Atuagagdliutit - 19.11.1998, Qupperneq 11

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 19. NOVEMBER • 11
Qillerinissaq
qularataasoq
Umiarsuaq qillerivik »West Navion I«
aasaru piariissagunanngilaq
NUUK (KK) - Norgemiut u-
miarsuaata qilleriviup »West
Navion I«-ip inaarsameqar-
nera ima kinguartoorsimati-
gaaq, allaat umiarsuaq ator-
torissaarluinnartoq 1999-imi
Kalaallit Nunaata eqqaani
qillerinissaminut piareersin-
naagunarnani.
Statoil-Gruppen aasaru
Nuup avataani immap naq-
qani siullermeerluni qilleri-
nissamik pilersaaruteqartoq
taamaalilluni pinngitsaaline-
qarsinnaavoq Fyllap Ikkan-
nersuani uuliaqarsoralugu
qillerinissamik kinguartitsi-
nissamik ukioq 2000-imut.
Statoil-Gruppen 5. decem-
ber 1996-imi Fyllap Ikkan-
nersuani uuliasiornissamik
gasisiomissamillu ukiuni ar-
fineq-pingasuni ingerlatsi-
nissamik akuerineqarpoq.
Ukiuni siullemi sisamani
ukiup 2000-ip naanerani
naammassisussami suleqati-
giit imminnut arlalinnik pi-
sussaatissimapput, nunap ilu-
ani sajuppillatsitsilluni qaar-
titsisarnissanik qillerillunilu
ujaasinissanik.
Umiarsuullu qilleriviup a-
jomartorsiutaanera pissutiga-
lugu 1999-imi Fyllap Ikkan-
nersuani qillerisoqassanngip-
pat, taava Statoil-Gruppen-ip
toqqarsinnaavaa utaqqinermi
nunap iluani sajuppillatsitsi-
sarluni misissuisoqassasoq,
taamalu ujaasissussaatitaa-
nermi pisussaaffik naammas-
sillugu, immaqalu aasaanera-
ni 2000-imi ataasiarluni mar-
loriarluniluunniit qillerilluni.
Taamalu ukiumi ataatsimi
kinguartoomeq kinguneqar-
luarsinnaavoq suleqatigiit u-
kioq 2000-imi ukiakkut taa-
maallaat piffissaqassammata
qaammatini arlaqanngitsuin-
nami sajuppillatsitsilluni mi-
sissuinerit qillerinerillu iner-
nerinik misissuinissaminnut,
15. december 2000-imi mak-
ku inaarutaasumik akissute-
qarfigineqassammata 1) uuli-
asiomeq gasisiomerlu ukiuni
suli sisamani ingerlateqqin-
neqassanersoq, imaluunniit
2) misissuineq tamarmi unit-
sinneqassanersoq.
Ukiuni siullemi sisamani
31. december 2000-imi qaa-
ngiuttussani Statoil-Gruppen
sajuppillatsitsisamernik qil-
lerinemillu pisussaaffimmi-
nik naammassinnikkuni, taa-
va suleqatigiit nassaarsiman-
ngikkunik Fyllap Ikkanner-
suani uuliasiornermit gasisi-
omermillu tunuarsinnaapput,
tamatumani naalagaaffik
namminersornerullutillu o-
qartussat taarsiiffiginngikka-
luarlugit.
Umiarsuaq qillerivik
»West Navion I« aasaru qil-
lerinissaminut naammassine-
qanngippat Statoil-Gruppen
umiarsuarmik qillerummik
allamik aamma atuisinnaa-
voq.
Kisiannili umiarsuit qille-
nvnt lmaam ltisoorsuarmi is-
sittumilu avatangiisini eq-
qorneqarajasuni qillerisin-
naasut maannakkut ima ator-
neqartigaat, allaat piffissami
taama sivikitsigisumi »West
Navion I«-ip taartissaanik
pissarsinissaq ajornakusuus-
salluni.
Akerlianik uuliap akikip-
pallaamera nunarsuarmi uu-
liaamiarfinni ernumassutaa-
soq kinguneqarsinnaavoq,
aasaru uuliasiorluni qilleri-
ni^sat pilersaarutaareersut ki-
nguartinneqarsinnasut, taa-
maalilluni umiarsuit qilleri-
viit maannakkut pigineqartut
piffissaqalersinnaallutik Fyl-
lap Ikkannersuani qillerinis-
saminnut.
