Atuagagdliutit - 16.10.1980, Blaðsíða 15

AG
Assakkut aseruuttoorneq
qaannallu putunera
Uisimasassarsiornerup naggataata tungaani ingerla-
arnerup naapitassarititai ulorianartorsiornartut.
Qaannamik ilisimasassarsiorneq John Andersenip
Jørn Berglund Nielsenillu aasaq manna naammassi-
saat maana nagipparput. Angalaneq naggataa pillu-
9u John Andersen oqaluttuarpoq
Hlussanik titartaasartup John
Andersenip Kaptajn Ejnar
Mikkelsen eqqaaniarlugu
1980-imi ilisimasassarsiorneq
Turnerip qeqertaanit kujam-
fttut ingerlaarnertik normumi
uuma siuliani oqaluttuaraa.
Turnerup qeqertaa llloqqor-
tuut kujataaniippoq, ilisima-
sassarsiornermullu peqataa-
v°q Inuit pillugit ilisimatusar-
toq Jørn Berglund Nielsen.
— Maanna Blossevillep sineri-
a&ta ulorianaqisup annersaa si-
nersoreersimalerparput, John
Andersen nangippoq. — Nunap
tungaanut sikkortussusia milli-
v°q. Inuit najugaqarfii nutaane-
rusut pisoqaanerusuUu pingasut
ftaammattoorsimavavut. Assilii-
°rtuineq peqqissaarluinnartoq
sumiissusersiornerilu suliarisima-
vavut. Misiligutaannarmillu as-
saatsiarsimavugut. Maanna nas-
satatsinnut qaannap iluani sitsi-
aatsumik poorneqarsimallutik
nassaavut ilivavut, kingorna pi-
soqaassusersiorneqassallutik.
Taamaalilluni Blossevillep sineri-
assuani ilisimasassarsiornerup si-
unertaasa pingaarnetsaat naam-
r^assivarput — inoqarfiusimasu-
nikujarlissalluta. Kiisalu sineriak
tamaat assiliivimmik assiliortor-
simavarput siunertaralugu: G. C.
Amdrupip 1900-mi ilisimasassar-
siorsimaneranut Ejnar Mikkel-
senillu 1932-mi ilisimasassarsior-
ueranut assiliartassanik pissarsi-
hissaq.
Isigisaq iiminangaartoq
Sapaatit akunneri sisamat inger-
iareerluta Kangerlussuaq tikip-
Parput. Taanna Illoqqortuut Am-
massaliullu akornanniippoq. Ilu-
mut takusaq iiminartoq. Aatsaat
angalalerattali kangerlummik
naammattoorsivugut. Sivitsun-
agitsoq qaj arput oqquartamee-
reerpoq sikut qimallugit ikkarluil-
™ aUllugit anorimullu toqqorluni.
Blossevillep sineriassuata qutaar-
lussui basaltimit sanaasut ikkar-
luppassuarnit qeqertaararpassu-
arnillu taarserneqarput. Tamak-
ku ilusaat nerumaarpalaartut,
ammalorusersut ajortumillu isu-
maliorpalunngitsut, kiisalu qali-
paataat qaamasut qaarsup san-
naanit qaamasumit ersarissitaa-
sut isinut qiimmannartorsuup-
put. Amdrupip 1900-mi nunaqar-
fik nassaarisimasaa tulaffigaar-
put. Ungasianit takoreersimava-
vut illukut kipparissunnguatut
inissititersimasut. Takorloorsi-
mavarpullu ukiut 200-t matuma
siorna tamaani inuuneq nikagi-
sassaagunanngitsoq. Takusima-
varput Inuit uagutsitut qajaan-
narmik angallateqarlutik Illoq-
qortuunit angalasimasut.
Qajaq kivileraluarpoq . . .
Takusarput qiimmattaatiginer-
mit qaannamit niuniariarluta illu-
toqqat takusarpavut. Tupinnaan-
nartumik anorimut toqqorsimap-
put, saqqartarpiamiillutik immal-
lu tungaanut isikkivigissorsuullu-
tik. Tassanngaannaq tassaarpa-
lunnersuaq tusarparput. Tuaviin-
naq sissamut aqqarpugut. Inor-
tuivugulli. Qaj arput immap naq-
qanut kiviartulereersimavoq.
Akunnerit marlussuit atorlugit
suut tamaasa annaanniarsaraa-
vut. Piarsuutivut tamarmik ma-
sapput. Siniffik puui, atisat, assi-
liiviit, nerisassat, aallaasit. Ta-
marmik tarajuiartariaqalerput.
Tullianik taamaaliumanngikkut-
ta ilinniut taanna ilikkavissoqaar-
put. Suut tamaasa qaarsumut
manilerpavut. Akunnerit arfinil-
lit qaangiummata angalanerput
nangipparput.
