Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 08.09.1998, Blaðsíða 13

Atuagagdliutit - 08.09.1998, Blaðsíða 13
GRØNLANDSPOSTEN MARLUNNGORNEQ 8. SEPTEMBER 1998 • 13 Burghardt-ikkut akunnittarfiup ikuallalemera imatut misigaat Tamatuma kingorna Inger Burghardt sinnattupiluttualerpoq NUUK(JB) - Hotel Qooqqut- p 29. maj 1992-imi ikuallan- nerata unnuaani - ukiullu ki- nguliini unnuani amerlaqisu- ni - Inger Burghardt iteria- taartarpoq, isumaqarluni suut tamaasa sinnattoriinnarsi- mallugit. Qooqquni ikuallan- nerup kingorna sapaatip a- kunnera siulleq illunnguami- ni aappaluttumi, akunnittar- fiup toqqavigisaata tunua- niittumi itsuartariaqartarpoq, akunnittarfik suli tassaniin- nersoq takuniarlugu, tamati- gulli akunnittarfiup sinnikui paanikut, qatserisartut uppi- kaatissimasaat kisiisa taku- sarpai. Sivisuumi unnuat tul- leriillugit imatut eqqarsartu- artarsimavoq: Sinnattuinnar- tungaana imaluunniit piviu- soruna. Inger Burghardt-ip pisima- sut eqqaagaangamigit alia- suttarpoq. Rudi Burghard-ilu Nuummi inissiannguamiittut AG-p ornillugit 29. maj 1992-imi pisimasut pillugit namminneq oqaluttuarisin- naasaannik oqaluttuartippai. Rudi eqqissisimaneruvoq. Inuunerminni eqqaamasami- nik nuanniitsunik tunuarsi- maartitsisinnaanermik pigin- naaneqartuuvoq. Taamaak- karluartoq suliap misissuiffi- ginerani paarnaarussaaner- tik, aammalu ukioq taanna eqqartuussinissaq pineqaatis- siinerlu sioqqullugit pineqar- nertik massuaatiginngitsoor- sinnaanngilai. Rudi kiffaan- ngissuseqarluni inuunermik nuannarisaqartuuvoq, silaan- narmi pinngortitap qeqqani assigiinngitsunik sammisa- qarluni inoorusunnerulluni. Taamani imminut uumasutut qaasuttutut mattussaasutut misigisimavoq. Sulili ajor- neruvoq Inger-ilu marluullu- tik ikuallannermut pisuun- nginnamik. Eqqunngitumik pineqarlu- tik misigimanerat taamanili inuunerannut sunniuteqarsi- mavoq, aammalu ullormi a- lianartumi tassani ikuallan- neq qanoq misigisimanerlu- gu oqaluttuarigamikku eq- qissisimaannarniarneq ajor- nakusoortippaat. Unnerluu- terpassuit tikittuarpaat, pi- suunnginnertik tunngaviler- niartuarlugu aammalu pine- qaatissinneqamerminnut pat- sisaasut ilumunnginnerartu- arlugit. Aaqqissuisoqarfiulli tusas- sallugu soqutigisatuaa tassaa- voq, aappariit - takunneqaar- tutut - ikuallanneq ukiuni tul- liuttuni misiginerluffissartik qanoq misigisimaneraat. Qaarpallappoq - Ikuallattoq qanoq ilillusi paasivisiuk? - Uanga paasinneqqaaliga tassaavoq qaarpallannerujus- suaq, Inger Burghardt oqa- luttuarpoq. - Sunaanersoq paasinngilara. Kisianni i- maassinnaavoq igalaaq qaar- luni aserortoq, imaluunniit imaassinnaalluni puiaasaq si- Illunnguaq aappaluttoq, Rudi Burghardt-ip aanuna Laasinnguaq Broberg-ip ikuallanngit- soortillugu annaataat. Det lille røde hus, som Rudi Burghardt og Laasinnguaq Broberg reddede fra at gå med »i købet«. laannarmik imalik qaarpal- lattoq. Akunnittarfiup tunua- ni illunnguami aappalutlu- miippugut, taamani uanga najugaqarfigisanni. Rudi akunnittarfimmi ineqarpoq, kisianni taamaalernerani uanniippugut. - Qaarpallattoq tusarlugu silammut arpaliuppugut, i- gaffiullu tungaanit teqeqqu- mit pujoq takullugu. Anni- laarujussuarpunga, ernger- lungali Nuuk Radio attave- qarfigaara, ikuallattoq nalu- naarutigalugu. Taamaaline- rani Rudi illup kimmut sam- misqrtaanut arpappoq, akun- nittarfimmut isemiarluni. - Uangali matuersaatikka puigorsimavakka, Rudi na- ngippoq, - taamaammat illu- mut uterlunga matuersaatit aavakka, ornitaraluannullu uteqqikkama matu ammarlu- gu. Illup ilua ipianngunaan- nartumik ussissumik su- ngaarujuttumik