Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 17.04.1984, Blaðsíða 9

Atuagagdliutit - 17.04.1984, Blaðsíða 9
Misissuinerup saq- qummiunneqarnera naammaginngilaat vutiaqarsinnaanera gas-eqarsinnaaneralu pillugit Kalaallit Nunaanni misissuinerit ingerlanneqartut tusogassiutitigut saqqummiunneqartarnerat pillugu Kalaallit Nunaannut ministeri naalakkersuisullu siulittaasuat ataatsimoorlutik oqaaseqaateqarsimapput Misissuisitsineq »Kalaallit Nu- naanni uuliaqarsinnaaneranik gas- eQarsinnaaneranillu misissuinerit Pisortanit aqunneqarnerat«-nik taaguuserneqarsimasoq naammas- sineqangajalerpoq. Misissuisitsi- JH'»I naalagaaffiup innuttaasut a- »omannl ilisimatuutut misissuisit- sisarfianit aningaasalersorneqar- 'oq Institut for Statskundskab-imit Århus Universitet-imiittumit inger- 'anneqarsimavoq. — Misissuisimaneq pillugu nalu- naarusiaq suli naammassineqarian- ngitsoq inerneri pillugit sapaatit a- KUnnerini kingullerni saqqummius- sisoqartalereerpoq allaaserisat Ka- laallit Nunaatalu Radiuatigut aalla- kaatitassiat aqqutigalugit, Kalaallit Nunaannut ministeri Tom Høyem naalakkersuisullu siulittaasuat Jo- nathan Motzfeldt ataatsimoorlutik °qaaseqaatiminni allapput. — Oqaatsillu sakkortuut atorne- qarput. »Forskningen og Samfun- det«-^ (marts 1984) allaaserisat i- jaat qulequtserneqarsimavoq: »Ka- 'aallit Nunaanni uulialerngusaan- neq«. Allaaserisamili iluamik erser- s'nneqanngilaq »pilerngusaanneq« suna tassani pineqarnersoq, oqaa- Seqaammi ilaatigut taama allassi- iiasoqarpoq. »Nerisassat allattorsimaffi« Ministerip naalakkersuisullu siulit- jaasuata ilanngullugit innersuussu- f'gaat »SermitsiaK« (nr. 13 1984)- lnu allassimasut imaattut: »Ani- ngaasatiguttaaq kinguneriumaa- 8aat isumalluarnartuunngillat. I- 'aatigut assartuineq siulersuinerlu akisoorujussuujumaarmata uulia- qarfimmik norgemiut Ekofiskfelt- jnu nassaavattut annertutigisumil- 'uunniit nassaartoqassagaluarpat Pissarsiarineqarumaartut anner- tunngitsuinnaajumaarput. Qular- narporluunniit Kalaallit Nunaata Jameson Landimi uuliasiortoqalis- Sagaluarpat pissarsiarisarumaagai aningaasanit ukiut tamaasa Dan- njarkimiit tunniunneqartartunit a- •^erlanerujumaarnersut« — ilaaku P'ssutsinik imaalitsiaannarlugit nassuiaatigineqarsinnaanngitsunik naalisaasut, oqaaseqaammi ilaati- §ut taama allassimasoqarpoq. — Misissuinerit inernerinik saq- qummiussinermi oqariartaatsit naatsukullaat imaqarluartullu a- 'orneqarsimasut »nerisassat allat- jorsimaffiini« atorneqartartunul- Uunniit eqqaanarput. Imaalluar- s'nnaavormi aamma taamaaliorto- qarneratigut nalunaarusiaq saq- qummeruni soqutigineqarneruju- maartoq. Taamaaliortoqarnerati- gulli naalakkersuinikkut siulersui- nikkullu suliffeqarfiit, apeqqutinik saqqummiussuivigineqartartut naammaginanngitsunik atugassa- qartitaalerput. Taakkumi misissui- nerit inerneri suli sukumiisumik ili- simasaqarfigilersimanngilaat, suli- mi naammassineqanngimmata saq- qummiunneqarsimanatillu. — Misissuinerit inernerisa taa- matut saqqummiussorneqalereer- nerat ajuusaarnartuusoraarput, a- taatsimoorluni oqaaseqaat taama- tut naggaserneqarsimavoq, atsior- simappullu ministeri Jonathan Motzfeldtilu, taannalu Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit ataat- simut ataatsimiititaliami siulittaa- suuvoq. Assigiimmik