Pujoorfimmit pujoq
Oqaluttuunneqarsimavugut qu-
larnanngitsumik Kangerlussuaq
piniarianik inoqassasoq. Ejnar
Mikkelsenip nuuffigineqarsinnaa-
sutut taanna tunngavilersimaga-
luarpaa. Kisiannili aatsaat 1966-
imi atorneqalersimavoq pissutsit
assigiinngitsut pissutigalugit.
Pissangaqaagut, kinguninngu-
alu takulerpavut illunnguit. Aa-
rimmi pujoorfikkut pujoq! Ino-
qanngitsutulli ippoq. Piniariarsi-
maneramik?
Tassanngaannarli meeqqat
inersimasullu kalerrillutik tak-
kussuupput. Soorlu annilaanga-
laartut. Immaqami ukiup ataat-
sip ingerlanerani aatsaat inussi-
sut! Mianersortunnguamik ape-
raatigut suminngaanniit agger-
nersugut, kisianni soorlu paasillu-
arsinnaanngikkaat Illoqqortuu-
nit kingoqqinerput. Unnuk taan-
na illunnguanni oqortumi mattar-
torsimaarluta neqitorsimaarluta-
lu aqajaqqersimaarlualersugullu
avannartik pillugu aperillattaa-
lerpaatigut. Akunnerpassuit a-
torlugit puisit, nannut, timmissat
qilalukkat qernertat sikorsuarlu
Blossevillep sineriaaniittoq eq-
qartortaqattaarpavut.
Maanna aqqutitta qeqqa ator-
simalerparput. Sikut sarfarlu Ka-
ngerlussuup kujataani atuuttut
pillugit mianersoqqussutit quja-
naqisut pissarsiarereerlugit mat-
tammillu 4 kilomik qilalukkallu
nikkorsuinik qaannatsinni ma-
nguttaqalerluta piniartukkormi-
ut eqqasuuteqaratik nuannaartut
qimappavut inuulluaqqulluareer-
lugit.
Qaannami alinnerit
Aputitiip kujataani sikorsuarniis-
simavugut nunamit 20 kilometer-
inik avasitsigaluta. Sikorsuit at-
tuumaqaat. Siumut 20-30 meterit
isigisinnaavavut, imartatuanngu-
illu aqqusaartorlugit sangujo-
raartumik ingerlasariaqartarpu-
gut. Imaq orsussatut issutsikki-
artulerpoq. Aggap qeqertaa to-
raaginnalerparput, Ammassaliup
avannaani 300 kilometerinik
avannarpasinnerulerluta nunap
iluatigoortariaq taamaalilluta ti-
kipparput. Nuna qalliartuinnar-
tillugu sikut imminnut kiigaluttu-
innarput. Nunamit kilometerit
ikittunnguit avasinnerulerlutalu
alanngormut pivugut. Siku sequt-
serneq tassanngaannaq sikulian-
ngoriasaarpoq, akunnerit aappaa
avillugu qaangiummat centime-
terinik marlunnik issutigilerpoq.
Nikeriarsinnaajunnaarpugut, si-
kulissap akimmisippaatigut,
maannalu imoortorsuannguler-
poq- . ,
Igalaaminertut ipitsigalutik
imminnut qalleraatilerput. Tuut-
^ørgen Berglund Nielsen John Andersenilu Sermiligaamut apuuttut. Taamaalillutik Ammassalik ornitartik 100 kilometeriinnarnik
UnØasitsigilerpaat.
Jørn Berglund Nielsen og John Andersen ankommer til Sermiligaq ca. 100 kilometer nord for rejsens endemål. Ammassalik.
Ilisimasassarsiortut »Appaliarsuup Kangerliumarngani« tamaarfiat. Illu tunuanniittoq
Ejnar Mikkelsenip tikittarfissatut 1932imi sanasimavaa.
Ekspeditionens lejrplads i Søkongens bugt. Huset i baggrunden er Ejnar Mikkelsens
rejsehus, bygget i 1932.
Iluliarsuit qaannit isikkivik alutornartaqaaq.
Fra toppen af de store isfjelde var der altid en imponerende udsigt over storisen. . .
sinnillu suna tamaat tikillugu
toorsuataarpugut. Avatinnguat-
sinni puttaaq qajannaannerusoq
takusimavarput. Arriitsumik qa-
nilliartorparput. Piniarsuavilluta-
lu qajarput puttaamut qaqikkat-
sigu takuarput siuata niutaavata
missaani kimillatsilersimasoq iti-
suunik immattarfeqalerluni.