pujorpoq. Toqunartoqarpaseqaaq, aam- malu qaarsinnaasumeernis- saa annilaanngatigaara. Taa- maammat isemissaq isumal- liomerulluinnassasoq. Inger nangippoq: - Taa- maalinerani Rudi tikereer- para, illullu taluata eqqaani nikorfanitsinni illup qulerii- visa tulliani matup igalaarsua qaarpoq, taamaaleriarmallu ningorterpugut. Qanorluun- niit iliorsinnaanngilagut. - Aap, Rudi oqarpoq. - Sinneruttunik annaassiniar- lunga isersimagaluaruma maanna Inger pinngitsoorani ikuallatsitsilluni toqutsisima- sutut suli tigummineqarsi- massagaluarpoq. Helikopteri takkuppoq Rudi Burghardt-ip nivaataq, illup taluani napasoq tigori- arlugu illumut aappaluttumut uterpoq. Nivaataq taanna ki- ngusinnerusukkut dunkimik taaneqarpoq... Illu aappaluttoq akunnit- tarfimmut qanittuararsuu- voq, kissattorujussuanngore- ersimallunilu. Illu ikummas- saguni inneq atuartut illuan- nut siaruaassimassagaluar- poq, akunnittaifiullu ikuma- nera annertusingaatsiarsima- voq. Taamaalinerani helikopteri mippoq, tassanngaanniillu takusat unnerluussisup tun- ngavilersuutaani pingaartin- neqarlutik saqqummiunne- qarput. Telemi sulisoq tassu- nga ilaasoq oqaluttuarpoq illup kimmut sammisortaani antenne aattoq takusimallu- gu, assinili ersarissorujus- suuvoq antenne taanna illup kangimut sammisortaaniit- toq. Taamaalilluni takunnit- tup nunarsuup teqeqquisa sammivii paarlaassimavai, tamannalu Inger-ip Rudi-llu nassuiaataanik eqqunngit- sonaqarneraanermut ersiu- taavoq. Uanili uppernarsaatissanik saqqummiussuinerup ami- garnera sammissanngilarput (helikopterimilli isiginnittut ilaat ataaseq nunatta eqqar- tuussivianit aggersameqarsi- manngilaq). Rudi Burghardt qarmaasutoqaavoq, suliner- minilu suliaminik assiliisar- neq sungiusimallugu. - Suli- ap aalajangersimasup pit- saassusaa nalomineqalissap- pat naammassisaqamera ta- kutinniarlugu taamaaliortar- neq uppemarsaatissatut pit- saasuuvoq, nassuiaavoq. Taamaammat Inger qinnui- gaa ikuallattup isikkorisaa- nik takussutissamik assileeq- qullugu, taamaaliorporlumi. Silatusaanngilaq Illunnguaq aappaluttoq iku- allatsinnaveersaarlugu Rudi Burghardt ulapikkaluaqisoq, Inger illu ikuallalissagaluar- pat pigisani nalillit »annaan- niarlugit« aallartippoq. Iku- allannerli tupassutigisimaqi- gamiuk silassaminik iluamik silaqanngilaq. Kingornagut takusinnaavara qanoq paatsi- veqanngitsigisumik iliorsi- mallunga, oqarpoq. ' - Assi- lissat iikkamiittut aqqartiter- pakka, pituutaat innermik kipineqarlutik nakkarpata i- galaartai aserunnginniassam- mata. Eqqarsaatiginngilara assilissat innermit aserome- qartussaammata. - Aamma eqqaamavara ati- sanik sillimmatissannik tigu- siniarlunga eqqarsarlunga, a- tisalli annissakka sumulluun- niit atorsinnaanngillat. - Kisianni VHF batteriivilu annippakka, avammut atta- veqarsinnaaniassagama. Ta- manna silatusaarlunga pilia- tuaraara. - Taamaalluni Laasinngu- aq Broberg-ip ikuallattoq na- lunaarutigalugu Nuuk Radio kalerrikkaa tusarparput. Ka- ngerluup iluaniippoq pujorlu takusimallugu. Taamaammat nalunaarfigaara ikuallattoq nalunaarutigereerlugu. Sivitsunngitsoq Laasin- nguaq Broberg tikiuppoq, Rudi-lu illunnguup aappalut- tup qaliani apusersuisoq ikiulerlugu. Taamaalinerani illu kissassimangaarmat aput tukkaangami siilertarpoq, Rudi-llu qularinngilaa apu- sersuisimanngikkaluaruni il- lu taanna ilanngulluni ikual- lassimassagaluartoq. Helikopteri alla Helikopterimut tullermut po- liteerpaaluit qatserisartullu ittuat ilaapput. - Miffimmin- niit akunnittarfimmut aput »sakiak tikillugu« portussu- silik aqqutigipiloorpaat, qat- serutilli nassataat