Atuagagdliutit - 28.10.1997, Blaðsíða 11

Nr. 83 • 1997
11
laallit Allakkeriviat arferit
immikkut quppersagaliussa-
vaat, nangeqattaartuni ilaasut
tamaasa ilanngullugit, kusa-
nartunik titartagalersorlugit
saqqalerlugit, oqaluttuanik
aallaaserisaniluu soqutiginar-
tunik ilaqassallutik, tuniniaa-
nermut siuarsaanermullu pi-
sortaq Anders Læsøe oqalut-
tuarpoq.
Namminneq toqqagaat
Frimærkinik katersisartut nu-
narsuarmit tamarmeersut Ka-
laallit Allakkeriviannut pi-
ngaaruteqarput, taamaattumik
pissusissamisoorpoq saqqum-
mersitassanut pilersaarutinut
1996-imi katersisartut peqa-
taatinneqarneri.
Katersisartut iluarinersaat
taasissutigineqarmat amerla-
nerit sammisaq »Oqaluttuas-
sartaq« toqqarpaat, frimærki-
lu nutaaq 5. februar saqqum-
mersinneqassaaq.
Kalaallit Allakkeriviata
Nunatta oqaluttuassartaani
aalajangiisut pingaamerit toq-
qarpai: Ukiut qulikkaat 1950-
ikkut allanngorarfioqisut.
Assiliartaraa 1953-imi inat-
sisit tunngaviusut allanngor-
neranni kalaallit folketingi-
mut ilaasortat siulliit, Augo
Lynge aamma Frederik Lyn-
ge, Folketingimi nikorfaqati-
giittut.
Aka Høegh - aammalu
Kalaallit Allakkeriviat tulliani
annertuumik saqqummersit-
sissaaq 30. maj.
Nunarput Europap allakke-
riveqarnikkut suleqatigianni
ilaavoq, 1998-imilu Europa-
mærki peqataasunit tamanit
sammineqarpoq »Nunami pi-
sut«.
ngusumik piumasaqalernis-
saat. Aappaatigut isumaqar-
punga ilinniartitaanermut mi-
nisteriaqarfiup ilinniarner-
tuunngorniamermut immik-
koortortami piumassuseqar-
toqartoq kalaallit namminneq
ilinniamertuunngomiarfiannik
nammineq ingerlatsinissamut
ikiuukkusullutik, Kalaallit
Nunaata kissaatigippagu.
AJORNARTORSIUTAAS-
SAAQ piginnaasalinnik naam-
mattunik ilinniartitsisunik ilin-
niartitsinissaq. Pitsaanerussa-
soraara Ilisimatusarfimmi nu-
taamik immikkoortortaqaler-
nissaq, kalaallit ilisimatusartut
immikkut ilinniartinneqarlutik
ilinniarnertuunngorniarfinni
nunat allat oqaasiinik ilinniar-
titsisinnaanngorlugit. Pissusis-
samisuussaaq Takomartat o-
qaasiinik Ilinniarfimmik piler-
sitsigaanni, qallunaat tuluillu
oqaasii pingaartinnerullugit
ingerlasussaq, oqaasivinnik
ilinniarftk qanimut suleqatiga-
lugu, tassa Kalaallit Oqaasiinik
Ilinniarfik. Neriunarsinnaavoq
piffissaq sivisuallaanngitsoq
qaangiuppat sammisat tamar-
mik pingasuullutik kalaallisut
oqaasilinnik ilinniartitsisoqa-
lersut.
Kalaallit oqaasiinik Ilinni-
arfiup suleqatiginera arlalitsi-
gut pitsaaquteqarpoq. Siuller-
mik oqaatsitigut nalinginnaa-
sumik atuagarsomeq ataatsi-
mut ingerlanneqarsinnaavoq,
oqaatsillu pingasut imminnut
naleqqiullugit ingerlakkaanni
ilinniartunut tamanut iluaqu-
taassaaq. Aappaatigut maan-
GRØNLANDSPOSTEN
Paamiut inuttoorsuunngikkaluit Brugsenimi niuernikkut isertital ajoriinnagassaanngillat.
På trods af, at der ikke bor så mange i Paamiut, er der ikke nogen ringe omsætning i Brugsen.
Paamiuni Brugsen ukiuni 30-ni
Kalaallit Allakkeriviata fri-
mærkini marlunni saammis-
sallugu toqqarpaat Meeqqat
Ulluit, 1. juni Nunarput ta-
maat nalliussineqartartoq.
