Atuagagdliutit - 12.01.1999, Blaðsíða 3

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 12. JANUAR 1999 • 3
Hans Egedep
Illorsuani
tusagassiortunik
katersuutsitsinermit.
Statsministerimut
nalunaaqutaq
ullaassakkut
sisamanngorpoq,
piffissamilu tassani
neriorsuinissani
nuannarival-
laanngilaa.
Fra pressemødet i
Hans Egedes Hus.
For statsministeren
er klokken fire om
morgenen, og han
var ikke glad for at
give løfter på det
tidspunkt.
Hans Egedep sinittarfiani nuannersumik
ataatsimeeqatigiinneq
Naalagaaffeqatigiinnermit tunuarnikkut ataatsimoorussamik tapiissutit annaaneqassapput. - Savalimmiormiut
misigissavaat, Nuummi naalagaaffeqatigiit Nuummi ataatsimiinneranni statsminister oqarpoq
(JB) - Statsminister Poul Ny-
rup Rasmussen naalagaaffe-
qatigiinni ataatsimeeqatigiin-
nissamut ingerlaartillugu
Nunatta aningaasaqarnera
pillugu isumasioqatigiiliaata
siulittaasuata Christen Sø-
rensenip ippassaammat nalu-
naarusiamini isornartorsiui-
nini sakkukilliniarlugu ula-
pilluarpoq.
- Nalunaarusiatsinnisut a-
jortiginngilaq, Christen Sø-
rensen qallunaat kalaallillu
radioaviisiinut oqarpoq. -
Nalunaarusiap allanneranit
pissutsit allanngorsimapput.
Raajat akitsorput, qangamul-
lu naleqqiullugu amerlaner-
nik aalisartoqarsinnaaleru-
narpoq. Isertitat pitsaasumik
inissisimapput.
Christen Sørensenilli nalu-
naarusiaanit allaanerupput.
Ullulemeqarpoq 28. decem-
ber, raajat eqqarsaatigalugit
ilorraap tungaanut aallarne-
rup kingunerujussua. Nalu-
naarusiamilu akit pisarisin-
naasallu qanoq ingerlanerat
nalunaarusiami erseqqissu-
mik eqqartorneqarput.
Nalunaarusiap allannerata
kingoma nutaanik pisoqarsi-
manngilaq, Christen Søren-
senillu statsiministerip Nu-
natsinnut ingerlaanerata na-
laani nalunaarusiami akisus-
saasutut isigisami sakkukil-
lisinnera malunnartumik pif-
fissamik eqquiniaaneruvoq.
Naalagaaffeqatigiit ataatsi-
miinneranni tikeraarfimmut,
Jonathan Motzfeldt-imut, i-
leqqorissaarniarluni oqaa-
seqaatit.
Statsminister
kinguaattoortoq
Christen Sørensenillu quja-
narniarpalunnerata sunniute-
qarnissaanut piffissaqarluar-
poq. Statsminister akunner-
nik arlalinnik kinguaattoor-
poq, taamaattumillu ataatsi-
meeqatigiinneq kingusinaar-
luni aallartippoq, taamatullu
tusagassiortunik katersuut-
sitsineq unnuap qeqqata qaa-
ngerneranut kinguarpoq.
Taamaakkaluartoq oqaluttu-
arissallugit piukkunnartunik
nutaanik pisoqanngilaq.
Qiimasoqarluarporli. Hans
Egedep Illorsuani inimut
ikumaartitsisarfimmut, sani-
ani inimi landsrådimut siulit-
taasuusimasut Erling Høegh-
ip Hans Egede aliortuann-
gorluni siniffiup sinaani issi-
aqatigiffigisimasaanit, ataat-
simiiffimmit, arlaleriarluni
illarpalussuaq tutsiuttarpoq,
illorsuup sinnerani tusaane-
qarsinnaasoq.
Kingorna tusagassiortunik
katersuutsitsinermi »nunap
naalakkersuisa siuttui« pi-
ngasut ataatsimiinnermi a-
ngusaasut eqqartorpaat.
Egede
nuannaassagaluarpoq
Juuntaallu Hans Egede eq-
qarsaatigaa. Qularinngilaa il-
lorsuarmik najugaqaqqaartut
nuannaarutigisimassagalua-
raat naalagaaffimmi nunat
avannarliit sinniisaat illumini
katersuussinnaasimammata
pitsaasumik kinguneqarluar-
tumillu suleqatigiillutik.
Jonathan Motzfeldtip oqa-
luttuaraa nammineq, Poul
Nyrup Rasmussen aamma
lagmand Anfinni Kallsberg
naalagaaffeqatigiinnermi nu-
nanut pingasunut attuumassu-
teqartut imminnut ilisimatit-
sissuteqatigiiffigisimallugit.