Allatut periarfissat
Statoil A/S-imi København-
imiittumi tusagassiisarner-
mut pisortaq Jytte Anker-
Svendsen AG-mut oqarpoq,
umiarsuup qilleriviup »West
Navion I«-ip inaarsarneqar-
nera Statoil-Gruppen-imit
qanimut malinnaaffigineqar-
toq.
Ingerlatsivimmiit Offshore
& Marine-mit Sandnes-imi
Stavanger-ip eqqaaniittumit
nalunaamtigineqarpoq umi-
arsuup timitaata Korea-mi
sananeqarsimasup uuliasior-
nermi teknikikkut atortoris-
saarutinik nutaaliarluinnar-
nik pilersomeqartup tunniun-
neqamissaa pissasoq qaam-
matit pingasukkaat aappaata
naalernerani 1999-imi. Taa-
maalineranilu umiarsuup Ka-
laallit Nunaata eqqaanut a-
ngalatinneqarnissaanut peri-
areersameqamissaa piffissa-
qarfigineqassanersoq paasi-
narsiumaarpoq.
Umiarsuup qillerutip ki-
nguartoornera umiarsuillu
qillerutit attartomeqarsinnaa-
nerat tunngavigalugit Jytte
Anker-Svendsen-ip ilimagi-
sinnaanerarpaa Fyllap Ikkan-
nersuani qillerinissaq siulleq
ukioq 2000-imut kinguartin-
neqarsinnaasoq.
- Maannakkut allatut peri-
arfissaasinnaasut misissorpa-
vut, aasaru »West Navion I«
qillerisinnaassanngippat. Ul-
lumikkut oqaatigineqarsin-
naanngilaq taamatut eqqar-
saateqamerit qanoq kingune-
qassanersut, pissutsit pingaa-
rutillit suli arlaqarmata, Jytte
Anker-Svendsen oqarpoq.
Nunarsuup ilaani, ilaatigut
Thailand-imi aamma Nami-
bia-mi, norgemiut uuliasio-
qatigiiffiat naalagaaffimmit
pigineqartoq Statoil nalu-
naaqqammerpoq, suliaqarfiit
imminut akilersinnaanngitsut
taamaatikkiartomeqartut.
Jytte Anker-Svendsen-ip
erseqqissaatigaa, nunani as-
sigiinngitsuni suliaqarfiit
taamaatikkiartorneqarnerat
kinguneqassanngitsoq Statoil
Kalaallit Nunaanni suliaqar-
nerminit tunuarternialersoq.
- Statoil-Gruppen aalaja-
ngerluinnarsimavoq ujaasi-
sussaatitaanermik pisussaaf-
fik naammassineqassasoq,
taamalu Nuup avataani ukioq
2000 naatinnagu nunap ilua-
nik sajuppillatsitsisarluni qil-
lerillunilu paasissutissanik
katersisoqassasoq.
Periarfissaq
annaasaqarnerlu
Statoil-Gruppen Fyllap Ik-
kannersuani Nuup kiterpiaa-
niittumi 9.487 kvadratkilo-
meter-isut angitigisumi uuli-
asiorlunilu qasisiortussaa-
voq.
Imartaq tamanna pineqar-
toq ujaasiffiusoq ukiup
2000-ip naalernerani 25 pro-
centimik annikilleriassaaq.
Statoil-Gruppen-imut i-
laapput piginneqataallutik
Statoil Grønland A/S 38 1/4
procentimik, Phillips Petro-
leum Greenland Ltd. 38 1/4
procentimik, Dansk Olie og
Uulia pillugu saqqummersitsinermi ataatsimeersuamermilu ukiakkut 1997-imi Aberdeen-imi
pisumi Statoil-ip umiarsuup qillerutip »West Navion I«-ip assilinera Aatsitassat pillugit
lngerlatsivimmut Aatsitassallu pillugit Pisortaqarfimmut takutippaa.
På en olieudstilling og -konference i Aberdeen i efteråret 1997 viste Statoil denne model af
boreskibet »West Navion I« frem for medarbejdere fra Råstofforvaltningen og
Råstofdirektoratet.
