Atuagagdliutit - 18.11.1999, Blaðsíða 9

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 18. NOVEMBER 1999 • 9
Kapisillit ukiut 60-inngorpaat
Nunaqarfimmi nalliuttorsiorneq sapaatip akunneranik sivisussuseqarpoq
KAPISILLIT(PM) - Kapisi-
linni nunaqarfiup siulersui-
suisa siunissaq isumalluarfi-
gaat. Ukiup tulliup ingerla-
nerani tunisasisorfeeraq nu-
naqarfimmi atulissaaq, tama-
tumalu saniatigut saarulliit u-
teriartulersutut maluginiar-
neqarmata nunaqarfimmiut i-
sumalluaqaat.
Ukiuni kingullerni nuna-
qarfimmi inuit 120-it mis-
saanniittuarsimapput, nuna-
qarfiullu siulersuisuisa siulit-
taasuata ilimagaa, nunaqar-
fimmi inuussutissarsiornik-
kut periarfissat pitsanngori-
arpata amerleriarumaartut.
Kapisillit tunngavilerne-
qarneranit ukiunik 60-in-
ngortorsiuineq qaammatip
matuma aallartinnerani sa-
paatip akunnerani siullermi
ingerlanneqarpoq. Sapaatip
akunnerata ingerlanerani
sammisassaqartitsisoqa-
ngaatsiarluni.
Aaqqissuussinerit
Ullut tamarmik aalajangersi-
masunut tunngatinneqarput.
Mianersortumik aallartillutik
unnuk siulleq atuarfimmi o-
qallitsitsisoqarpoq, nunaqar-
fimmi peqatigiiffiit aallarteq-
qinnissaannut isumassarsior-
fiusuntik.
Ludvig Hansen AG-mut o-
qaluttuarpoq ukiuni kingul-
lerni peqatigiiffiit unittoorlu-
innangajassimasut, taakkulu
uummarissaqqinniarneqar-
tut.
- Minnerunngitsumik i-
nuusuttut meeqqallu sullin-
neqarnerat eqqarsaatigalugu.
Taakku sunngiffimminni
sammisassaqangaanngillat,
taamaammallu suliniuteqar-
figineqassallutik.
Meeqqat inuusuttullu
ullui
Sapaatip akunnerata ingerla-
nerani ullut marluk nunaqar-
fiup meerartaanut inuusut-
taanullu tunngatinneqarput.
Ualikkut isikkamik arsaatsit-
sisoqarlunilu timersuutinik
allanik sammisaqartitsiso-
qarpoq, unnukkullu illup ilu-
ani aliikkusersoqatigiisitsiso-
qarluni. Nereqatigeereeraa-
ngamik erinarsorlutik, qittal-
lutik oqaluttuaqattaallutillu
ataatsimut sammisaqartar-
put.
Aamma sapaatip akunne-
rata ingerlanerani nunaqarfi-
up utoqqartai ulloqartinne-
qarput. Arfininngornermi
»Utoqqaat ulluat« nalliussi-
neqarpoq, tamalumunngalu
atatillugu nunaqarfimmiut
Nuummi »Utoqqaat Peqati-
giiffianni« ilaasortat qaaqqu-
simavaat, Kapisilinni utoq-
qaat nalliuttorsiornerini na-
juukkiartoqqullugit.
Utoqqaat utoqqalisimaga-
luarlutik timersorneq tunus-
simanngilaat. Unnukkul ner-
rivinnut piareersarluarsima-
sunut issaannginnerminni i-
sikkamik arsaatsinneqarput,
arpaliutsinneqarlutik allu-
naasamillu noqqoruutsinne-
qarlutik.
Pisortatigoortumik
ullorsiorneq
Sapaammi nunaqarfiup siu-
lersuisui, Nuup borgmesteria
Agnethe Davidsen kommu-
nillu aningaasaqarnermut a-
taatsimiititaliaa siuttoralugit
ullormik aallarniutitut erfala-
soq amuneqarpoq, nunaqarfi-
up tunngavilerneqarnerminit
ukiut 60-inngorlugit nalliut-
torsiornera malunnartinniar-
lugu.
