Atuagagdliutit - 26.10.1999, Blaðsíða 11

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 26. OKTOBER 1999 • 11
Niuertoruseq Hans Enoksen,
Siumumut ilaasortaq
isumaqarpoq, KNI-p
sapaatikkut nalliuttunilu
ammasarunnaamissaanik
kinguneqartumik lukkelov-
iliortoqartariaqartoq.
Handelsforvalter Hans
Enoksen fra partiet Siumut
mener, at der burde indføres
en lukkelov, som forbyder
KNI at holde åbent på
søn- og helligdage.
KNI sapaatini nalliuttunilu matoqqasalerli
NUUK - Naalakkersuisut
isumaqarput nunatsinni inis-
sisimalluamerussasugut niu-
ertarfiit ilaasa ammasarfii
killilersunngikkutsigit, ani-
ngaasaqarnermut niuerner-
mullu naalakkersuisoq Josef
Motzfeldt, Siumumit Hans
Enoksen-imut akissuteqarlu-
ni allappoq.
Hans Enoksen-ip pinga-
sunngomikkut apeqquteqar-
luni paaserusuppaa, siunis-
sami naalakkersuisut qanoq
pilersaarateqamersut, sapaa-
tini nalliuttunilu Namminer-
sornerullutik Oqartussat i-
ngerlataat piginneqatigiiffiit,
soorlu Pisiffiup Pilersuisullu
niuertarfiisa sapaatini nalli-
uttunilu ammasamerisa qa-
noq iliuuseqarfiginissaannut.
- Tassami kalaallit inuiaat
eqqarsaatigalugit isumaqar-
punga, tulluanngilluinnartoq
sapaatini nalliuttunilu pisini-
arfiit ammasameri, taamatut
ingerlaannassappata isuma-
qarama inuiattut nukittussu-
serput upperisaq eqqarsaati-
galugu tamanna annertuumik
sunniuteqarnerluttussaasoq,
Hans Enoksen allappoq.
- Juulliaqqami, poorskimi
pinsimilu sapaatinilu pisini-
arfiit ammasameri, tamakku-
lu pissutigalugit tupiginngi-
lara ataqqeqatigiinnerup ma-
lunnartumik nakkariartome-
ranik innimigisassagut ataq-
qineemtilermata, tamakkulu
aaqqinneqarnissaat anguniar-
lugu naalakkersuisut qanoq
pilersaaruteqarpat, siunissa-
mi lukkelov-eqamissaq eq-
qarsaatigalugu, Hans Enok-
sen allappoq.
Immikkoortitsineq
Pisiniarfiit ammasarnerinut
allanngortitserusunnginner-
mut tunngavilersuutitut Josef
Motzfeldt allappoq:
- Siullermik ukiuni mak-
kunani naammattoortalerpa-
vut Intemetikkut pisiniarfis-
sat - pisiffissat tamakku ul-
loq unnuarlu ammasarput.
- Aappassaattut Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
ingerlatseqatigiiffiutaasa sa-
paatini nalliuttunilu amma-
sarfiinik killilersuineq im-
mikkoortitsinerussaaq ersa-
rilluinnartoq, killilersugaa-
nani unammilleqatigiinner-
mut siuarsaataanngilluinnar-
toq.
- Pingajussaattut inuup
namminerpiaq aalajangigas-
saaraa sapaatini nalliuttunilu
qaqugu naalagiassanerluni
pisiniassanerlunilu.
- Sisamassaattut naggataa-
tullu, sapaatini nalliuttunilu
aallaaniarniaraanni allanil-
luunniit suliassaqarluni, a-
ngallat orsersorneqarsinnaas-
sappat innuttaasunut ataa-
siakkaanut sullissilluarner-
mut ersiutaanera naalakker-
suisut tikkuarpaat.
- Niuertarfinni sapaatini
nalliuttunilu ammasartuni
sulisoqarpat upperisartik tun-
ngavigalugu ulluni taakkuna-
ni, imaluunniit ullut ilaanni
aalajangersimasumi suleru-
Justus Ignatiussen-imut eqqaaniut
Kammalaatitsinnut SIK-mi siulersuisuunernut ilaasortamut
arfininngornerup unnuaani toqukkut qimaguttumut eqqaaniut
Jess G. Berthelsen,
kattuffiup siulittaasua
Nikalluallaatigeqisannik sa-
paammi ullaakkut tusarleme-
qarpunga siulersuisuunernut
ilaasortaqaterput Justus Igna-
tiussen arfininngornerup un-
nuaani toqukkut qimagussi-
masoq. Taamaasimmat soo-
runami eqqarsaaterpassuit
sarsualerput, ugguarneq, su-
leqataasunut minnerunngit-
sumillu ilaqutaasunut eqqar-
saatit tupput.