Naturgas Grønland A/S 8 1/2
procentimik aamma Nunaoil
A/S 15 procentimik.
Suleqatigiinni sulianik isu-
maginnittuuvoq Statoil
Grønland A/S.
Aasaq manna Statoil Fyl-
lap Ikkannersuani qilleriffi-
usussami arlaleriarluni mi-
sissuisimavoq, ilaatigut umi-
arsuaq »Geo Scanner« Hau-
gesund-imeersoq atorlugu.
Taamatut misissuinermi ilaa-
tigut nunap iluani gaseqarfi-
usinnaasunik ujarlertoqarsi-
mavoq, qillerinermi eqqus-
sallugit navianarsinnaasunik.
Fyllap Ikkannersuani qille-
rilluni ujaasineq siulleq 150
aamma 200 millioner koruu-
nit akomanni akeqartussaa-
voq.
Statoil-Gruppen-ip naliler-
simavaa uuliamik nassaar-
sinnaanermut periarfissaq 10
procentiusoq, gasimillu nas-
saarsinnaaneq 30 procentiu-
soq. Akerlianik uuliamik
nassaanngitsoornissaq 90
procentiuvoq, gasimillu nas-
saanngitsoornissaq 70 pro-
centiulluni.
Statoil-Gruppen naliliivoq
Fyllap Ikkannersuani immi-
nut akilersinnaasumik uulia-
siortoqalissappat nappartat
150 millionit pissarsiarine-
qartariaqartut.
Imminut akilersinnaasu-
mik nassaartoqameraniit tu-
nisassiornerup aallartinnis-
saanut nalinginnaasumik u-
kiut 4-6-it ingerlasinnaasar-
put.
Qilleriffiit imaqanngitsut
emumassutigmeqanngiUat
Sisimiut eqqaanni uuliasiorneq gasisiomerlu Stavanger-imit
aqunneqassapput
NUUK (KK) - 1977-imi
aamma 1978-imi Sisimiut
Maniitsullu avataanni Lille
Hellefiskebanke-mi uulia-
qarsoralugu gaseqarsoralu-
gulu qillerinerit tallimat nas-
saarfiunngitsut Phillips-
Gruppen-imut ersilersitsin-
ngillat.
Taamaattumik ukioq man-
na Phillips-Gruppen Sisimiut
avataanni imartami 4.744
kvadratmeter-isut angitigisu-
mi uuliasiornissamik gasisi-
omissamillu aallartitsissaaq.
Imartami tassani Sisimiut
kiterpiaanniittumi qilleriffiu-
simasut nassaarfiunngitsut
tallimat ilaat ippoq, Ikermi-
ut-1. Nutaamilli qillereriaa-
seq atorlugu nunallu iluata
sajuppillatsinneqartamera pi-
tsaanerusoq atorlugu ukiut
qulit matuma sioma kingu-
neqanngitsumik qilleriffiusi-
masoq soqutiginarluinnarsin-
naavoq.
1977-imi aamma 1978-imi
qillerinemit tallimaasunit si-
samat nunap qaleriissaameri-
nut Prækambrium-imut aam-
ma Tertiær-imut »taamaal-
laat« anngupput, qillerineril-
lu tallimaat Ikermiut-l-imiit-
toq Kridttiden-imut anngup-
poq.
Imaani itisuumi qillereria-
aseq ullumikkut 1970-ikkun-
nut naleqqiullugu siuarsima-
nerujussuuvoq, taamanikkut
franskit umiarsuat qillerut
»Pelican« Kalaallit Nunaata
avataani atorneqarmat.
- Phillips-Gmppen-ip isu-
malluarfiginerpaavai nunap
qaleriissaarneri Kridttiden-
imeersut, ujarlemermi pisor-
taq Flemming Jørgensen Sta-
vanger-imit telefonikkut o-
qarpoq.
Nunap qaleriissaarneri
Jur-a-tiden-imeersut Nord-
søen-imi ilisimaneqarluartut
ilimagineqanngilaq Kitaata
avataani nassaarineqarsin-
naassasut, taamaattumik
Phillips-Gruppen-ip nunap
qaleriissaarneri Kridttiden-
imeersut ujarlerfiginiarpai.
