Atuagagdliutit - 13.11.1980, Blaðsíða 16

Piniagassarpassuit
utaqqiinnartut
Piniartut Illorsuarmiut isuma-
qarput pisortat tungaannit ka-
laallisut inuutissarsiornertik ine-
riartortisarneqarsimanngitsoq. I-
sumaqarput inuutissarsiorneq
uumassulinnik tunngaveqartoq
suusupagineqarsimasoq.
Uumassusilinnik inuutissarsi-
ornissamut pisassat naammattor-
suupput. Ajornartorsiutaaner-
paavorli pisaasartut nioqqutissia-
risinnarlugit tuniniartarnissaat.
Sissap qulinnguaniippoq tara-
jorteriveeraq qaqortumik amiuti-
lik. Taanna tassatuaavoq nuna-
qarfimmiut eqeersimaartut nioq-
qutissiorfigisinnaasatuaat.
Naammagineqanngilluinnarpoq.
— Arlaleriaqaluta naammagit-
taalliutigisarsimavarput taman-
na. Nioqqutissiorfissamik sanaso-
qarnissaa pitsaanerusumillu a-
ngallavigineqartarnissarput siun-
nersuutigiuartarsimavarput, kisi-
anni manna tikillugu naamik ilua-
qutaasimanngikkallarput, Otto
Ottoseni oqaluttuarpoq. Otto pi-
niartuunermi saniatigut ukiut i-
ngerlanerini Illorsuarni inuutis-
sarsiornerup siuarsarnissaanut i-
lungersortumik suliniuteqartarsi-
mavoq.
Nunaqarfimmiut piniartut pi-
sortanut sunniiniarnertik peqati-
gitillugu suliniutit nammineq i-
ngerlassatik aallussimavaat. Pi-
ginneqatigiit innaallagissiorfim-
mik pisaarnissamik siunertallit
pilersinneqarsimapput Taakkuin-
naanngillat aammali piginneqati-
giit allat puisit arferillu neqaan-
nik nikkuliorfissamik taakkulu
saniatigut eqalussuit nerpiinik
panertitsivissamik sanatitsiniar-
lutik siunertallit pilersitaasimap
put. Nikkuliorfik panertitsivik
nunaqarfimmit kilometeri ataa-
seq ungasitsigaaq. Inaata mis-
saani piniartut arlalialuit illulior-
titersimapput.
Otto Ottoseni nammineq pigin-
neqatigiiffiit pineqartut siulersui-
suini tamani ilaasortaavoq. Isu-
maqanngilaq nunaqarfiup nam-
minivik nioqqutissiorneq tunini-
aasarnerlu kisimi ingerlanniassa-
gai ajornartorsiutit tamaasa aju-
gaffigisarlugit.
— Tamanna saperparput, oqar-
poq.
Aalisakkat
tunitsivissaarussat
lllorsuit Nuugaatsiarlu pissutsi-
mikkut assigiipput. Tamarmik
nunaqarfittut piniarnerinnarmik
inuutissarsiuteqartutut taane-
qarsinnaapput. Taamaakkaluar-
toq ilisimaneqarpoq ukiuni agger-
suni aalisarneq annertuumik an-
nertusisariaqartoq. Aalisagar-
passuaqarpoq, pingaartumik qa-
leralinnik qeeqqanillu. Ajornar-
torsiulli Otto Ottosenip oqaatigi-
saatut ima isikkoqarpoq: Qanoq i-
lilluta aalisarneq annertusarsin-
naavarput aalisakkat nioqqutis-
siavut tunisinnaanngikkutsigit?
AG: — Tarajorterivimmi?
— Tassani qalerallit tarajorter-
tarpavut. Kisianni tunisinnaasat-
ta ilaannanngua KGHp isumaqa-
tigiissutiginiartaramiuk. KGH i-
sumaqarmat nappartat aalisak-
kanik taajukkanik imallit 1200 ki-
simik nunanut allanut tunineqar-
sinnaasut, taava maani nioqqu-
tissiornissaq annertunngeqaaq.
Uummannap eqqaa aalisagarpassuaqarlunilu piniagassarpassuaqarpoq,
kisiannili nioqqutissiorfiusinnaasut tunitsivissalu amigaataapput.
Taamaaliornikkut sinerissami pisisartussarpassuugalugit kalaalimissaalatsipput,
piniartoq Otto Ottosen Ilorsuarmioq oqarpoq.
Ottop aamma Else Ottosenip ernerisa ilaata puisi illumut eqqukkaa. — En af Otto og Else Ottosens sønner slæber en nedlagt sæl ind
I huset i lllorsuit.
Akerlianik aalisakkanik qerisu-
nik niuerneq killeqanngilaq —
Uummannami najugaqaraanni.
— Kisianni Uummannami tuni-
oraasinnaanngilavut. Soorunami
sikuutillugu qimussimik taamaa-
liorsinnaavugut. Aqqutaali sivi-
soqaaq taamalu imminut akiler-
sinnaanani. Sikoqartinnagu Uum-
mannamut umiartornikkut atas-
suteqarsinnaavugut, kisianni pi-
niartup qimmini aamma paarisa-
riaqarpai, Otto Ottoseni nassui-
aavoq.
