Atuagagdliutit - 13.11.1980, Blaðsíða 6

UUMMANNAQ
Malaki
Uummannattaami pissartaasimasoq, Malaki
Joas Andersenip eqqaallatsiaraa.
Joas aamma Ane Andersen.
Uummannap kangerluani
aamma taamani pissartalis-
suusimavoq. Uummannattaa-
mi Malaki taamani pissartar-
suusimavoq.
Malaki. ila ila piniartorsuaq.
Uummannattaami peruttule-
rami pingasunik nuliaqarsima-
voq. Tassa taamaallutik ta-
marmik naartulersimapput.
Tassa soorunami aappariiullu-
ni taamanersuarli qanoq pial-
lannikkut iluallaruummilaar-
neq ajornartarpoq, — ulloq
manna tikillugu ingasappoq.
Taamaalilluni suna pisima-
nerlugu upernaakkut, pinia-
garsuillu amiganngeqisut —
aamma qilaluarujunnermut,
qilaluaguummerami immaqa
— naartusut sinaaliarsima-
voq. Sinaaliarami mulusoq nu-
lia ernertaarpoq. Taamaatsiar-
toq aappaa ernertaarpoq. Pi-
ngajuat — ernertaarpoq.
Mulup ataani erserpoq, —
pisani usimi qaani. Ilarsuigooq
qimallugit. Tikiutileriallarami
tuugaartuuinnaat pingasut.
Tamaani qilagartoqartarallar-
mat tuugaartuuinnarnik. As-
sorsuaq pinerrarissimagami.
Taamanikkununa unnuarsi-
ortartorsuit Uummannatsiar-
miut, Uummannarmiut Sermi-
garsummiullu qilalukkanut
qernertanut. Pingaartumik
qaammatigitsillugu. Unnuar-
siorlutik taarsuaq.
Tassa qaammatigissumi ilu-
arivallaaqaa. Tassalimigooq
qilaluaq pitserallaruni, puissi-
nik taamanikkut kalerriisorsu-
aqanngikkallarmat. Pussin-
narlutik taamaalluni naaleqaa-
raasit, Ujarassuunngooq kija-
taani tappavani. Naalillarami-
uk, aatsaat naattoq avatarsua
kittoraallugu! Aatsaat taama
ajorsaatiginngippaa. Mangut-
tarsuani amugamiuk sakkuni
iliinnarpai. Taamaattarsima-
gamik siulliit. Piniarluartut
manguttalissuusaramik sak-
kulereersimasoq tuukkalereer-
simasoq alertalissuaq avataq.
— Angerlarnianngilanga! —
Oqarsimavoq. Ullaanngoriar-
tulerpat pulalerpata pulasu-
nut ilaanngussooq.
Uffami ikilereersimasor-
suulluni aniinnarsinnaasoq pu-
lasunut ilanngussooq.
— Naamik ilimananngilaq.
Ilaasa akivaat.
Ullaanngorlualeriallartoq
ta! Aarimmi taava, kittoraa-
sarsua akuuvoq — uffa taarsu-
aq. Aamma una annertoorsuu-
simagami — kittoraasarsuara
akuuvoq. A, naluaat (ilaasa).
— Uanga naalissuara!
Piortorsuaq isigalugu —
taaka pikkuteriallartoq: HA!!
Kittoraasarsuara naaleqaara!
Kiami upperaa. Upperinis-
saqanngilaq. Tassa toqup-
paat. Toqunniariallaramikku
— kittoraasarsua. Malakiuna
pissarsuusimasoq.
Illinniartitsut
qallunaat...
Nangeqqitaq
arlutik atuariartortarput, soorlu
angajoqqaat arlallit isumaqaralu-
arput meeqqamik kalaallisut ilin-
niarnerat kinguarsarneqassasoq
qallunaajaqqanik atuaqateqar-
nermikkut.
— Illit annilaangasimavit?
— Soorunami annilaangasima-
vunga, tamannalu pissutigalugu
qallunaajaqqat Qallunaat nu-
naannut utertunik angajoqqallit
atassuteqarfigisarpavut. Qallu-
naajaqqammi taakku sipporus-
saasutut misigisimaratarsinnaap-
put atuarfimmut nutaamut piner-
minni. Kisianni apeqqutit immer-
sugassanngorlugit taakkununnga
ukiup affaa qaangiukkaangat
nassiuttakkavut malillugit ta-
marmik qallunaat atuarfiini iluat-
silluartumik ingerlasimapput.
Naalakkersuinermik
ingerlatsisut
periusissaaleqisut
Tuusi nammineq Igalikumit Ka-
laallit Nunaata kujataaniittumit
kingoqqisuuvoq. Maanna ukiuni
qulini Uummannamiissimaler-
poq. Atuarfik kalaalerpaluttoq
tamatigut sorsuutigisimavaa,
maannalu atuarfiit pisortaat allat
assigalugit atuarfiup namminer-
sornerulernermit tiguartuaarne-
qarnerata qeqqaniilersimavoq.
— Ajornartorsiuterpassuit ta-
matuma anigortittussaavai, ki-
siannili tamarmiusariaqanngillat.
Maanna aalajangiinissarpassuit
Nukkoorlutik pisartussanngor-
put. Tassani aamma inoqarpoq i-
noqarfinni ataasiakkaani pissut-
sinik ilisimasaqanngitsunik, nas-
suiaavoq. Aammalu tikkuarpaa
kommunenut ikaarsaanermi inu-
innaat atuarfimmik oqartussaaf-
feqalersimanerat. Tamatumalu
kinguneraa taakku atuarfiillu su-
lisuisa ilikkagaqartariaqalerne-
rat.