Jonathan Motzfeldtip 25.
januar europakommission-ip
siulittaasuanik Jaques San-
ter-imik ataatsimeeqateqan-
nginnermini siumut ilisima-
titsissutaasut nuannaarutigi-
nerarpai.
- EU-mut attuumassute-
qarnitsinni ilaatigut aalisar-
nermut avatangiisinullu tun-
ngasut soqugigineruakka,
naalakkersuisut siulittaasuat
oqarpoq, isumaqarporlu San-
ter-imi ataatsimeeqateqar-
nermini aatsitassanut tunnga-
sut eqqartorumaarlugit.
Nunanut allanut
politikki
- Ataatsimeeqatigiinnitsinni
imaanut tunngasut eqqartor-
pagut, peqqinnissaqarfimmi
ajornartorsiutit, qallunaat
napparsimmaviinik ikinngu-
tigiittut aaqqinikkut ilaat ilu-
arsisinnaasagut.
- Kalaallit Nunaanni ani-
ngaasaqamerup ineriartomera
pillugu satatsministerip nalu-
naarusiaa oqallisigaarput, Ka-
ngerlussuarmi upalungaarsi-
maneq eqqartorparput, kiisalu
Nunarput nunanut allanut po-
litikkimut tunngasuni malun-
namerusumik sunniuteqarsin-
naaneranut periarfissat oqalo-
qatigiissutigaavut.
- Ikinngutigiinnerputtaaq
uummarsarparput, Jonathan
Motzfeldt oqarpoq. - Ikin-
ngutigut marluk Leif Ilua-
naarajuup Amerika-mik nas-
saarnerata nalliuttorsiutigi-
nissaanut qaaqquakka.
Nyrup-ip Kalaallit
Nunaat tapersersorpaa
- Soqutigisaqaqatigiiffigisa-
gut eqqartorpagut, statsimi-
nister Poul Nyrup Rasmus-
sen oqarpoq, Nunattalu nu-
nanut allanut politikkimik
tunngasutigut siunissami pe-
riarfissai eqqartorlugit.
- Isumaqatigiissutigineqar-
poq nunat atlantikup avannaa-
niittut pillugit nunanut allanut
politikkimut tunngasunut al-
laffeqarfittaamissaq, oqarpoq.
- Kalaallit Nunaata nunanut
allanut politikkimut tunngasu-
ni qanoq ililluni sunniuteqar-
nerulersinnaanera paasinni-
assallugu suleqatigiissitanik
pilersitsinissamut akuersivu-
nga, Kalaallit Nunaat pineqar-
tillugu tupinnanngitsumik pi-
gineqartariaqartoq.
- Erseqqissassavarali inat-
sisioreersut periarfissiinerisa
iluanni aaqqinneqartussaam-
mat, qujanartumillu inatsit
tamatigoortuuvoq, statsmi-
nister ilassuteqarpoq.
Statsminister neriorsuivoq
nunat tamat akornanni ataat-
simiittoqartillugu nunap im-
mikkut soqutigisaat eqqar-
torneqassatillugit tamatigut
Danmark ilagalugu sinniiso-
qartuartassasq. Soorlu FN-ip
ataatsimeersuarnerani kalaal-
linut tunngasut eqqartome-
qassatillugit, soorlu ataatsi-
miititaliani ataavartuni nunat
inuiisa soqutigisaannik isu-
maginnittuni. Taamatuttaaq
Artisk Råd-imi, naalagaaffi-
up sinniisai ataatsimoorlutik
nalagaaffiup soqutigisaannik
ilungersuuteqarfiusartuni.
Amerikamiunissaaq iller-
somissamut isumaqatigiissu-
tip nutaap utaqqikkallamis-
saanut isumaqatigiittoqarpa-
sippoq. Nyrup isumaqarpoq
maanna piffissanngikkallar-
toq, Juntaarlu akerliliinngilaq.
Nyrup neriorsuinissamut
qularpoq
Qaammatini kingullemi mi-
silittakkanut anusinngorsi-
malluni statsminister nerior-
suisinnaanngilaq aalisamer-
laallit inuussutissarsiornik-
kut siuariartussappata ineri-
artornissamullu pitsaaneru-
sunik periarfissaqassappata
namminersortunngorsaane-
runermut maanna piffissan-
ngorpoq.
KNI-p ilaanik namminer-
sortunit ingerlanneqarsinnaa-
nerannut periaifissat nammi-
nersomerusut misissortaria-
qarpaat. Taamatuttaaq angal-
lassinikkut namminersortut
unammillernissaannut periar-
fissiisoqartariaqarpoq. Kiisa-
lu ingerlatseqatigiiffiit siuler-
suisuini politikkikkut sinnii-
soqameq millisartariaqarpoq.
