Atuagagdliutit - 12.01.1983, Blaðsíða 36

Oqallinneq • Debat______
1982 sunniuteqaqaaq
inuutissarsiortunut
ukioq 1982 kingumut qiviarutsigu
siullerpaatillugu eqqaajumasagut tas-
saapput aalisartut piniartullu inuutis-
sarsiutiminnik ingerlatsiniartillutik i-
nuunerminnik pilliuteqarsimasut
taakkulu ataqqillugit eqqaaniarpagut
misiginneqataanerpullu ilaqutaasu-
nut qimagaasimasunullu tigoqqullu-
gu. Eqqaaneqarnerat ataqqinarluuli.
Ukioq 1982 aalisartut piniartullu
atugarisaannut mikinngitsumik sun-
niuteqarsimavoq. Ukiup aallaqqaa-
taa nunatta nalunartumik periataar-
tarnerata tunngavigisaanik naatsor-
suutigineqarsimanngitsumik ukior-
luusimaqaaq, tamatumalu saniatigut
nunatta kujataani sikorsuaqarujus-
suarsimalluni. Nalunaarutini tamani
oqaatigineqartuarpoq aalisartut pi-
niartullu ukiorluusimanerujussua pis-
sutigalugu aningaasarsiornikkut u-
kioq qaangiutilersoq ataatsimut isiga-
lugu annaasaqaatigisimagaat.
1981- p naanerani 1982-llu aallarti-
laarnerani akinik isumaqatigiinniar-
neq naammaginartutut oqaatigine-
qarsinnaasumik angusaqarfiusimaga-
luartoq taamaattoq atortut minne-
runngitsumillu orsussap ukiup inger-
lanerani qaffariarujussuartarnerisi-
gut akit anguneqarsimasut naamma-
ginarsimanerigaluat nungussimavaa.
1982- p aallartinnerani aalisartut
piniartullu ukiorluunerujussuup ki-
ngunerisaanik ajornartorsiuteqaler-
sinnaanerat naatsorsuutigalugu kat-
tuffik naalakkersuisunut saaffiginnis-
suteqarsimavoq ajomartorsiuteqaler-
simasunut oqilisaataasinnaasunik i-
liuuseqaqqullugu. Tamatuma kingu-
nerisimavaa naalagaaffik saaffigine-
qarsimammat inuutissarsiutitigut a-
torniartarfik, erlivervsstøtte bolig-
støttilu inanneqarsimallutik taarsi-
gassanik kinguartitsiniartoqarluni
saaffiginnittoqarpat tamakku inus-
siarnersumik iliuuseqarfigeqqullugit.
Tamanna oqilisaanertut oqaatigine-
qarsinnaanersoq assortuussutigine-
qarsinnaavoq ajornartorsiutilli pissu-
siviusut tunngavigalugit tamanna pu-
tunik ilaartuinerinnartut oqaatigisa-
riaqarluni.
Nioqqutissat akii minnerunngitsumil-
lu aalisartut piniartullu inuutissarsiu-
timinnik ingerlatsiniarnerminni ator-
fissaqartitaat 1982-p ingerlanerani a-
kitsoriaateqangaatsiartarsimapput ta-
matumalu kingunerisaanik nammi-
nersorluni aalisarnerup imminut aki-
lersinnaanera annikilligaluttuinnarlu-
ni. Tamakku piareersimaffigalugit
1982-p naalernerani akinik isumaqa-
tigiinniarnissat piareersarneqarsi-
mapput angusaqarfiuvallaarsimana-
tilli. Aningaasat 5.5 mili. koruunit
tunniunneqarsimapput taakkulu an-
nerpaartaat Diskobugtimi raajat akii-
nut qaffaatissatut aalajangerneqa-
reersimallutik.
Aningaasat tungaannaasigut aali-
sartut tatineqariartuinnanngillat. U-
kiup naalernerani suli paasisimanngi-
larput kalaallit aalisartui 1983-mi ki-
simiillutik imartaminni aalisarsinaas-
sanersut. Naluneqanngitsutut tyskit
killiit ukiarmi kitaani saarullittassin-
neqarput. Pissutigineqartut uteqqin-
nagit tamatuma kingunerisinnaasai
sammilaariartigit. Tyskit pisassatik
5000 tons naammatsikkamikkit uni-
gatik aalisarnertik ingerlatiinnarpaat
nalunaarutigalugulu inatsisit tunnga-
vigalugit aalisarnertik ingerlatiinnar-
sinaallugu. Tamatuma saniatigut pis-
sutsit marluk nunatsinni aalisarneq
eqqarsaatigalugu pingaaruteqarluin-
nartut nalliussimapput tassalu, siul-
lermik EF-p iluani aalisarneq pillugu
isumaqatigiittoqanngilaq, aappassaa-
nik Nunatta Danmarki peqatigalugu
Ef-mut isernerata kingorna aalisar-
neq pillugu immikkut aaqqissuussi-
neq 1982-p naanerani atorunnaartus-
