Atuagagdliutit - 26.10.1999, Blaðsíða 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 26. OKTOBER 1999 • 13
Atuarfik namminersortumik
pilersitsiniameqalerpoq
Aasaanerani atuanngiffeqarneq naappat aallartinniarsaraat, tamannali pitinnagu
tapiiffigineqarnissamut inatsisitigut tunngavissiortoqartariaqarpoq
(JB) - Meeqqat atuarfiannik
naammaginninnginneq nali-
nginnaasoq itisoorlu tunnga-
viulluni Nuummi atuarfim-
mik namminersortumik aal-
lartitsiniartoqalerpoq, ippas-
singamilu angajoqqaat 30-er-
piaat pilersitsiviusumik a-
taatsimeersuarput. Ippassaq
immikkut ittumik ataatsi-
meersuartoqarpoq, tassanilu
maleruagassat iluarsaatat a-
kuerineqartussaasut suli inuit
amerlanerusut takkussuup-
put. Pilersitsiviusumik ataat-
simeersuarnermi atuartun-
ngortussat 34-it nalunaaruti-
gineqareerput.
Kalaallit International
Skole-mik isumassarsisoq si-
ulittaasunngortorlu tassaa-
voq cand. polyt. Martin Ben
Shalmi, uninngaannanngilar-
lu. AG-mut oqaluttuarpoq u-
kiup tulliani aasaanerani atu-
anngiffik naappat atuarfik
aallartissasoq, tamannalu pi-
tinnagu sussanerluni nalun-
ngilaa. Ulaperujussuassaaq.
AG-p aperaa sooq atuar-
fimmik namminersortumik
aallartitsinissaq pisariaqaler-
simanersoq, Martin Ben
Shalmi-lu akivoq, tamatu-
munnga tunngaviusoq tupin-
nanngitsumik tassaasoq
meeqqat atuarfiannik naam-
maginninnginneq.
Atuarfiit ajorpallaarput
- Anguniagaqameq annikip-
pallaarujussuarpoq, tassami
politikerit oqaatsit pillugit
politikkeqarnerminni kalaal-
lisut oqaatsit illuinnaasiortu-
mik aalluppallaarlugu kuk-
kusimapput, taamaalillunilu
kinguaariit ataatsit nakkaa-
ginnarneqarlutik. Tamanna
toqqorterniarlugu piginnaa-
saqamissat killissaat appar-
tippaat, kisiannili tamanna
piviusunut nuanninngitsunut
allannguinngilaq. Tamanna
ilaatigut nalunaarusiamik ki-
nguneqartinneqarpoq, tassa-
nilu ersersinneqarluni meeq-
qat amerlalluinnartut atuar-
nermik, allannermik kisitsi-
nermillu piginnaasaqarpiara-
tik meeqqat atuarfiinit ani-
sartut.
- Tamakku ilaatigut peq-
qutigalugit meeqqat atuarfii-
sa atuarfimmik namminer-
sortumik ilaniarsarilerpagut,
taannalu atuarfeqarneq ta-
makkerlugu ileqqunik nutaa-
nik piginnaasaqassutsillu an-
nertusineqarnissaanut aqqu-
tissiueqataasinnaavoq.
Atuarfik namminersortun-
ngortussaq tassaassaaq, nu-
nat tamat pillugit atuartitsivi-
usussaq. Oqaatsit pingasut a-
torlugit atuartitsiviussaaq, ul-
lormiillu siullermit kalaalli-
sut, qallunaatut tuluttullu o-
qaatsit atorlugit sulisoqalis-
salluni. Kalaallisut qallunaa-
tullu atuartitsinermi kulturi,
inuiaqatigiilerineq naala-
gaaffillu atuartitsissutaassap-
put. Tuluttut oqaatsit nuna-
nut allanut siunissamullu
tunngasunik atuartitsinermi
tunngaviussallutik.