atunngit- soorput. Ajornarluinnarmat. Aatsaat unnukkut qulingi- luap missaani politiit angal- lataat tikimmat akunnittarfik imermut pumpit atorlugit qatsemeqarsinnaalerpoq. In- nerulli sinnikui kisimik qat- serneqarput. Annaanniagas- sat nungulluinnarsimamma- ta. Inger aamma Rudi Burg- hardt-ikkut eqqumiigaat sooq qatserisartut illup sinnikui uppikaatissimaneraat. Iikkat ikuallassinnaanngitsut arlallit napagaluarput, tamarmilli uppikaatinneqarput, taamaa- lillunilu politiit misissuinis- saat pinngitsoorani ajomar- nerulerluni. Umiatsiaat arlallit politiit angallataat ingiaqatigalugu tikipput, paasinarporlu kili- saat »Hans« politiit angalla- taannit siulliulluni tikissin- naasimagaluarpoq. Kilisaat taanna pumperuteqarpoq, Inger Burghardt oqaluttuar- poq, politiillu angallataa suli tikinngitsoq qatserineq aal- lartissinnaasimagaluarlugu. Unnuakkut pingasunut sin- nikunik qatserineq naam- massivoq, aammalu politiit qatserisartullu Nuummut u- terput. Inger aamma Rudi Burg- hardt-ikkut sinippiassanatik pisimasut qaangemiarsariga- luarpaat, sinissinnaalemias- sagamik. Sapaatip akunnera qaangi- uttoq politiit sakkutuullu angallataat Qooqqunut tikip- put, Rudi-lu eqqarsarput inuit taakku tassaasimassasut suli akunnittarfimmi sassaal- lertoqarsinnaaneranik eqqar- sartut. Taamaanngilarli. Poli- tiit aappariit tigusariniarlugit tikipput, eqqartuussinerlu si- visooq nikanarsaataasorlu aallartippoq. Eqqartuussineq nunatta eqqartuussivianut ingerlatitseqqiinnermik nag- gaserneqarpoq, tassanilu aappariit ukiup affaani pine- qaatissinneqarsimasunik i- nissiisarfimmiittussanngor- tinneqarput. Maannali siunissaq qaa- masortaqalerpoq. Ikuallattu- mik misissuinermi paasissu- tissat nutaat saqqummiun- neqareermata nunatta eqqar- tuussiviani aalajangemeqar- poq suliaq nunatta eqqar- tuussiviani qaqeqqinneqassa- soq. Aatsaalli tamanna ukior- taareerpat pissaaq, tassanilu Inger aamma Rudi Burg- hard-ikkut eqqartuussissuse- risuisa ilisimannittut, sioma- tigut eqqartuussivimmi nas- suiaasimanngitsut nassuiaa- tissavaat. Taakku ilaata, Laa- sinnguaq Broberg-ip akun- nittarfimmut anngukkami illup kimmut sammisortaata isikkua titartarsimavaa. Ti- tartagaalu ikuallattup sakkor- tusinerani Inger Burghard-ip assilisaanut assinguvoq. Tordenskjold-ip qamutiliisa ilaginngisaat, kisiannili qatserut puiaasaq naqitsi- nermik imalik ippassingami ikuallannikumiit peerneqa- riataarpoq. Det er ikke en af Torden- skjolds kanoner, men tryk- flasken til en brandslukker, der forleden pludselig blev fjernet fra brandtomten. Rudi Burghardt-ip kissar- suummut ammaannartumut ikumasumut ikuallaffimmiit qisuit ikumanikut igalaami- nerlu aannikoq ikivai. Iga- laamineq ikineqarami aaq- qippoq. Taamaalillunilu Burghardt-ikkut igalaami- neq aatsaat ikuallajasumik seqqinneqarsimalluni aas- sinnaanerameqarnera ilu- muunngitsoq uppemarsi- vaat. Rudi Burghardt har i en almindelig pejs anbragt nogle forkullede træstykker fra brandtomten sammen med et stykke smeltet glas. Glasset smeltede videre i pejsen. Hermed har Burg- hardt modbevist påstanden om, at glas kun kan smelte, hvis branden næres af brændbare væsker. Takunnittup Laasinnguaq Broberg-ip ikuallattumik titarta- gaa »kitaanit isigalugu« eqqartuussinermi pingaaruteqar- luinnalersinnaavoq. Siornatigut taanna ilisimannittutut nassuiaatinneqarsimanngilaq. Vidnet Laasinnguaq Brobergs skitse af branden »set fra sydsiden« kan få afgørende betydning for den kommende retssags udfald. Han har ikke tidligere vidnet. ASS J FOTO: PRIVATFOTO ASST FOTO: PRIVATFOTO

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.