Justusi inuugami sulisartu-
nik aammalu inoqatiminik
ajornartorsiuteqarsinnaasu-
nik sullissiumatuujuvoq, ino-
qatiminut ataqqinnittoq aam-
malu minnerunngitsumik
inoqatiminik nuannaartitse-
rusuttoq quiasaarumatuuju-
sorlu. Inuit ikittuinnaan-
nguupput sulineq ilungersu-
naraluartoq nuannersunngor-
lugu saqqummiussisinnaa-
sut, taamaakkaluartorli aam-
mattaaq anguniakkaminnik
angusaqarsinnaasut.
Justusip eqqaamaneqati-
gissavaa sulisartut sinniisor-
passuillumi minnerunngitsu-
millu Sulisartut Højskolean-
ni katerittarnitsinni qiimallu-
ni suliassaminut tunniusima-
suusamera, aammalu suli-
sartut ulluinnarni atugaris-
saamerulernissaannik angu-
saqarumatuujunini. Justusil-
lu qangaammalli paasisima-
vaa ulluinnarni sulisartut atu-
garisaat pitsanngorsaaffigis-
sagaanni pinngitsoorneqar-
sinnaanngitsoq politiki aqqu-
tigissallugu, imaluunniit ul-
luinnami akisussaasut sule-
qatigalugit sulisartut ulluin-
narni atugarisaasa pitsan-
ngorsaavigineqarnissaat su-
lissutigisinnaallugu, taa-
maattumik Justus ulluinnarni
politikimut malinnaallunilu
soqutigisaqartuuvoq, taman-
nalu peqqutaarpiarluni ki-
ngullermik kommunalbesty-
relsimut qinigaalluni.
Justus Sulisartut Kattuffia-
ta ataatsimoorsinnaanermik
avammut takutitsinissaanik
pingaartitsisuuvoq, taamaat-
tumik sapinngisamik aaqqi-
tassat kattuffimmut siulersui-
suunemullu tunngassuteqar-
tut illup iluani aaqqiivigine-
qartamissaat sulissutigiartar-
paa, taamaattumillu nakku-
tilliisoqarfeqartilluta piffis-
saagallartillugu nipangersi-
maannameq ajorpoq, ippigi-
saqamnilu isertuaalluni saq-
qummiussisarluni.
Justusillu qanoq ittuunera-
nut takussutissat Tasiilami
immikkoortortaqarfitsinni
ataatsimeersuareersimallutik
ukua allagai issuaaffigissa-
vakka:
»Neriuppugut ukiut untri-
tilikkaat naajartulerneranni
sulisartoqamermi immitsin-
nut ikioqatigiilluta suleqati-
giilluassasugut isomartorsio-
qatigiittarlutalu, kisianni aa-
na aamma eqqaamasassatta
ilaat, isomartorsiuiniaannar-
luta isornartorsiuisassan-
nginnatta. (SIK-mit qanoq
iliorfigeqquguit illittaaq taa-
matut iliorfigiuk).
Soorunami kattuffitta pit-
saasumik ingerlanissaa kis-
saatigigutsigu ilaannikkut
piterarsiortassaagut, ilaan-
nikkullu soorlulusooq seqi-
nersuaq qatsunganersuarmut
imaannarsuarmut kittorarti-
taarluni tarrilersutut ittaru-
maarpoq. Suleqatigiilluari-
sa«. Issuaaneq naavoq.
Aammalu taaliarisimasaa
eqqaaniutinnut maanna ilan-
ngutissavara, imatut aallartit-
toq:
Inuiaat nunaminnut
Ilaanni peqqamiittaqisut
Tatiginninnerisa
silatuunngortissimavai
Nakkaannajuitsunngortis-
simavai
Aamma sulisartoqamikkut.
Inuianngutit ikittut sakkutik
nukittoqutigineq ajorpaat
Nukittoqutigisarlugilli
silassorissusertik,
Kulturertik kingornussar-
siartik, imminnullu
Tatiginertik.
Taannalu taallaq isumaqa-
tigiinniamerit ilaanni naam-
massisaqarsimanitsinnut pil-
luaqqussutitut maannga SIK-
mut nassiussimavaa, taa-
maattumik Justusi tassaasi-
mavoq eqqarsamertooq aam-
malu qulamanngitsumik qa-
noq iliorniaruni eqqarsaati-
gilluaqqaarlugu periuseqar-
tartoq, minnerunngitsumik
iliuusissami kingunerisinna-
asaattaaq eqqarsaatigereer-
tarpai.