Aamma atuarfik IT-mik a-
tuiffiussaaq, inuussutissarsi-
utit, inooqatigiinneq atuartul-
lu ataasiakkaat aallaavigalu-
git atuartitsiviussalluni. Sam-
misassaqartitsiniutit nipiler-
somerlu pingaartinneqassap-
put, suliassanullu kajumissu-
seqalersitsiniartarnissaq pi-
ngaarluinnartuussalluni.
Piumasarisat taakku ta-
maasa naammassiniarlugit a-
tuarfik suliffeqarfittut inger-
lassaaq, ullaakkut arfineq pi-
ngasunut ominneqarluni ua-
likkut sisamanut qimanne-
qartassalluni.
Akimmisaarfippassuit
Eqqarsaatit kusanartut ta-
makku piviusunngortinniar-
lugit akimmisaarfissarpassuit
qaangeqqaartariaqarput.
Taakkulu pingaamersaraat
aningaasalersuisussat ani-
ngaasaqarnermullu tunnga-
sut allat. Atuarfiup imarisas-
sai ullumikkut meeqqat atu-
arfiini ilisimasatsinnit allaa-
nerungaatsiarput, taamaam-
mallu siulittaasoq Martin
Ben Shalmi isumaqarpoq, a-
tuarfik namminersortoq atui-
sunit akilemeqartassasoq.
- Kisianni atuarfimmik a-
tuisut tamakkiisumik akilii-
sarnissaat naapertuutinngi-
laq, siulittaasoq nassuiaavoq.
- Taamaattoqassappat atuisut
75.000 koruuninik aallarniu-
teqartariaqassapput, tamatu-
malu saniatigut atuartumut a-
taatsimut ukiumut 41.000-
eertariaqartassallutik. Tassu-
nga taarsiussassatut 25.000
koruuninik ingerlatseqataa-
sutut aallamiuteqartarnissaq,
ukiumullu 24.000 koruuni-
nik akiliisamissaq sulissuti-
gaarput. Amerlasuut eqqar-
saatigalugit meeqqerivinnut
akiliutaasartunik ingerlatseq-
qinnertut iinnarpoq. Ani-
ngaasartuutit annerulissutis-
saat tassaaginnarput 25.000
koruuninik aallamiuteqartar-
neq, taakkuli ingerlatseqataa-
sutut pisinnaatitaaffik tuni-
neqaqqippat utertinneqartus-
saapput.
Angajoqqaat
akileerusunnerpat?
- Akileerusuttoqassanersoq
qanoq isillusi paasivisiuk?
- Atuarfimmik pitsaaneru-
sumik imarisaanillu sunnii-
nerusinnaanissamik pisaria-
qartitsineq annertuvoq. Ani-
ngaasallu pisarsiariniarnis-
saat ajornarpallaartussaan-
ngilaq.
- Grønlandsbanken ataatsi-
meeqatigereerpara, ingerlat-
seqataasussatullu aallarniu-
tissanik taarsiisitsinissaq na-
ngaanartoqartinngilluinnar-
paa. Emiakitsunik taarsigas-
sarsisinnaavugut pitsaalluin-
nartunillu qulamaveeqqusii-
sinnaalluta, taamaammallu i-
nuuniarnikkut/aningaasaqar-
nikkut atugarissaarpallaan-
ngitsut aamma aningaasaler-
suutissanik pissarsisinnaap-
put.
- Tamannalu aamma oqaa-
seqarfigilaarusuppara. Pi-
ngaartilluinnarparput, pisuu-
ginnaat atuarfiannik pilersit-
siniannginnissarput. Atuartut
sapinngisamik annertuner-
paamik innuttaasunut saq-
qummersinniarneqassapput,
ilaatigut aningaasalersueriaa-
sissaq taaneqartoq aqqutiga-
lugu, kisiannili aamma atuar-
tut 30 procentii pallillugit a-
keqanngitsumik atuartitaa-
sinnaalernissaat eqqarsaati-
gaara.
- Pilersitsiviusumik ataat-
simeersuarnermi saqqummi-
ussat annertoqaa ?
