajullermut Bjarke-mut qu-
janartumik - Marie naartuler-
poq, naggataagullu peqqis-
saasutut uniformeqarluni isik-
kuminarunnaarluni. Taamani
taamaattoqartanngilaq, taa-
maalillunilu ilinniamini unit-
sippaa.
Emereerami qaammatit pi-
ngasut qaangiummata Kalaal-
lit Nunaannut angerlarpoq.
Aamma Eva peqqissaasutut
ilinnialerpoq, taannattaarlu
ukiualuit qaangiummata ilin-
niamerminik unitsitsisariaqa-
lerpoq. Peqqutaali taannarpi-
aanngilaq - mannimmit ataat-
simik pinngorfeqaratik mar-
luliaapput - kisiannili mee-
raalluni imertartortarnermini
qitilulersimavoq, napparsi-
masunillu passussisamermini
qitini ajoqutigisorujussuan-
ngorsimavaa.
Danmarkiliamerali asuliin-
nanngilaq. Tassami 1965-imi
Eva Finn-ilu katipput, mar-
luullutillu Qeqertarsualiarput,
Finn Tele-mi atorfinimmat.
Ukiuni arfineq marlunni
Qeqertarsuarmeereerlutik
Danmarkiliarput. Eva 29-nik
ukioqalersimavoq sulilu ilin-
niagaqarsimanani, kisiannili
»angerlarsimaannarluni« na-
jukkami akiani illorsuaq be-
toniusoq illuanilu narsaq ma-
rulluinnaq isiginnaaginnas-
sallugit naammagisimanngi-
laa.
Taamaammat Frederiks-
berg-imi nakorsap allattaatut
ilinnialerpoq, ukiullu aappaa
affaq qaangiummat naam-
massilluni, ukiullu qulit mis-
saanni sulilluni. Inunnilli sul-
lissinissaq soqutiginerule-
riartorpaa, 1980-imilu inun-
nik isumaginninnermi siun-
nersortitut ilinniarluni aallar-
tilluni. Taanna 1983-imi
naammassivaa, kingomagullu
inunnik isumaginninnermi si-
unnersortitut sulilerluni.
Eva Marialu asuliinnaq
marluliaanngillat. Aamma
Marie inunnik isumaginnin-
nermi siunnersortitut ilinniar-
simavoq. Tamannalu sioqqul-
lugu pisoqangaatsiaqqaarpoq.
Marie Kangerlussuarmut
tikilluni ullualunni sakkutoo-
qarfiup eqqaaniittariaqaler-
poq. Taamani helikopteri isu-
malluutaalluarallarmat taa-
maattoqartarpoq. Bjarkin-
nguaq aliikkusersoqatigalugu
angutip inuusuttup, sakku-
tooqarfimmi sulisup malugi-
nissaanut piffissaqallatsiarsi-
mavoq.
Nuummiitsiareerluni tusa-
lerpaa angutip angalaarluni
apersuutigigaani. Sunaaffa
angut taanna, Henrik, Ka-
ngerlussuarmi takusani, pui-
gomeq ajulersimagaani. Kati-
lertorput, marlunnillu emer-
taallutik, tassa Ulrik kingor-
nagullu Christian.
Marie taamaalluni emisus-
siortutut ilinniartunngorpoq,
tamannali pitinnagu qinnute-
qaqattaaqqaarpoq utaqqi-
ngaatsiaqqaarlunilu, sulili tul-
linnguunnani ilinniartitaaneq
nutaaq aallartippoq - tassalu
SPS.
Taanna aallartiffigigamiuk
1978-imi naammassivoq. Ta-
matuma kingoma Namminer-
sornerullutik Oqartussani
kommunimilu sulisarsima-
voq, sulininilu unitsisimareer-
lugu suliap taassuma na-
ngeqqinnissaa kissaatigisi-
manngilaa.
Marlulissat taakku inuune-
rat taama ingerlasimavoq.
Nallinnartutut oqaatgiineqar-
sinnaanngilluinnarput, kisian-
nili ilarpasuarminut 20-iusu-
nit, 1951-imi qallunaanngor-
sagaasimasunut naleqqiullu-
tik iluatsitsinerusimaqaat.
Marluullutik inunnik isuma-
ginnittoqarfimmi sulilerput.
Nalaatsomerinnakkut taman-
na pisimasinnaavoq, kisianni-
li aamma meeraanerminni
piffissami pingaarutilerujus-
suarmi misigisaat tunngaviu-
simasinnaallutik.
ASSyFOTO: NAMMINEQ PIGISAQ/PRIVATFOTO