Taarsuanngorpoq. Ingerlaqqis-
sinnaajunnaarpugut. Puttaami
tupertorpugut. Suli unnuk ataa-
seq puttaami nillertumi unnuisa-
riaqarpugut.
Inussakkut aseruuttoorneq
Aqaguani silagissorsuuvoq. Taa-
maakkaluartorli seqernup sikuaq
aatsaat nalunaaquttap ataatsip
missaani aatsippaa. Maani siko-
qarnerugaluarpoq, kisiannili sik-
kussaanissaq taamalu »ukiisoor-
nissaq« aarlerinannginneruvoq.
Angalariaaserput allanngortip-
parput. Sikuartuaannarnera pis-
sutigalugu ullorpassuarni aatsaat
ullup qeqqata missaani aallarta-
lerpugut.
Steenstrupip Iigartartuini Am-
massalimmit 200 kilometerit
avannarpasinnerusumi inussak-
kut aseruuttuulerpunga, asulumi
talerpimma tikiatigut. Sapaatip
akunnerisa pingasut matuma si-
orna nannumik pilatsilluta tikik-
kut kilitsiarsimavunga. Aseruut-
toornera sukkasuumik siaruariar-
torpoq. Tikera pingasoriaammik
allivoq. Aalatiallakkaangakku as-
sorsuaq anniartarpunga.
Aakkut aseruunneq
(majuartoorneq)
Sikorsuit akornanni ulluni unnua-
nilu marlunni assoruunnartorsio-
qaagut. Assakkut qanimanarto-
qalernera siaruaakkiartorpoq.
Tilluusarnertut tungujortut aap-
paluttullu taartut talikkut maju-
alerput. Assanni aseruuttoorneq
toqunartoqalersimavoq. Kiisami
nunamut apuutinnguakkuluppu-
gut, ullorlu ataaseq qasuersaarlu-
ta. Nakorsaatit nassatavut ilua-
qutigeqaakka. Aqaguani pitsaa-
nerulersimavoq. Anniarpallaar-
nanga paarsinnaaleqqippunga.
Ingerlavik kingulleq
Ajutoorutinnik Jørn sunnerne-
qanngitsuunngilaq. Assaga ajor-
tinnerusimagaluarpat paarsin-
naajunnaarsimassagaluarpunga.
Tamatuma ajornartoorutit anner-
tuut nassatarissagaluarpai. Taa-
maattumik ajutoornera isuma-
tuumik iluaqutaasumik atussallu-
gu pisariaqarsimavoq.
Ilisimasassarsiornerni tamani
inaarsaanissaq qanillisorlu aju-
toorutaasinnaasut qanillisarput.
Suliassat naammassineqarsima-
sarput, ajornartoornartut anne-
rusut qaangerneqareersimapput,
angalanerup qaangiukkiartornis-
saa qanillivoq, soorlu peqqissaar-
neq tunulliunneqartartoq, taa-
maalineranilu ajutoorneq takkup-
poq.
Assalluut isumaliutigisartus-
saavarput. Taamaattumik pi-
ngaaruteqarluinnarpoq sutigut
tamatigut ajutoorutaasinnaasu-
nut sillimaniarnissaq. Angalaner-
lu naalerlugulu ajutoorneq iluar-
navianngilaq.
Sermiligaamut apuulluarneq
Nunap iluatigut ulluni marlus-
sunni nuannisarnavissumik inger-
lareerluta Sermiligaaq Ammassa-
limmit 100 kilometerinik avan-
narpasinnerusoq anguarput, su-
naaffa utaqqineqarluta!
Nukappiarannguup Maratsip
ulluni pingasuni nasittarfimmit
nasittuarsimavaatigut. Qujanar-
tumik siullerpaalluni kalerriussi-
mavaatigut. Inuppassuit umiar-
sualivimmut katersuussimapput
tikilluaqqusiniat. Maratsip aa-
naata Gudrunip tamannuk pak-
kuppaatigut oqarlunilu: »Aa, nu-
annaaqaanga tikikkassi, angala-
nersuarsi ila sivisoqaaq«.
Illuani alianaalluinnartumi nu-
annaarnartorsuarmik pineqarpu-
gut. Mattak, puisip neqinngua,
kuannit nutsorlaat, qaqortuliaq
qalaqqaaq makkariinalerujuk ma-
malaalerujullu. Mamarsaqaluta
nerinitsinni Gudrunip apersortu-
arpaatigut Nualimmi inussisi-
mannginnersugut. Inuppassua-
qarsimagaluarpormi, umiamik ta-
kusaqarsimannginnersugut, Ersi-
orfiummi Kangerliumarnga sa-
neqqussimavarput, taamalu oqa-
lulluni oqalungusiarluni sivisuu-
mik pivoq. -h.
15