- Taama oqartoqarsinnaa-
nersoq naluara. Angajoqqaat
amerlanersaat akuleriinnik i-
nuiaassuseqarput, taakkulu
annerpaamik kalaallisut atu-
artitsineq naammagittaalli-
utigisarpaat. Kisianni aamma
angajoqqaat kalaaliinnarnik
qallunaaginnarnillu ilaqar-
put.
Ilinniartitsisussaaleqineq
- Qanoq isillusi ilinniartitsi-
sussanik nassaarsinnaavisi ?
Immikkut isumaqatigiissusi-
ornissaq eqqarsaatigaasiuk ?
- Suli suliassat tamakker-
lugit inissinngilagut, taman-
narpiarlu aamma suli oqaluu-
serinngilarput, isumaqan-
ngilluinnarpungali meeqqat
atuarfiini ilinniartitsisut akis-
sarsiaat sinnerlugit akissarsi-
aqartitsissalluta.
- Kisianni suliffimmi atu-
gassat pitsaasut atuarfissami-
lu tamanut unammillemartu-
nik suliaqamissaq neqeroo-
rutigisinnaavarput.
- Aamma eqqarsaatigaara
taakku saniatigut atuarfimmi
namminersortumi ukiuni aa-
lajangersimasuni sulisima-
nermut bonusisiaqartitsisin-
naanissarput. Taamaalilluta
sulisut atajuartarnissaat a-
ngusinnaavarput, tamannami
inuiaqatigiinni amigaataaso-
rujussuuvoq.
- Oqariarta ilinniartitsi-
sussat pissarsiarinissaat ilu-
atsikkissi. Kisianni sumi na-
jugaqartinneqassappat?
- Inissianik sanaartussaa-
gut, neriuginnassaagulli sa-
naartorfissaqassalluta. Kisi-
anni isumalluaqaanga, politi-
kerinimmi tapersersorneqar-
nerput malunnarpoq.
Politikerit akerliunerat
Namminersortumik atuarfe-
qalernissaq politikerinit eq-
qartorneqangaatsiarsimam-
mat ilumoorpoq. Pisuut atu-
arfiat imaluunniit atuartut a-
nut b-nullu avinneqamissaat
pillugit amiilaarsaarutit, poli-
tikerillu tamatumunnga aker-
liunerat annertusimavoq. Ki-
sianni Martin Ben Shalmi i-
laatigut Nuup borgmesteria-
nit taperserneqarsimavoq,
taannalu isumalluarsaarival-
laanngikkaluarluni oqarsi-
mavoq, inatsisiliuussiniar-
nissaq siuarsaaffigeriaraluar-
niarlugu, atuarfinnut nammi-
nersortunut tapiisinnaanissa-
mut periarfissiisumik.
Tamannalu atuarfissami
pisariaqartinneqarpoq. An-
nertoorsualiorfiusariaqanngi-
larlu. Ingerlatsineq eqqarsaa-
tigalugu Namminersornerul-
lutik Oqartussat atuartumut
ataatsimut 19.000 koruunit,
kommuninut/meeqqat atuar-
fiinut nuunneqartareersut
nuuttalersinnaavaat. Taa-
maalillunilu ingerlatsinermut
atugassat inississapput.
Sanaartornermulli ani-
ngaasartuutissat allaanerup-
put. Atuarfissap nammineer-
luni 6 millioner koruunit aki-
lissavai, sinnerilu 16 millio-
nit inuussutissarsiomermik i-
ngerlataqartunit, aningaasaa-
teqarfinnit ajornanngippallu
EU-mit, oqaatsit pingasut a-
torlugit nunat tamat pillugit
atuarfinnut IT-mik atuiffiu-
sunut tapiissuteqartartumit
pissarsiarineqarsinnaassap-
put.
Siulittaasoq
nutaaq
QAQORTOQ - Katersu-
gaasiveqamermut Ataatsi-
miititap Qaqortumi ataatsi-
miinnerani Ilisimatusar-
fimmi lektori Daniel Thor-
leifsen siulittaasutut toq-
qameqarpoq.