— Inoqarfinni naalakkersuiner-
mik ingerlatsisut ingerlatseriar-
nissaminnik ilisimannikkunik pi-
viutitsiniarlutillu, taava atuarfik
annertuumik sunnersinnaavaat,
taamaaliornikkut atuarfeqarfiit i-
noqarfinniittut assigiinngiiaaler-
nissaat tunngavissaqalissaaq.
Naalakkersuinermik ingerlatsisut
akisussaassutsimik annertuumik
suliaqarput. Naalakkersuinermil-
li ingerlatsisut suniarnerlutik na-
Iuppassuk taava atorfilittat taak-
kuninnga aqutsisuulissapput.
AG: — Uumannanami qanoq
ippa?
— Naalakkersuinermik inger-
latsisuvut arlallit oqaaseqarsi-
mapput periusissaaleqillutik, taa-
maattumillu malussarnialoqqaar-
lutik mianersorlutillu pinissartik
iluarnerutillugu. Tamanna assut
unneqqarissaarneruvoq. Isuma-
qarpunga arriikkaluartumik ki-
sianni patajaatsumik atuarfiup i-
lusissaa inunnik sumiiffiinik naa-
pitsisoq pilersikkiartorumaarip-
put.
Atuarfiup pisortaa Josef Motzfeldt — Tuusi sikup sinaaniit »Deichmann«imut ilaalluni
angerlamut.
Skoleinspektør Josef Motzfeldt — Tuusi — på vej hjem fra iskanten med »Deisch-
mann«.
Nunaqarfik
nakkaannarumanngitsoq
Nuugaatsiami nioqqutissiassarpassuaqarpoq, Jakob
Dalageri nassuiaavoq. Ukiorpassuarni Ukkusissani
najugaqariarluni Nuugaatsiamut nuussimavoq. Mar-
morilimmik tinnersaasunut pingaarnernut ilaasima-
voq.
Ullaakkut arfininngulerpoq.
»Deichman«ip sikup sinaava qan-
nguallattunnguamik aporpallap-
paa. Uummannamit sangukoraar-
luni ingerlaneq akunnernik arfi-
neq marlunnik sivisussuseqarsi-
mavoq. Sikusiorneq sivisooq. Pui-
sit amiinik atukkerneqarsimavu-
gut. Angalanerput qimussimik
nangissinnaalerparput.
Nuugaatsiami illu.
Et hus i Nuugaatsiaq.
Aallersugut anngutereersimap-
put. Unnuaanerani sinaavani si-
nissimapput, siunitsinniipput
toqqit pingasut qamutit qaanut
napparneqarsimasut.
Seqineq suli nuisimanngilaq.
Qaqqanut nuisimassagaluarpoq.
Aprilip ullaava putsumik eqqar-
put issoqqavoq.
»Deichmann« qaangingaarlugu
tukusaqarsinnaanngilagut, aaju-
ku toqqit siorannguatsinni. Su-
miittulluunniit sumiiffeqanngi-
ngaaratta immitsinnut takorloor-
sinnaavugut, kisiannili Illorsuit
qanittuaniippugut. Tamaani Pe-
ter Møllerip Jacob Dalagerillu
Nuugaatsiarmiut ulluni marlus-
sunni utaqqisimavaatigut. Illor-
suarmiu Karl Zeeb ilaliuteriarlu-
gu sinaavanut parsiarsimavaati-
gut. Maannalu angallatip naala-
gata kaffe qalaqqaaq sassarpaa.
Uummannap kitaamiunut alla-
nut naleqqiullugu isorliunerusu-
tut taaneqartarpoq. Uummannar-
lu nammineq nunaqarfeqarpoq i-
sorbunerusunik. Tassaapput Il-
lorsuit Nuugaatsiarlu. Nunaqar-
fiit piniartoqarfiusut avannarler-
paat. Isumaqarpugut tamaani i-
sorliunerusut ajornartorsiutaat
qanimut tikillugit paasisaqarfigi-
nerusinnaallugit.
Nunaqarfik avannarleq
Qulaaluap eqqaani »Deichmann«
qimapparput sikumullu aqqarlu-
ta. Karl Zeebip Peter Møllerip Ja-
cob Dalagerillu tupitik uppite-
reerpaat. Nassatavut naqitarun-
neqarput, ingoraq tuttup amia i-
luarsineqarpoq. Qulip qeqqa aal-
larpugut. Qimmit aallaarluataa-
qaat. Napaniarneq kisimi. Siorna-
tigut qimussersimanani katataa-
naveersaarneq kisimi. Pingaartu-
mik maniillat aqqutigilerlugit na-
jummassimaarnartaqaaq.
Ullaap pujorannerani seqineq
qaammavinnani nuereersimavoq.
Pujorli peerukkiartuinnarpoq.
Nuna ersertalerpoq kangerluullu
Qimussit imminnut qanillutik ingerlapput qaqutiguunngitsorlu qimmit tunutsinniittut a-
nerneri malunnarsisarput qanillivallaaraangamik.
Slæderne kørte tæt efter hinanden, og ikke sjældent havde man næste slædes hundes
ånde varmt ind i nakken.
6