Ukiut tamaasa Kalaallit Al-
lakkeriviat frimærkimik saq-
qummersitsisarpoq qaavati-
gut 50 øre-nik akitsuutilim-
mik, sinneqartoorutit ikiuini-
arnemut atomeqartarlutik.
1998-imi frimærkimi akit-
suut Amat Peqatigiit Kattuffi-
annut tapiissutaassaq, taanna
Nunatsinni amat atugaannik
pitsanngorsaaniarlutik sulini-
uteqarpoq. Frimærki aammat-
taaq mikisutut katiterlugu
saqqummissaaq.
Assiliartaliisussaavoq Aka
Høegh Qaqortumeersoq, Ka-
laallit Allakkeriviat kusanar-
tunik arlalinnik frimærkinut
titartaassisarsimasoq.
Kusanartuliat
Kalaallit Allakkeriviat 20.
august 1998 frimærkinik mar-
lunnik kusanartuliat nange-
qattaarnerannut atatillugu
saqqummersitsissaaq, ukioq
manna iluatsilluartunik fri-
mærkinik marlunni aallamer-
neqartoq, qalipaasartup Aage
Gitz-Johansenip qalipagaa-
nik.
Aappaagu frimærkit kusa-
nartulianeersut eqqumiitsuli-
ortup tamatigoortup Hans
Lyngep kusanartuliaanit as-
siliartallit.
Aasaq manna Nuummi
Katuami Hans Lyngep eqqu-
miitsuliai saqqummersinne-
qarmata Kalaallit Allakkeri-
viat piffissaqarluarpoq nali-
lersuissalluni.
Hans Lynge-mit frimærkit
ukioq mannatut akisunernut i-
laassapput, 11 aamma 25 kro-
nangaa atuagarsomikkut su-
ngiusamikkullu Kalaallit O-
qaasiinik Ilinniarfimmi takor-
nartat oqaasiinik ilinniartit-
sineq ingerlanneqarpoq. Ka-
laallit qallunaat imaluunniit
tuluit oqaasiinut cand.mag.-
itut soraarummeemeq inuus-
sutissarsiornikkut sulinissa-
mut iluatinnaateqarluassaaq.
Ilinniarnertuunngorniarfin-
niinnaanngitsoq oqaatsinillu
ilinniarfinniinnaanngitsoq.
Annertusakkamik ilinniaq-
qissinnaasunik ilinniarner-
tuunngortitsemsukkutta, tassa
ilinniarnertuunngorniarfinni
agguaqatigiissillugu pitsaas-
suseq qaffasinnemsoq eqqar-
saatigalugu, salliutillugu sak-
kortusarneqartariaqarpoq o-
qaatsinik ilinniartitsineq. Ilin-
niamertuunngomiamemp na-
laanili oqaatsinut pitsaanemik
piginnaasaqaraanni sammisa-
ni allani pitsaanemsunik a-
ngusaqamissanut aqqutissiu-
ussisussaavoq, soorlu mate-
matik-imi. Tamatumuunali
pisariaqarpoq oqaatsinik ilin-
niartitsisussanik ilinniartitsi-
neq, kalaallisut oqalussinnaa-
sunik imaluunniit kalaallisut
oqaatsinik ilisimasaqarluartu-
nik. Anguniakkat taakku mar-
luullutik imminnut atapput;
Kalaallit Nunaannili nutaanut
tamangajannut atuuppoq, im-
minut kaammattortariaqar-
neq. Taamaattumik Ilisimatu-
sarfimmi Takomartat Oqaa-
siinik Ilinniarfiliomissamut
piareersarnerup ilutigisari-
aqarpaa ilinniamertuunngor-
niarfiit ingerlatilernerannut
aammalu qallunaatut tuluttul-
neqassallutik.
Nunat avannarliit suleqati-
galugti 20. august frimærkit
marluk saqqummersinneqas-
sapput Nunanut avannarler-
nut tunngasut, 1998-imilu
sammineqassaaq »Imarsior-
neq«. Ukioq taanna FN-imi
UNESCO-p toqqarpaa »Im-
map Ukiua«.
Sammisaq taanna aallaavi-
galugu Kalaallit Allakkeriviat
frimærkinik marlunni saq-
qummersitsissaaq, tamannalu
iluatsillugu frimærkit ataatsi-
moortitat saqqummersissallu-
git-
Juulleqqilerpoq
1998-imi saqqummersitat pi-
sarnertut julefrimærkimi saq-
qummersitsinermik naggaser-
neqassapput novembarimi,
taannattaaq ataatsimoortunik
saqqummersitsiffiussalluni.