Justusi maani akomatsin-
niikkunnaarpoq, taamaattorli
suliarisimasai, immersuutigi-
sarsimasai aammalu oqaase-
risarsimasai akornatsinniit-
tuassapput imaaliallaannar-
lutik tammartussaanngitsut.
Qanortoq suliarisimasai
anguniagaalu toqukkut qima-
gunneratigut maangaannar-
tinneqanngikkilik.
Justusip eqqaaneqarnera
ataqqinartuuli.
sunngitsunik, naalakkersui- minnga oqaloqatigeqqullu-
sut sinnerlugit taakku kaam- gu, Josef Motzfeldt allappoq.
mattorumavakka aallaq-
qaammut naalagartik tamatu-
Imigassat ammasamerat
sivitsomeqassanngilaq
NUUK - Godmann Ras-
mussen, Atassut sinnerlu-
gu Inatsisartuni ilaasor-
taq, inuussutissarsiorner-
mut naalakkersuisumit
Simon Olsen-imit allak-
katigut akineqarpoq, imi-
gassamik tuniniaanerup
ammasarneranut male-
ruagassat atuuttut allan-
ngortissallugit naalakker-
suisut pilersaaruteqann-
gitsut.
Godmann Rasmussen
pisiniarfiit ammanerisa
nalaanni imigassamik tu-
niniaanerup ammasarnis-
saanut siunnersuutini tun-
ngavigalugu akineqar-
poq.
- Ukiuni kingullerni
naluneqanngilaq nunar-
put avataanit assut takor-
narissanik tikerarneqale-
riartortoq. Tamannalu
minnerulemaviarani siu-
nissami. Ukiuni arlaqa-
lersuni suliffinnut atatil-
lugu takomarissanik ilaa-
soqartarsimavunga, ta-
makkulu nerinerminnut
assut iggisigissallugit
viinnit atugaraat.
- Aperineqarluni aana
peqqusiileqinartua: »Soo-
ruku pisiniarfiit ammane-
rini imigassat viinnit ma-
toqqasartut?« Imami aki-
innaanngilagut: »Uagut
inuiaat immitsinnut naa-
lakkemeq saperatta taa-
ma ileqqoqarpugut.«
Ileqqut
allanngorsimapput
- Ukiut kingulliit inuit
imigassamik atuisarnerat
allanngorsimasorinarpoq.
Ulluinnamimi pisiniarfiit
qulinut ammakkajupput,
imigassallu ullup qeqqa-
nut ammarneqartarlutik.
Kikkut takusarpavut -
ullup qeqqanut ammar-
nissaannut utaqqerrattut?
Pissuseq taanna atuisut
qaangereersimavaat. Pis-
suseq taanna atuisut qaa-
ngereersimavaat. Nunar-
suarmiunut takutittaria-
qalerparput, uagut aam-
ma immitsinnut aqussin-
naasugut, Godmann Ras-
mussen siunnersuuteqar-
nermini taama tunngavi-
lersuivoq.
- Innuttaasut imigassa-
mik atuinermut pissusis-
samisoortumik isiginnit-
tuunissaat naalakkersui-
sut anguniagaraat, sulias-
saqarfimmilu tassani siu-
nissami killilersuineq suli
qasunganeru lersinneqar-
sinnaavoq, Simon Olsen
allappoq.
- Kisiannili alloriarnerit
annertuut suliassaqarfim-
mi tassani siunertarine-
qanngitsumik killup tu-
ngaanut ajorseriartitsiner-
mik nassataqartinnaveer-
saameqartariaqarput. Taa-
maattumik ilaatigut imi-
gassanik kimittuunik ki-
mikitsunillu nioqquteqar-
tarnermut sassaallertar-
nermullu malittarisassa-
nik allanngortitsinikkut a-
nguniakkat suliassaqarfin-
ni arlalinni pinaveersaar-
titsinikkut suliniutitigut
anguniarneqartut sakku-
killisarneqartariaqanngil-
lat.
Taamaattumik allan-
nguutaasinnaasut atortin-
neqalinnginnerini suku-
miisumik isumaliuter-
suutigeqqissaartariaqar-
put. Malittarisassat atuut-
tut allanngortinneqamis-
saannik naalakkersuisut
massakkut pilersaarute-
qanngillat, malittarisas-
salli allanngortinneqar-
nissaat siunertaralugu ki-
ngusinnerusukkut misis-
suisoqamissaa tunuartik-
kumanaviamagu, Simon
Olsen allappoq.