Siulittaasup tulliatut toq-
qarneqarpoq Tasiilaq Ka-
tersugaasiviani pisortaq
Ole G. Jensen, siulersuisu-
nullu ilaasortanngorput
Niels Holm KANUKO-
KA-meersoq, Emil Ro-
sing, Nunatta Katersugaa-
siviani Allagaateqarfianilu
pisortaq kiisalu David
Qaavigaq, Avanersuup
Katersugaasiviata siuler-
suisuini siulittaasoq.
Katersugaasiveqarner-
mut ataatsimiititap ilaati-
gut oqallisigaa katersugaa-
siveqarneq pillugu inatsi-
sartut peqqussutaata nu-
taap akuersissutigineqar-
nissaa, ataatsimiititallu i-
lanngullugu oqallisigaa
katersugaasiviit aningaasa-
lersorneqarnerisa nutaa-
mik agguaanneqartalemis-
saannik namminersorne-
rullutik oqartussat kom-
munellu kattuffiata isuma-
qatigiinniarnerminni angu-
simasaat, Katersugaasive-
qarnermut ataatsimiititami
siulittaasunngortoq Daniel
Thorleifsen nalunaarpoq.
Katersugaasiveqarner-
mut ataatsimiititap nunat-
sinni katersugaasiviit sule-
qatigiilluarnissaat pingaar-
lillugu oqallisigaa. Taman-
na tunngavigalugu ataatsi-
miititarlu pingaarutilittut
isumaqarmat kalaallit kul-
turikkut kingomussaasa a-
vammut saqqummiunne-
qartamissaat suli ineriar-
tortinneqassasoq, peqataa-
sut aalajangerput ukioq
2000-imi katersugaasive-
qarneq pillugu ataatsi-
meersuartoqassasoq, Ka-
laallit Nunaanni katersu-
gaasiviit kattuffiat tamatu-
mani suleqatigalugu.
Katersugaasiveqarner-
mut ataatsimiititaq itsar-
nitsanik suliaqarnermut
malinnaasuummat, aap-
paagu Leif lluanaarajuup
Amerikamik nassaarnera-
nit ukiut 1000-inngortorsi-
orlugit nalliuttorsiornis-
samut pilersaarutit malin-
naaffiginiarlugit ilaatigut
Qaqortukulooq, Upernavi-
arsuk, Qassiarsuk Igaliku-
lu takuniaaffigineqarput.
PROKLAMA
På generalforsamling den 23. sep-
tember 1999 i Grillbaren Uumman-
naq ApS, reg.nr. 248.331, er det
besluttet at nedsætte selskabets
anpartskapital med nom. kr.
625.000,- til kurs 100, således at
der i alt udbetales kr. 625.000,- til
selskabets anpartshaver.
Indskudskapitalen andrager heref-
ter kr. 125.000,-.
I henhold til Anpartsselskabslovens
§ 47 opfordres selskabets kreditorer
til med et varsel af 3 måneder fra
nærværende indrykning at anmelde
deres krav overfor undertegnede.
Der er samtidig med generalfor-
samlingens beslutning om kapital-
nedsættelse truffet beslutning om
forhøjelse af anpartskapitalen med
nom. kr. 625.000,- ved udstedelse
af fondsanparter.
Nuuk, den 15. oktober 1999
Vilhelm Dickmeiss
Nuna Advokater,
Fjeld vej 16, Box 59, 3900 Nuuk“
Inuiaqatigiinni sumiluunniit inissisimasut atuartuutigilerneqamissaat ilaatigut
akeqanngitsumik - 30 procentit pallillugit - atuartuuteqartalemikkut qulakkeemeqassasoq
Martin Ben Shalmi oqarpoq.
Bred sammensætning skal blandt andet sikres med fripladser - op til 30 procent, siger
Martin Ben Shalmi.