saavoq. Pissutillu eqqartorneqartut
kalaallit aalisartuinut qanoq sunniu-
teqassappat?
Kingunerisinnaasai annertungaar-
mata eqqartussallugilluunniit anner-
nangajapput, taamaakkaluartorli eq-
qarsaatersuutigeriartigit, tamatuma-
nilu danskit, norskit savalimmior-
miullu aalisartui ilanngutinngitsoor-
neqarsinnaanatik soorunalumi tyskit,
tuluit franskillu aalisartuittaaq.
Danskit aalisartui norgip sineriaani
aalisarsinnaassappata norskit nunat-
ta imartaani aalisagartassinneqarnis-
sartik EF-mut piumasaraat, aalisa-
gartassallu suussappat qanorlu amer-
latigissappat? Danskit aalisartui sa-
valimmiut imartaani aalisarsinnaas-
sappata savalimmiut nunatta imar-
taani aalisagartassinneqarnissartik
EF-mut piumasaraat. Tyskit oqarput
nunatta imartaani aalisarnertik inat-
sisit tunngavigalugit uparuagassarta-
qanngitsoq. Tyskit taamatut oqarpa-
ta tuluit franskillu ukiuni kingullerni
aalisagartassinneqartarsimasut
tyskitorluinnaq oqariaannaapput.
Tamakku 1983-mi piviusunngortin-
neqassagaluarpata kingunerisinnaa-
vaat kalaallit aalisartui 1983 qiteqqu-
tiinnartoq aalisagartassaarunneqara-
tarsinnaanerat ukiullu sinnerani
uugarniartukuluinnanngorlutik.
Ukiup ingerlanerani kattuffik a-
taasiunngitsunik immikkoortoqarfin-
nut allakkatigut apeqqutit pingaaru-
teqartut pillugit saaffiginnissuteqar-
tarsimavoq miserratissaanngitsumillu
oqaatigisariaqarluni saaffiginnissutit
ikippallaartunik akissuteqarfigine-
qartarsimammata tamannalu kattuf-
fimmi suliniarnermi nukillaarsaataa
saqaluni. Neriuutigissavarput ukium,
nutaami pissutsit iluarsiumaartut.
Ajoraluartumik kattuffimmiit im-
Qujassut
Nuliama ilisaanerani, qitornakka
ilaquttakkalu, peqataasunut naa-
sorpassuarnullu qamannga pisu-
mik qujavugut.
A ugustinus Mat hælissen
Karl Sommer
asassavta toKunerane sinerissamlt
månilo misigingneKataussut ili-
ssauneranilo naussorpagssuarnut
erxigsivigssåne Kaniuissunut ta-
manut umåmik pissumik Kujav-
dluta. inuvdluarKussivugut.
nulia Kitornai
ilaKutailo
mikkoortoqarfiit angallavigineqar-
tarsimanngillat aningaasanik amikki-
saarnerujussuaq tunngavigalugu.
Qularnanngilaq pissutsit ataasiun-
ngitsut pitsaanerusumik naammassi-
neqartarsimassagaluartut immik-
koortoqarfiit tikillugit ajornartorsiu-
tit oqaloqatigiissutigineqartarsimaga-
luarpata.
Ukioq nutaassaq kattuffiup na-
kuunerulernissaa anguniarlugu sule-
qatigiiffigisigu aalisartut piniartullu
atugarisamikkut pitsaanerusunik atu-
gaqalernissaat siunertaralugu.
Naggataatigut nunatsinni aalisar-
tut piniartullu kattuffiata ilaasortani
kikkullu tamaasa aalisarnermik pi-
niarnermillu kiffartuuteqartut sulia-
qartullu ukiumi qaangiuttumi qa-
mannga pisumik qutsavigalugit
ukiortaamilu pilluaqquai neriuutiga-
lugulu ukioq nutaaq tamatsinnut pit-
saasumik nassataqarumaartoq.
Nikolaj Heinrich
KNAPK-p siulittaasua

■Ti’"*
s' åff
- '
.... , ... ,
. „ ’ ’—1 ------~ m
araME!&: -

i

DET GRØNLANDSKE
OLIEAKTIESELSKAB
leverer olieprodukter fra centralanlaegget POLAROIL 1 F«rin-
gehavn med tankskibet M/S IRLA LUPE (tidl. M/S IRLAND) til
grønlandske byer, der har havnetdnkanlaeg for forsyning med
kysttanksskib.
kalåtdlit uliamik
pigingneKatigfgfiat
oliagssat POLAROIL-ime Kangerdiuarssorutsimitumit agssartut
M S IRLA LUPE (tidl. M/S IRLAND) atordfugo kalåtdlit igdlo-
KarftnukåussorneKartarpoK, sinerssortautinit imlgagcsanik peritu-
mauiivillngnut.
GRØNLANDSPOSTEN
# Dobbelt-sproget
e Landsdækkende
# Bladet der læses
i næsten alle
grønlandske hjem
36
ATUAGAGDUUTIT