Sajuppillatsitsisamerit
qillerinerillu
Naalakkersuisut siulittaasua-
ta Jonathan Motzfeldt-ip
aamma nukissaqamiamermut
avatangiisinullu ministerip
Svend Auken-ip Phillips-
Gmppen-ip ujarlersinnaane-
ranut iluaquteqarniarsinnaa-
neranullu akuerissut ataasin-
ngomermi 29. juni atsiorpaat.
Phillips-Gruppen-imut i-
laapput piginneqataallutik
Phillips Petroleum Sisimiut
A/S 34 procentimik, Statoil
Grønland A/S 34 procentimik,
Dansk Olie og Naturgas
Grønland A/S 17 procentimik
aamma Nunaoil A/S 15 pro-
centimik. (Taakkuupputtaaq
Fyllap Ikkannersuani Statoil-
Gruppen-imi piginneqataa-
sut).
Sulianik isumaginnittuu-
voq Phillips Petroleum Sisi-
miut A/S.
Sisimiut avataanni uuliasi-
omeq gasisiomerlu aqunne-
qassaaq Phillips Petroleum-
imit Norge-mi Stavanger-
imiittumit. Ujarlemermi pi-
sortaq Flemming Jørgensen
oqaluttuarpoq, ingerlatsivik
pilersitsisimasoq suleqati-
giinnik pingasunik-sisama-
nik inuttaqartumik, taakkulu
Kitaani Barentshav-imilu uu-
liasiomeq gasisiomerlu aku-
leriissillugu isumagissavaat.
- Ujarlertussaatitaanermik
akuerineqarpugut qaammatit
tallimat matuma sioma, pif-
fissarlu atorsimavarput nu-
nap iluanik sajuppillatsitsi-
sarnermut, Flemming Jør-
gensen oqaluttuarpoq.
- Nunap iluanik sajuppil-
latsitsisarluni misissuinermi
1970-ikkunni angusarineqar-
simasut ilaatigut misissoq-
qippavut, sinerissamillu ala-
pemaarsuut »Thetis« atorlu-
gu sajuppillatsitsisarluni mi-
sissuineq 200 km-it missaan-
nik isorartussuseqartoq nu-
taaq isumagisimallugu.
Sajuppillatsitsisarluni
misissuinerit 1999-imi aam-
ma 2000-imi ingerlateqqissa-
vavut, misiliillunilu qilleri-
neq siulleq 2001-imi imma-
qaluunniit 2002-mi pissaaq.
Pisussaaffiit
Phillips-Gruppen-ip ukiuni
aqqanilinni misissuisussaa-
titaanermik pisussaaffiit ar-
lallit isumaqatigiissutigisi-
mavai, pisussaatitaanerlu
naassaaq 31. december 2009-
mi. Ukiut pineqartut aqqanil-
lit agguataarneqarsimapput
ukiunut sisamanut, sisama-
nut aamma pingasunut.
Ukiuni siullemi sisamani
Phillips-Gruppen arlaleriar-
luni sajuppillatsitsisarluni
misissuisassaaq, ukiunilu tul-
liuttuni immikkoortuni sisa-
mani pingasunilu qilleriso-
qartassaaq.
Imartaq 4.744 km-inik an-
nertussuseqartoq ukiut im-
mikkoortut siulliit sisamaa-
sut iluanni 3 procentimik an-
nikillisinneqassaaq, ukiullu
immikkoortut sisamaasut tul-
liuttut iluanni suli 50 procen-
timik annikillisinneqassallu-
ni.
Oqaatigineqareersutut Fyl-
lap Ikkannersuani ujarlertus-
satut piginnittut aamma Sisi-
miut eqqaanni Phillips-Grup-
pen-imi piginnittuupput.
Tamanna arlalitsigut ilua-
qutissaqassaaq, Sisimiut eq-
qaanni ujarlerfiusumi Fyllap
Ikkannersuani ujarlemermi
periaasiusut uteqqinneqas-
sanngimmata.
Akerlianik taamatut pigin-
nittuuneq sunniuteqassanngi-
laq, tassami Fyllap Ikkanner-
suani qillerinermi nassaarto-
qanngikkaluarpat Phillips-
Gruppen ujarlemerminik i-
ngerlatsiinnassammat.
ASSJ FOTO: BERETNING FOR 1997 FRA FÆLLESRÅDET