Atuagagdliutit - 17.02.1982, Blaðsíða 40

EF-debat / EF-ilerinerit
L msa:
FANG uppernar-
saatissaqanngilaq
Namminersorlutik niuertut peqa-
tigiiffiat, FANG, tusagassiorfin-
nut nalunaarummini radiomilu
apeqqarissaarfigineqarnikkut EF
pillugu oqallinnermut akuliupput.
Uppernarsaatissaqanngitsunik
arlalinnik Preben Langep Dan-
markimi naalakkersuisunit akis-
sutisiaanut akerliulluinnartunik
oqaatigisaqarput. Taamaattumik
Anisaminngaanniit makkua er-
seqqissaatigeqqissavavut:
Ullumikkut niuernermi pissusi-
usut atuuttut allannguuteqartin-
ngikkaluarlugit, EF-imit anigut-
ta naasorissaasut nioqqutissiaat
arlalippassuit akikillisussaapput.
Nunalerinermik ministerip Bjørn
Westhip Preben Langemut 20.
jan. akissuteqarnermini erseqqis-
sumik oqaatigineqarpoq »Kalaal-
lit Nunaat EF-imut ilaasortaan-
ngippat periarfissaqassagaluar-
toq nioqqutissanik inuussutissa-
nik ullumikkutut KGH aqquliga-
lugu pisisarnissaminut, avammut
tuniniaasartut Niueqatigiinnil —
tassa EF-imit — tapiiffigineqaan-
nartarlutik.
FANG-ip tusagassiorfinnut na-
lunaarummini oqaatiginiarpagu
anigutta nioqqutissat akikillina-
vianngitsut, taava tamanna putu-
titsiniaanertut paasisariaqarpoq,
pututitsiniaaneq kalaallinik pisi-
sartunik FANG-illu nammineq
ilaasortaanik. FANG-immi ilaa-
sortaasa soqutigisaraat pisiassa-
mik akikillinissaat taamaalillutil-
lu ingerlassaminni ingerlalluarne-
rulernissaq.
Tamannarpiarluuna pisussaa-
soq, tassalu EF-ip danskit naaso-
rissaasui tapiiffigisarmagit neri-
sassianik avammut EF-ip avataa-
niittunut nioqquteqarnerini —
taama nioqqutissiat nunarsuarmi
akit tunngaviusut malillugit tuni-
neqarsinnaanngorlugit EF-ermi-
ut naasorissaasuinut akornusiin-
ngitsumik.
Kisianniliuna EF-imiit anigut-
ta nunalerinermit nioqqutissiaan-
naanngitsut akikillisussaasut.
Akikillisussaapputtaaq nioqqu-
tissat nunatta ullumikkut EF-ip
avataaniittuniit pisiarisartagai,
soorlu immiussissutit Japanimiit,
timmiarsiutit Tjekkoslovakia-
miit, snescooterit Canadamiit as-
sigisaallu.
Allat nioqqutissat ullumikkut
Danmarkikkoorlugit nassiunne-
qartaraluarpataluunniit akitsuu-
tit (told) EF-ip atortitai peertus-
saapput. Ullumikkumiillu FANG-
ip oqarniarnerigaluatuut sivisu-
nerusumik nioqqutissat inger-
laartarnerat pinavianngilaq,
akerlianilli nioqqutissat aqunne-
qartarnerat sukkanerulissaaq,
EF-ip akitsuusersuinera avaqqut-
talerunikku.
Siorna ilaqutariinnut ataatsi-
nut nerisassanik nioqqutissiani
3.380,00 kr. sipaarutaasinnaasi-
magaluarput.
Taakkununnga tapiuttussaas-
sapput 100,00 kr. FANG-ip oqar-
nera malillugu sipaarneqarumaar-
tut inummut ataatsimut nioqqu-
tissani allani akitsuutit peerpata
sipaarutissaq. Aningaasat taak-
ku EF-imiit aningaasanut naleq-
qiullugit eqqarsaatigisariaqarpai.
Anisap paasissutissiissutai
tunngaveqarput paasissutissanit
danskit ministeriinit pisunit —
Spørgelyst
Folketingsformand Svend Jakob-
sen har i Grønlands Radioavis iro-
niseret over de grønlandske folke-
tingsmedlemmers spørgelyst i fol-
ketinget op til folkeafstemningen.
Svend Jacobsen nævner i den for-
bindelse, at en del af de stillede
spørgsmål formentlig kunne have
været undgået, såfremt hjemme-
styret havde taget imod regerin-
gens tilbud om at udarbejde en
hvidbog om en udmeldelses be-
tydning for Grønland.
I den forbindelse skal landssty-
ret udtale, at hjemmestyret selv
har ladet udarbejde en hvidbog,
ved hvis udarbejdelse man har få-
et værdifuld bistand fra rigsmyn-
dighederne. Det er således ikke,
fordi • forholdene omkring Grøn-
lands stilling til EF ikke har væ-
ret grundigt belyst, at man skal
se den store spørgelyst, men sna-
rere som en fortsættelse af en sag-
lig debat.