Umiartorfiutillu nunaqarfiit
Uummannap pigisai tamarmik ti-
kinneqartarput. Kisiannili usigi-
neqarsinnaasut killeqaqaat.
— Aalisakkat pisaqqaat »Lars
Møller«ikkut tunisinnaavavut, ki-
sianni qerititat naamik.
Qerititsivittaarusunneq
— KGH oqarpoq nunaqarfinnit
aalisakkat umiartuuttarnissaan-
nut akissaqarani, Otto Ottoseni
nangippoq, — kisianni isumaqar-
luinnarpunga Nuugaatsiap Illor-
suillu aqqusaarneqartarnermik-
kut angallat ulikkaartajoorsin-
naagaat, pingaartumik qerititsi-
vittaaraluarutta, taamalu qeriti-
tanik nioqqutissiortuarnissamut
periarfissaqarluta.
Otto Ottosenip piniartoqataa-
salu nioqqutissiornermut naam-
maattumut atugassamik qeritit-
sivittaarnissaq anguniagaasa an-
nersaraat.
— Innaallagissiorfittaarnissaq
aqqutissaavoq siulleq, tamanna
pillugu innaallagissiorfittaarnia-
qatigiinnik peqatigiiffiliorsima-
vugut. Qerititsivissamut sarfa-
mik pissaqalerutta pisaarsinnaa-
lissaagut. Tamatuma nioqqutissi-
ornissamut periarfissat pitsaani-
pilorujussuit ammaakkumaarpai.
AG: — Pisortat tungaannit ta-
perserneqarsimavisi?
— 15.000 kruuninik pissarsisi-
mavugut innaallagissiorfissamut
tapiissutitut. Innaallagissiorfiup
1981-82imi inernissaa ilimagaar-
put. Uummannap pigisaani nuna-
qarfiit pingasut innaallagissiorfe-
qareerput.
Illorsuarni qerititsivittaarnik-
kut aalisakkanik suliareriikkanik
nioqqutissiortarnissaq naatsor-
suutigineqanngilaq. Tassa aali-
sakkat tisallugit nerisassiareria-
annanngornissaat takorloorne-
qanngilaq.
— Nioqqutissiat tunisaasartut
amerlisinneqarnissaat tunineqar-
tarnissaallu siunniunneqarallar-
put, Otto Ottoseni oqarpoq. — I-
sumaqarpungalu aalisakkat qeri-
titassiat nioqqutigineqartut nia-
quiinnariarlugit erlaveerneqaan-
narallartartut. Siullermik nioqqu-
tissiornissamut periarfissanik ar-
laqarnerusunik saariarfissaqaler-
nissarput anguniarparput.
Qullukkerivik
Nioqqutissiorfittut saariarfissaq
alla Illorsuani piniartut angunia-
gaat tassaavoq qullukkiortarneq.
— Nuugaatsiarmiut assut ilu-
atsissutigisimavaat, Otto Ottose-
ni oqaluttuarpoq. — Nioqqutis-
siat tamarluinnarmik tunineqar-
simapput. Nunaqarfimmi nammi-
neq, Illorsuarni sinnerilu Uuman-
nami.
1978imilli Illorsuarni qullukke-
rivittaarnissaq naatsorsuutigine-
qarsimavoq. Otto Ottosenip o-
qaatigaa Grønlandsrådip quller-
saasa 1978imi nunaqarfimmut ti-
kikkamik qullukkerivissaq
1979imut ilimasaarutigisima-
gaat.
— Tamatuma kingorna arlaleri-
arluta eqqaasitsissutigisimavar-
put.
Otto Ottosenip tikkuarpaa Il-
lorsuarni qullukkerivissaq miki-
vallaassanngimmat. Nuugaatsia-
mi qullukkerivaannit anginerusu-
mik pisaarnissaq piumaneruaa.
— Angisuumik qullukkerive-
qassaagut nioqqutissiorneq im-
minut akilersinnaalersillugu. Piu-
masoqarnera taama atsigippat i-
luassanngilaq mikivallaamik sa-
nassalluni.
Otto Ottoseni isumaqarpoq
Kalaallit Nunaata sineriaani qul-
lukkat piumaneqassaqisut.
— Tusartuartarparput qanoq
sinerissami kalaalimernit amigaa-
taasartigisut. Uagut kalaalimi-
nissaaleqinngeqaagut. Amigaati-
giinnarparput tamakku atorluar-
nissaannut tunisarnissaannullu
periarfissat.
Nikkut
Neqinik nioqqutissiornerunissaq
aamma piniartoqarfinni piuma-
saajartuinnalerpoq. Ullumikkut
assersuutigiinnarlugu Illorsuarni
puisit neqerpassuaqaraluartoq
taamaattoq nioqqutissiassatut
tunineqarsinnaanngillat.