pineqarneq? »Forskning og Samfundet«-imiit- toq allaaserisaq pineqartoq allan- neqarsimavoq cand. scient. pol. Karen Marie Pagh Nielsenimit taas- sumallu suleqatigisimavai cand. mag. Finn Breinholdt Institut for Statskundskabimilu Iektoriusoq Jerome D. Davis misissuinermik i- ngerlatsisuusimasoq. Karen Marie Pagh Nielsenip al- laaserisamini nalunaarusiaq aqutsi- sut sunniuteqarnissaannut pitsaal- luinnartumillu aqutsisinnaaneran- nut tunngasortai pingaarnersiorlu- git tigulaariffigisimavai, assigiil- luinnartumilli pinnittoqarsinnaa- nera apersuusersimallugu. Tamak- kuluuku pissutigigunarlugit allaa- serisani »Kalaallit Nunaanni uulia- lerngusaanneq«-mik qulequtsersi- magaa. Allaaserisami oqaatigineqarpoq misissuisuusut sunniuteqaqataa- nissamut tunngasut kalaallit tu- ngaanniit isiginiarsimagaat. »Tas- sani pingaarnerpaatillugit eqqar- saatigineqarput kinguneriumaa- gaat — ajortut ajunngil sullu — siu- nissamini uuliasiortoqalissappat eqqorneqarnerpaasussat tassaaju- maarmata Kalaallit Nunaanni in- nuttaasut inuiaqatigiillu kalaalliu- sut. Tamakkuinnaalluunniit eqqar- saatigalugit pissusissamisoorpoq paasiniassallugu naalakkersuinik- kut qinikkat kalaallillu inuinnaat i- neriartornermut aqutsinermullu sunneeqataanissamut qanoq pe- riarfissaqartiginersut«, ilaatigut taama allassimasoqarpoq. Isiginnaartut »Uuliasiortoqalissappalli tamatu- ma ajornartorsiutitaqanngitsumik ingerlanissaanut kalaallit sunniute- qaqataasinnaasariaqarput. 1970- ikkummi qiteqqunneranni Kitaata avataani uuliasiorhmi qillerilera- luarnerit puigorneqartariaqanngil- lat«, taama ilaagut allassimapput. Aallarnisaataasumillu aalaja- ngiisarnerni kalaallit naalakkersui- nermik suliaqartut atorfillillu isi- ginnaartuinnaanerarneqarput, tas- sami »kalaallit pisortaasa sunniute- qaqataasinnaanerigaluat killilerne- qarpoq aatsitassat pillugit siulersui- soqarfiup ilusilersugaaneranit, su- liniutimmi suliassallu allattugar- taannik ingerlatsinerit amerlaner- paartaat Kalaallit Nunaannut mini- stereqarfiup aatsitassat pillugit im- mikkoortortaqarfiani ingerlanne- qartarmata. Aammalu kalaallit aatsaat sunniuteqarsinnaalersin- naammata aalajangiisarnerit assi- giinngitsut sukumiisumik paasisi- masaqarfigisimagunikkit«. Nalunaarusiallu naggataani eq- qaaneqarpoq taama assigiinngitsi- gisunik atugassaqartitaasut nali- giissutut eqqarsaatigineqarsin- naanngitsut. »Danmark allaqqut- tussaanngitsumik sunniuteqarne- rujuassammat«, taama allassima- soqarpoq. »Taamaattumik Kalaal- lit Nunaanni uuliasiornissap pisor- tanit aqunneqarnissaanut tunnga- sut ajornakusoortuussangatinne- qarnissaannutpissutissaqanngilaq. Allaffeqarnikkut aqutseriaaseq nakkutilleeriaaserlu qallunaat ka- laallillu piumasarisaannik malin- neqqissaarniarfiusoq sanngiitsuu- jumaarunarpoq. Sulisorpassuaqar- tariaqarumaarunarlunilu — qanor- luunnirlli pisoqassagaluarpat assi- giimmik pinnissinnaaneq angune- qarsinnaasorinanngilaq«, allaase- risaq taama naggaserneqarsima- voq. VIDEOBANDOPTAGER FISHER VHS P-620 • Enkel og let betjening • Kabelfjernstyring • 9 døgns programmering • 12 programmer • Slow- og quick funktion • Still-billede m.m. • Engros for Grønland: RADIOGROS A/S, 9270 KLARUP AOTAGAQDUUTTT; NR. 16 1984

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.