Atuagagdliutit - 17.02.1982, Blaðsíða 35

Piorsarsimassuseq / Kultur
‘»OKalugtuat
ok. alu alå t dio«
Elisabeth, Lyberth
00-kut autdlartilårneråne nu-
arPut tamåkerdlugo Knud Ras-
niussenip angalavfigå. tåssane
angalanermine OKalugtuarpag-
Ssuarnik katerssisimavoK. tåuku-
0 Uait kalåtdlisut atuagångordlu-
sarKumerKåmerput.
angalaneranit ukiut 80-it toKu-
a®ranitdlo ukiut 50-it Kångiutut-
0 katerssugai aitsåt kalåtdlisut
Su3Ugdlermérdlutik sarKumerput.
OKalugtuat imåinik agdlauseri-
SaKarniångilanga atuarumårtut
ar>gmingneK pisangavfigiumår-
tnatigik.
atuagkame sujugdlerme imari-
eKarput OKalugtuat Manitsumit
Ungmitdlo pissut. tåuna 232-nik
'UperneKarpoK owalugtuanik
®asigingitsunik 52-inik imaKar-
Une- atuagkap naggatåtungåne
°Kautsinut navsuiauteKardlune.
. °Kalugtuat ilait inungnit ilisa-
riPeK
arsinaugunarput
sordlo
’^lungmioK«, nunaminik alianai-
S'ssaminik KimatsiumångitsoK,
ataa »AaigssiaK« »nukagpiato-
'ardlo«, OKalugtuarpagssuaKar-
,rtaoK avdlanik inungnit sule ili-
SlrnaneKångitsunik.
atuagkap åipåniput OKalugtuat
'simiunit, Ausiangnit, Suvdlor-
tSUarmit, Umånamitdlo pissut.
Una 93-inik KuperneKarpoK,
aKalugtuatdlo åssigingitsut 31-
i *utik. sujugdlermisutdle atu-
kkap naggatåtungåne OKautsi-
ulj navsuiauteKarpoK.
OKalugtuat atuardlugit nuåner-
Plnartut ingmikutdlo tamåku-
n8a soKutigissaKaråine agsut
.Kautsit tungåtigut åma pigssar-
SlPaKalutik.
1902-04-me Den litterære
j^ronlandsekspeditionimut Knud
a s mus sen ilaunermigut OKalug-
at tamåko pigssarsiarisimavai,
(j|Urianikutdlo angalanatigalugit-
0 'kiortigisimavai ilisimaneKar-
dluartut Mylius Erichsen Harald
Moltkelo. angalanermine tåssane
OKalugtuat angnertut amerdla-
sutdlo ilåinait Kavdlunåtut sar-
KumiuneKarsimåput Kristoffer
Lyngevdlo ilåinik atausiåkånik
atuagångortitsisimavoK »kalåt-
dlit OKalugtuait OKalualåvilo I-
III«, 1938-me sarKumersut.
atuagkanut ilångutagssanik
åmigssuissoK Regitze Margrethe
Søby atuagkame sujugdlerme
autdlarKausiussamine ima ag-
dlagpoK: »Knud Rasmussenip ne-
riutigisimagunarpå OKalugtuat
tamåko tamarmik taimaitdlutik
kalåtdlisut atuagångortineKar-
nigssåt, tamånalo taitsiarpå atu-
agkap »Myter og Sagn fra Grøn-
land« åipåne autdlarKausiussami-
ne«. kiale ilisimavå, uvdlut ilane
Kalåtdlit-nunane nangminerme
autdlamåumutdle kulturitorKa-
mik soKutigingningneKalersinau-
vok ima angitigissumik, tåukua
inungnit OKalugtuarineKarneri-
sut kalåtdlinut nangminernut
atuagagssångordlugit naKiterti-
taunigssanut ama periarfigssarsi-
orneKalisavdlune«.
Knud Rasmussenip taimatut
neriuteKarsimanera taimailivdlu-
ne piviussungorpoK atuagkat su-
jugdlit mardluk sarKumernerisi-
gut.
sordlo taerériga eskimolog Re-
gitze Margrethe Søby OKalugtua-
nik ilångutagssanik åmigssuissu-
vok agdlamissuvdlunilo Otto
Sandgreen.
atuagkat Kalåtdlit-nunåta Na-
Kiterisitsissarfiata naKitertitarai.
atuagaK sujugdleK Keratasumik
ungalulik 145 koruninik akeKar-
poK, åipålo 98 koruneKardlune.