Tamatuma kingorna suto-
qatigiisitsisoqarpoq, nalu-
naaqutaq qulinut naalagiaqa-
tigiittoqannginnerani. Ualik-
kut kommunimit nersornaati-
nik agguaasoqannginnerani
qaaqqusaq atuarfimmi nere-
qatigiisinneqarput.
Aappariil Aaneeraq aam-
ma Samuel Martinsen, Naja
aamma Efraim Hansen, Kito-
ra aamma Thomas Josefsen,
Marie aamma Mikael Lu-
kassen kiisalu Marie Hansen
aamma Jens-Otto Berthelsen
nunaqarfimmi sullissisinta-
nerminnik nersornaaserne-
qarput.
Unnukkut aliikkusersuiso-
qarpoq qittattoqarlunilu.
Tunngaviliisut
Piniartoq Jakob Jakobsen,
nunaqarfimmi Qassinngua-
neersoq siullersaalluni Kapi-
silinni illuliorsimavoq. Ta-
maani akuttunngitsumik ani-
sersimaartarsimavoq, pi-
ngaartumillu kuup eqqaa nu-
annarilluinnalersimallug'u.
Nunaqarfissuarmi, Kapisillit
kujammut-kimmut lungaa-
niittumi illuliorsimavoq. Si-
vitsunngitsoq Abia Jakobsen
malinnaasimavoq, piniartul-
lu taakku marluk nunaqar-
fimmik tunngaviliisutut isu-
maqarfigineqartarput.
Nunaqarfiup siulersuisuisa
siulittaasua Ludvig Hansen
AG-mut oqaluttuarpoq,
KGH-toqaq 1937-imi Kapi-
silinni niuertitsillattaalersi-
masoq.
Ukiut marluk qaangium-
mata niuertoruseq siulleq a-
torfinitsinneqarpoq. Ado
Holm-ip saarullinnik panerti-
terilluni tuniniaasinnaaneq
periarfissaasoq paasisima-
vaa, nammineerlunilu lunini-
aasarneq aallartillugu, tassa
tuniniaasarnerata »Hand-
len«-imit tiguneqarnissaata
tungaanut.
1960-ikkunni nunaqarfiup
inui piffissani sivikitsukkaa-
ni 1000-it missaanniilertarsi-
masut Ludvig Hansen oqa-
luttuarpoq.
- Taamani saarullilissuu-
voq, aalisartullu Aasiannit,
Maniitsumit, Kangaamiunit,
Napasunti, Qeqertarsuatsiaa-
nit allaniillu Kapisilinni tuni-
sassiorfimmut tunisisarput.
- Aamma qalerallinik tuni-
sisarput, tamakkulu nunap
avataanut tunineqannginner-
minni tarajorterneqarlulik
nappartanut poortuunneqar-
tarput.
Ukiup tulliani nunaqarfiup
tunisassiorfittaasaata ammar-
nissaa Ludvig Hansen-ip qi-
lanaarinerarpaa. Isumaqar-
poq, Nuka A/S-imut pitsaa-
sumik isumaqatigiissusior-
nikkut nunaqarfimmi pisin-
naasut suliassaqartilernissaat
qulakkeerneqarumaartoq.
Nunaqarfiup siulersuisuisa siulittaasuat Ludvig Hansen,
»utoqqaat unnuanni« qaaqqusanut oqalugiartoq.
Formanden for bygdebestyrelsen Ludvig Hansen holder tale
for de indbudte til »de ældres aften«.
Nunaqarfissuaq nunaqarfiup kujammut-kimmut tungaaniippoq. Tunngaviliisup
nunaqarfimmi illu siulleq ukiut 60-it matuma siornatigut tassani sanavaa.
Nunaqarfissuaq ligger i den sydvestlige del af bygden. Her byggede grudlæggeren bygdens
første hus for over 60 år siden.
Sapaammi qaaqqusat atuarfimmi nereqatigiisinneqarput.
Om søndagen var der middag for inviterede gæster på skolen.
mm Vsr4L
mmm
■ i S u
O
<
O
H-
o