Så vidt landsstyret er bekendt,
er folketingsmedlemmernes spør-
gelyst, som hjemmestyret ikke
har nogen indflydelse på, altid til-
tagende op mod et valg, og det vil
naturligt også gælde for de grøn-
landske folketingsmedlemmer op
til en så vigtig afstemning som
EF-afstemningen.
På landsstyrets vegne
venlig hilsen
Jonathan Motzfeldt
Landsstyreformand
paasissutissat tunngaveqartut
niuernermi pissusiusut allan-
nguuteqartinngilai. Immaqaana
FANG-ip EF-imi pissutsit paatsi-
veerukkai — immaqaluunniinuna
pissusiviusunik sangutitseriaane-
qaraluartoq.
Kingulleq taanna ilumuunngu-
atsiarpoq, tassami FANG oqa-
lummat »akerlilerneqarsinnaan
ngilluinnar«-tuminngooq EF
imiit aninikkut akileraarutit akit
suutillu qaffassasut. Tamatuma
ni FANG-ip pissutsit sangutillu
git oqaluppoq, tassami issarli
landsstyremiit tunngavilerlugu
gf-
uppernarsarneqareermat „
imiit anigutta aningaasaqa*11
ingerlaannarumaartoq akiler
rutitigut akitsuutitigullu ilaai t
neqanngikkaluarluni.
EF-imut tapersersuisut n>°^
qutissat akitsornissaannik oQ
tigisartagaat Danmarkimi 11
lakkersuisunut saqqummiuf1
qanngisaannarsimapput. Soor
taava EF-imik tapersersuisut L
imut tunngasunik oqalutsilW
naalakkersuisut apeqquteqai'be
neqajoraat?
SiulittaasoQ
Lars Emil Johansen
Namminersornerullutik Oqartussat
assistentissarsiorput
Ilagiit Siulersuisuisa Nunattalu Biskopiata allaffianni
Nuummiittumi assistentitut atorfik inuttassarsiorneqarpoq
sapinngisamik piaartumik imaluunniit isumaqatigiissute-
qarneq malillugu sulilersussamik.
Assistentip nammineerluni nunatsinni ilageeqarnerup naat-
sorsuutai ingerlatissavai, tamatumanilu ilaavoq Kalaallit
Nunaanni palaseqarfinnit il. il. bilagit tamakkerlugit misis-
sorneqarnissaat, kiisalu naatsorsuutinut allattuissalluni
EDB aqqutigalugu aningaasarsiat kisiisa pinnagit. Assi-
stentittaaq isumagissavaa EDB-meersut misissorneqarnis-
saat.
Aammattaaq assistentip Ilagiit Siulersuisuisa Nuummilu
palaseqarfiup aningaaseriveqarnera isumagisarissavaa.
Taaneqartut saniatigut assistenti allaffimmi suliassat assi-
giinngitsut suliarineqarneranni annikinnerusutigut peqa-
taassaaq.
S.I.K.-p imaluunniit H.K.-p aamma Pisortat Isumaqatigiin-
niartartoqatigiivisa isumaqatigiissutaat naapertorlugu akis-
sarsiaqartitsineqarlunilu atorfinitsitaanermi atugassaqartit-
sineqassaaq.
Inissaqartitsineqassaaq maleruagassat atortuusut naaper-
torlugit attartornermut/ineqarnermut akiliuteqaataasartus-
samik.
Qinnuteqartup Kalaallit Nunaanni najugaqavissup angala-
neranut aningaasartuutit naapertuuttumik angissusillit aki-
lerneqarsinnaassapput.
Qinnuteqartoq Kalaallit Nunaanni najugaqavissuunngitsoq
atorfininnerminut atatillugu akeqanngitsumik angalatinne-
qassaaq sivikinnerpaamillu ukiuni 2-ni atorfeqareernermim
soraarnerminut atatillugu akeqanngitsumik angalasinnaa-
tinneqassalluni, taamatullu qaammatit 12-it sulisimanerit
tamaasa feeriarnermut atatillugu akeqanngitsumik angala-
tinneqartassalluni.
Atorfik pillugu paasissutissat erseqqinnerusut Ilagiit Siu-
lersuisuinut saaffiginninnikkut pineqarsinnaapput, telefon
2 11 34 (Susanne Mårtens).
Qinnuteqaat siornatigut naapertuuttumik suliffeqarsima-
nermik paasissutissanik imalik soraarummeersimanermut
uppernarsaatit siornatigullu sulisitsisorisimasamit oqaase-
qaataajunnartut nuutinnerannik ilaqartillugu kingusinner-
paamik 24. februar 1982 nassiunneqassaaq uunga:
Ilagiit Siulersuisui
Box 90 . 3900 Nuuk
Annoncér i
GRØNLANDSPOSTEN
40
Atuagagdlidtit