Keratångitsunik ungalugdlit ake-
Karput, sujugdleK 115 koruninik
åipålo 68 koruninik. atuardluarni-
arise!
Sqq alllt Nunaata Naqiterisitsisarfiata allaffia iserlugu init anginer-
Hs taama isikkoqarpoq. Naqiterisitsisarfik katillugit sisamanik su-
Harpoq, aakulu marluk ulapittorujussuullutik sulisut.
Naqiterisitsisarfiup atuakkanik toqqorsiviata ilaa. Niuertarfiit
atuakkanik nunguutsisimagunik naqiterisitsisarfimmut qinnu-
teqaqqissinnaapput.
»Oqaluttuat Oqalualaallu«
atuaganngoriartornerat
Knud Rasmussenip katersugai
»Oqaluttuat oqalualaallu« siuller-
meerlutik kalaallisut atuagan-
ngorlutik saqqummeqqammer-
put. Atuakkat taakku marluk qa-
noq naqiterisitsisarfimmiit pisi-
sartumut pisiarineqarsinnaan-
ngornerat tikillugu naatsunngua-
mik allaaserilaassavarput.
Kalaallit »Oqaluttuaat oqalua-
laavilu« Knud Rasmussenip al-
laqqaaramigilli kalaallisut allassi-
mavai. 1979-imi nunatta naqiteri-
sitsisarfia saaffigineqarsimavoq
atuakkat kalaallisut saqqummer-
sissinnaannginnerai. Naqiterisit-
sisarfiup soqutigalugit saqqum-
mersinneqarnissaat siunertaralu-
gu suliniuteqalersimavoq. Siuller-
mik Knud Rasmussenip kinguaa-
vi saaffifigineqarsimapput pigin-
nittussaanerat tunngavigalugu
saqqummiunneqarnissaannut na-
qiterisitsisarfik akuersissummik
taakkunannga peqqaartussaam-
mat. Eskimolog Regitze Margre-
the Søby Knud Rasmussenip ka-
tersugaasa kalaallisut atuagan-
ngornissaannut aaqqissuisuuvoq,
taakkulu inermata naqiterisitsi-
sarfimmut nassiussimavai Knud
Rasmussenillu kinguaavinut
ingerlateqqinneqarlutik.
Piginnittussaatitaanermut
tunngasut aaqqinneqareermata
Regitze Margrethe Søbyp aaqqis-
sugai kukkunersiorneqarput Otto
Steenholdtimit. N aqiterisitsisar-
fiup pingaartilluinnarsimavaa
atuakkat allanneqarnermikkut
kukkuneqanngilluinnarnissaat.
Sumiorpaluutsittaaq eqqortumik
atorneqarlutik atuakkani saq-
qummiunniarneqarsimapput.
Tassalu piffissaq annertoorujus-
suaq kukkunersiuinermut atorne-
qarsimavoq.
Naggataatigut atuakkat qanoq
isikkoqarnissaat sammineqar-
poq. Atuakkat naqiterneqartut
500-t qeratasuunik ungaloqarput
2.500-llu qeratanngitsunik unga-
loqarlutik.
Atuakkat naqitertinneqarnis-
saannut kikkut aningaasatigut
tapiissuteqarsimanersut atuak-
kani takuneqarsinnaapput.
Nunatta naqiterisitsisarfiata
pisortaa Poul Bay AG-mut oqar-
poq atuakkat taakku sukkaner-
paamik kalaallisut saqqummiun-
neqarnissaat siunertarisimagit-
sik. Knud Rasmussenip kinguaa-
vi 1983-ip kingornatigut piginnit-
tussaatitaanerat atorunnaartus-
saavoq, ukiuni 50-ini Knud Ras-
mussenip toqoreersimalertus-
saammat, taamaattumik atuak-
kat annikitsuinnarmik ak.kinne-
rulaarsimassagaluarput 1983-ip
kingornatigut naqitertinneqarsi-
magaluarpata, akikillinissaallu
annikitsuinnaammat tamanna aa-
lajangiisuusimanngilaq.
Knud Rasmussenip katersugai
KGIi-mit pigineqartuni niuertar-
finni pisiarineqarsinnaapput.
Atuakkat qanittukkut aatsaat
saqqummermata avinngarusima-
nerusumi najugaqartut aqqutis-
sat pissutigalugit suli pisiarisin-
naagunanngilaat.
Axuagagdliutit
35