Nunatta aningaasaqarnera
pillugu isumasioqatigiit taa-
ma naliliipput, KNI eqqar-
saatigalugu erseqqissaasut,
qulakkiissallugu pingaarute-
qartoq, namminersortun-
ngorsaanerup pisortat kiser-
maassinerannik namminer-
sortut kisermaassinerannik
taarsemeqaannassanngitsoq.
Namminersortut aningaa-
saliinissamut suliffeqarfiit
namminersornerusunit pigi-
mut nakkutilliisoqameq al-
lanngortinnagu ingerlasin-
naanersoq. - Ajoraluartumik
socialdemokratit kisimiillu-
tik pissaanermik ingerlatsin-
ngillat, oqarpoq, - oqarsin-
naavungali maannakkutut i-
ngerlaannarnissamik eqqar-
saat isumaqagilluinnarakku.
Ataatsimoorussamik ta-
piissutit allanngortinneqan-
nginnissaanik statsminister
kissaateqannginnerareermat
tusagassiortunik katersuut-
sitsineq naammassivoq.
Naalagaaffeqatigiinnermi
ataatsimiinneq qallunaat-sa-
valimmiut-kalaallit suleqati-
giinnerannut nutaanik pis-
neqartut inuussutissarsiuti-
minni sunniuteqarnerunis-
saat annilaangassutigeqquna-
git, namminersomerusut ma-
littarisassiuussisariaqarput
suliffeqarfiit namminersor-
nerusunit pigineqartut suti-
gut niuernermik ingerlatsi-
sinnaanersut, isumasioqati-
giit isumaqarput.
Angallassinermi unammil-
leqatigiinneq eqqarsaatigalugu
suliarinnittussarsiuussinemut
atatillugu tulluanngitsunik pi-
lersaarusiortamerit akiomiar-
lugit sillimasoqartariaqarpoq.
Kiffartuussinikkut isumaqa-ti-
giissutiniinnaanngitsoq, aam-
mali timmisartukkut umiarsu-
akkullu angallassinenni ataqa-
tigiissaarinissaq qulakkeemi-
arlugu. Taamatuttaaq piuma-
saqaatinik malittarisassiuussi-
soqassaaq nunaqarfinnut i-
sorliunerusunullu uterlugulu
angalanemut akilillisaataasin-
naasunik. Tamanna pisinnaa-
voq Namminersomerusut tapi-
issutigisartagaat suliarinnittus-
sarsiuussinemi tunngavigalu-
git ilanngunneqartamerisigut,
isumasioqatigiit isumaqarput,
oqamisaanut immini ilima-
saarinngilaq. Malunnarluar-
porli ataatsimoorussamik ta-
piissutinik Danmarkimit pis-
sarsiuassagaanni naalagaaf-
feqatigiinnermut ilaasortaa-
nissaq piumasaqaataasaria-
qarmat - qulamanngitsumillu
sutigulluunniit tapiissutisi-
samemut. Statsministerimmi
erseqqissumik oqaatigaa Sa-
valimmiut naalagaaffeqati-
giinnermit ilaasortaajunnaas-
sappata aningaasatigut Dan-
markimit ikiorneqartarnerit
tamarmik unitsinneqassam-
mata.
Tamannalu Nunatsinnut
aamma atuutissaaq!
assigiimmillu akeqartitsinerup
atomnnaarsinneqamissaa or-
niginartippaat.
Periuseq nutaaq
Isumasioqatigiit naliliipput
assigiimmik akeqartitseriaa-
seq toqqaannarnerusumik
nuusseriaatsimik taarserlugu
inuiaqatigiit aningaasaqame-
rannut iluaqusiisoqarsinnaa-
soq. Akileraamikkut politik-
kikkut pisinnaavoq, imaluun-
niit innuttaasunut tapiissute-
qarnikkut, taamaalilluni
maannakkut periuseq taa-
maatinneqarluni, maannami
agguaasseriaatsini politikkip
atuinermut tunisassiorner-
mullu atuuttut eqqarsaatigi-
neqartarmata.
Eqqortumik iluarsiinikkut
siunissami nunaqarfinnut a-
vinngarusimasunullu tapiis-
suteqartamerit ima iluarsine-
qarsinnaapput, inatsisartut
kissaatigisaattut inuit atugaa-
sigut agguaasseriaatsinullu a-
nguniakkat naammassineqar-
lutik, Nunatta aningaasaqar-
nera pillugu isumasioqatigiit
inassutaanni allassimavoq.
Namminersortunngorsaaneq
siuarsarli
Suliniuteqarnissamut KNI piareersimasariaqarpoq
KØBENHAVN(CSL) - Ka-
ASS J FOTO: LOUISE-INGER KORDON