1998-imi saqqummersitat
tamaasa kdtersorlugit ukiu-
moortumik quppersagaliorto-
qassaaq 122,25 kronilimmik.
Ulloq taanna saqqummer-
sinneqassaaq pisoqqat kater-
sorlugit quppersagaq 15 kro-
neqartussaq nunarsuaq tamaat
saqqummersitsineq HAFNIA
2001 tapersersomiarlugu.
Kalaallit Allakkeriviata pi-
lersaamtigaa pisoqqat kater-
sorlugit quppersagaliat katil-
lugit pingasut, nassiussissuti-
gissalugit naleqanngitsut, ka-
tersisartunulli nalilemjussuit -
ukiuni 1996, 1998 aamma
2000.
Sinneqartoorutit frimærki-
nik saqqummersitsinissarsu-
armut HAFNIA 2001-imut
tapiissutaassapput, taamanik-
kut Kalaallit Allakkeriviat tu-
pinnanngitsumik ilaasussaal-
luni.
lu ilinniartitsinissamut piler-
saarutit Kalaallit Nunaanni
oqaatsinik atuinemut tulluus-
saatiutigalugit.
Ilinniarnertuunngorniarfiit
Danmarkimit avissaartinne-
qamissaat Kalaallit Nunaata
suliniutigisariaqarpaa, taa-
maalilluni oqaatsinik ilinniar-
nerit pilersaarusiomeqarsin-
naallutik, Kalaallit Nunaanni
oqalatsinik atuinernut tulluus-
sarneqarsimasartussat. Ilinni-
artitaaneq ataatsimut isigalu-
gu qaffassameqassaaq, peq-
qutigalugu ilinniartut kalaalli-
sut oqaluttut pikkorissut ullu-
mikkut ilinniamertuunngomi-
arfinni atuamitik tamakkiisu-
mik pissarsiffigisannginna-
mikkit. Soorunami aningaa-
sanik naleqassaaq, ilaatigut
Kalaallit Nunaanni qallunaa-
tut tuluttullu takomartat oqaa-
siisut ilinniarfiit pilersinne-
qartussaammata, tassa Ilisi-
matusarfimmi, aammali ilin-
niamertuunngorniarfiit allaf-
fissornikkut aqunnerinut. Uin-
niamertuunngorniarfiup ine-
riartortinneqamera aammalu
annertusakkamik ilinniaqqin-
nerit ineriartortinneqarneri
imminnut attuumassuteqar-
put, taamaattumik ataatsikkut
ingerlallugit suliniutigisaria-
qarlutik. Alloriameq siulleq
tassaasariaqarpoq kalaallit
ilinniarnertuunngorniarfii
Danmarkimit avissaartikkiar-
tuaarnissaat isumaqatigiin-
ninniutigineqamissaat.
Allattoq Karl M. Josefsen,
Paamiut
Brugsen Paamiut oktoberip
qulingani ukiut 30-inngorlu-
git nalliuttorsiorpoq, taman-
nalu aqqarngani malunnartin-
neqarpoq »Taqqissuummi«
nereqatigiinnikkut, nalliuttor-
siorneq ilaasortanit 100-it
missaanniittunit peqataaffi-
gineqarpoq.
Brugsen Paamiut 10. okto-
ber 1967 64-inik ilaasortaqar-
luni pilersinneqarsimavoq
uku siulersuisoralugit: Jona-
than Boassen, Motzfeldt
Hammeken, Adolf Hansen,
Manasse Nathansen, Jens
Ejner Nielsen, Ane Louise
Petersen kiisalu Lars Peter-
sen.
Taakkunannga maannamut
Ane Louise Petersen kisimi
najuuttutuaalersoq ersaar-
taanneqarpoq tunissuteqarfi-
gineqarlunilu.
Maanna siulittaasoq, vice-
borgmester David Nathansen,
Af Karl M. Josefsen,
Paamiut
Brugsen Paamiut holdt den
10. oktober 30 års jubilæum,
og det blev fejret den 11.
oktober i »Taqqissuut« med
fællesspisning, hvor omkring
100 medlemmer deltog i mar-
keringen af jubilæet.