— Soorunami maanga angal-
lammik tikittoqarsimatillugu
nioqqutigisinnaavavut. Taassu-
ma Uummanniaassinnaavai. A-
ngallatilli ima akuttutigipput al-
laat aningaasatigut tamanna ma-
lunnassanani. Ataasiakkaat
Uummanniartarput qimusserlu-
tik angallammilluunniit tuniniaa-
jartorlutik. Kisianni tamanna
naamik aamma imminut akiler-
sinnaanngilaq.
Nikkunik nioqqutissiornissaq
pilerinarnerujussuuvoq. Tunissa-
gaannili soorunami puisip neqaa
nikkuliarineqartariaqarpoq.
— Ullumikkut ilaqutariit ataa-
siakkaat namminneq nikkulisar- \
put. Tamanna nalorninartorpas-
suaqarpoq aningaasatigullu ilua-
naarutiginiassagaanni suliarinera
annertuallaarluni pissarsiakin-
narlunilu.
AG: — Illorsuarni nammineq
nikkunik tunisisinnaavisi?
— Naagga, maani naamik.
Nioqqutissiuleruttali aningaasar-
siornissamut periarfissamik pit-
saasumik periarfissaqalissagalu-
arpugut.
1979imi piginneqatigiit Illor-
suit eqqannguanni nikkulivissaq
sanallugu aallartereersimavaat.
Atortussaalatsinerli pissutigalu-
gu sananeqartoq inerneqanngi-
laq.
Nikkulivik ineruni puisit ne-
qaannut, qilalukkat neqaannut ti-
kaagulliit neqaannut nikkulivigi-
neqartassooq. Tamatuma saniati-
gut immaqa eqalussuit nerpiinik
panertitsisarfiussaaq.
Agguaassineq equngasoq
Illorsuarni piniartut kissaatigi-
saattut neriuutigisaattullu inger-
lassappat, taava tunisisartut qe-
rititsivimmut, nikkulivimmut, ta-
rajorterivimmut qullukkerivim-
mullu tunisisassapput.
AG: — Taava nunaqarfiup
nioqqutissiornikkut ajornartor-
siutai qaangerneqassappat?
— Akissallugu nalunaqaaq. Tu-
nitsivissaqarnissaq apeqqutinut
annernut ilaavoq. KGH isuma-
qarpat aalisakkanik tarajukkanik
nioqqutissiorneq nappartanik
1200-nik ulikkaarinnikkaangat u-
nittassasoq, taava qanoq ilioqqin-
nissaq nalunartaqaaq.
AG: — Isumaqarpit nunaqar-
fiit sumiginnagaasimasut?
— Aap, taamatut isumaqarpu-
nga. Isumaqarpungalu piniartut
tamarmik taama isumaqartut.
AG: — Kisianni Uummannap
kommunea Marmorilimmit ani-
ngaasarsilluartaraluaqaaq?
— Suu, isumaqarpungalu ani-
ngaasat agguaanneqartarneri e-
qungavallaarsimasoq. Soorlu as-
sersuutigiinnarlugu kommunep
nunaqarfinnit nioqqusianik assar-
tuisarneq ikiorsersinnaagaluar-
paa KGH piumajunnaaraangat.
Tamanna illoqarfimmiut inersu-
armik timersortarfiliuunnerannit
naapertunarnerussagaluarpoq.
AG: — Siumup namminersor-
nerunermik tigusineratigut Nu-
naqarfinnut Isorliunerusunullu
Qullersaqarfik pilersinneqarsima-
voq, tassagooq tamaani najugal-
lit ikiorserniarlugit. Tamanna
malugisimavisiuk?
— Naamik, suli malugisiman-
ngilarput.
Nunaqarfinnit illoqarfinnut
Illorsuarni piniartut neriulluaa-
taannut ilaavoq Uummannami
suliffissuassap nunaqarfinnut-
taaq iluaqutaanissaa.
— Neriuppugut nioqqutissior-
nermi periarfissat annerulissasut.
Ullumikkut arlaleriarluta tusar-
tarparput KGH pisinnaajunnaar-
torooq Uummannami quit ulik-
kaarsimammata. Aamma neriuu-
tigaarput pajuttaat »Hvidfisken«
aalisakkanik pisanillu angallassi-
sartussanngorlugu sanaqqinne-
qarnissaanik oqalunneq ilumoor-
tuusoq. Tassa pisariaqartitarluin-
navut. Nunaqarfinnimi nioqqutis-
siorfeerarpassuarnik assigiinngit-
sunik pisaartoraluarutta sumut i-
luaqutaassava tunisavut tuneq-
qissinnaanngikkutsigit?
AG: — Uummannami pisaqar-
tarneq ajunngitsutut oqaatigine-
qarpoq. Piviusut eqqarsaatigi-
gaanni ilinnut ilaquttannullu pit-
saanerunnginnerluni Uummanna-
mut nuukkussi?
Otto Ottoseni isumaqarpoq a-
peqqut assut pikkunartoq.
— Nalunngilara illoqarfimmut
Qup. tulL nang.
16