Brugsen Paamiut blev stif-
tet den 10. oktober 1967 med
64 medlemmer, hvor følgen-
de var den første bestyrelse:
Jonathan Boassen, Motzfeldt
Hammeken, Adolf Hansen,
Manasse Nathansen, Jens
Ejner Nielsen, Ane Louise
Petersen og Lars Petersen.
Af disse var kun Ane Loui-
se Petersen tilbage, og hun fik
overrakt en gave under stort
bifald.
Den nuværende bestyrel-
sesformand, viceborgmester
David Nathansen, bød vel-
tikilluaqqusereermat nereqa-
tigiinnermi siulittaasup maan-
namut Brugsen Paamiut
ingerlaniarsimanera imaanna-
anngitsuusimanerarpaa, ud-
deler-illu kingorartaattut
maanna kalaallimik Hansee-
raq Nathansen-imit augustimi
pisortanngortumit ingerlan-
neqalersimalluni.
Unnuup ingerlanerani qas-
siit pilluaqqusillutik siunis-
samillu ajunngitsumik kis-
saassillutik oqaaseqaqattaar-
put, akomatigut tusamerluin-
nartumik erinarsoqatigiinne-
qartarluni.
David Nathansen-ip Brug-
sen ingerlaleqqaarmat aggua-
garsisamerup ingerlasimane-
ra eqqaagamiuk oqarpoq atu-
lerseqqinneqarsinnaanissaa
maannakkut misissorne-qar-
toq, ukiummi arlaqalersut a-
torunnaarsitaasimammat. U-
kiullu 2000 angulerneranni
teknikkikkkut atortorissaaru-
tit pitsanngoraluttuinnarnis-
saat neriuutigalugu, ullumik-
kommen, og under middagen
fortalte formanden om Brugs-
en Paamiut’s noget besværli-
ge levetid, hvor man har haft
mange skiftende uddelere,
men har i dag en grønlandsk
leder, Hanseeraq Nathansen,
der blev ansat som uddeler i
august.
I løbet af aftenen var der
flere talere, der lykønskede
med jubilæet, og ønskede alt
godt i fremtide, krydret med
vellydende fællessange, mel-
lem talerne.
David Nathansen nævnte,
at der i Brugsen blev uddelt
dividender til medlemmerne i
forenings start, og at man for
øjeblikket var i gang med at
undersøge, om man skal ind-
føre det igen, da man i ikke
har praktiseret det over flere
år. Man har forhåbninger om,
at det tekniske udstyr vil blive
forbedret mere op mod år
kutullu Brugsen ingerlaan-
nassaguni siunissarinnissaa
ilimasaarutigalugu.
Uddeler Hanseeraq Na-
thansen inuususseruttortoq
Qaqortumiit maanga pisor-
tanngorpoq, ukiorpannilu niu-
ernerup iluani sulereerluni
misilittagaqarusulluni qinnu-
teqarsimavoq, aammalu
Brugsen Kalaallit Nunaat
ataatsimut suleqatigiiffium-
mat konsulenteqamikkut iki-
ortissarsiorneq ajornaqute-
qanngimmat, maanna Brug-
sen Paamiut 17-inik suliso-
qarpoq aammalu atuartut
marlussuit ualikkut ikiuuttar-
nerarpaat.
Illoqarfik Paamiut inut-
toorsuunngikkaluartoq iserti-
tarineqartartut ajorisassaan-
ngillat. Brugsen KNI-lu soo-
runami imminnut unammi-
galuartut illugiillutik ajomar-
toorfimmikkkut ikioqatigiis-
sinnaasarlutik nalunaarput.
2000, og at man har stor for-
ventninger til, at Brugsen har
en god fremtid, såfremt man
driver den så godt som i dag.
Uddeler Hanseeraq Na-
thansen, der er i sin bedste
alder, flyttede fra Qaqortoq
for at blive leder, og med flere
års erfaring inden for handel,
søgte han stillingen for at fin-
de nye udfordringer, endvide-
re er der i Brugsen Kalaallit
Nunaat samarbejde, og man
altid kan få konsulentbistand,
har Brugsen Paamiut i dag 17
medarbejdere, hvor man også
har medhjælp af et par skole-
børn om eftermiddagen.
Selv om byen Paamiut ikke
har et stort indbyggertal, er
man godt tilfreds med omsæt-
ningen. Selvom Brugsen og
KNI er konkurrenter, kan de i
nødstilfælde godt finde ud af
et gensidigt samarbejde, hed
det i beretningen.

Bragsen Paamit i 30 år
ASS./ FOTO: VIVI MØLLER-REIMER