Atuagagdliutit - 17.04.1984, Qupperneq 9

Misissuinerup saq-
qummiunneqarnera
naammaginngilaat
Uuliaqarsinnaanera gas-eqarsinnaaneralu pillugit
Kalaallit Nunaanni misissuinerit ingerlanneqartut
tusagassiutitigut saqqummiunneqartamerat pillugu
Kalaallit Nunaannut ministeri naalakkersuisullu
siulittaasuat ataatsimoorlutik oqaaseqaateqarsimapput
Misissuisitsineq »Kalaallit Nu-
naanni uuliaqarsinnaaneranik gas-
eqarsinnaaneranillu misissuinerit
P'sortanit aqunneqarnerat«-nik
aaguuserneqarsimasoq naammas-
s,neqangajalerpoq. Misissuisitsi-
"e4 naalagaaffiup innuttaasut a-
. nanni ilisimatuutut misissuisit-
S'sarfianit aningaasalersorneqar-
Institut for Statskundskab-imit
prhus Universitet-imiittumit inger-
anneqarsimavoq.
Misissuisimaneq pillugu nalu-
naarusiaq suli naammassineqarian-
ngitsoq inerneri pillugit sapaatit a-
. nnerini kingullerni saqqummius-
psoqartalereerpoq allaaserisat Ka-
aallit Nunaatalu Radiuatigut aalla-
Kaatitassiat aqqutigalugit, Kalaallit
Nunaannut ministeri Tom Høyem
naalakkersuisullu siulittaasuat Jo-
nathan Motzfeldt ataatsimoorlutik
0(laaseqaatiminni allapput.
Oqaatsillu sakkortuut atorne-
9arPut. »Forskningen og Samfun-
det«-imi (marts 1984) allaaserisat i-
aat qulequtserneqarsimavoq: »Ka-
aallit Nunaanni uulialerngusaan-
neq«. Allaaserisamili iluamik erser-
s*nneqanngilaq »pilerngusaanneq«
SUna tassani pineqarnersoq, oqaa-
Se9aammi ilaatigut taama allassi-
atasoqarpoq.
^Nerisassat allattorsimaffi«
J^'nisterip naalakkersuisullu siulit-
aasuata ilanngullugit innersuussu-
,‘gaat »SermitsiaK« (nr. 13 1984)-
lrru allassimasut imaattut: »Ani-
ngaasatiguttaaq kinguneriumaa-
8aat isumalluarnartuunngillat. I-
aatigut assartuineq siulersuinerlu
akisoorujussuujumaarmata uulia-
?arfimmik norgemiut Ekofiskfelt-
jati nassaavattut annertutigisumil-
Punniit nassaartoqassagaluarpat
P'ssarsiarineqarumaartut anner-
Unngitsuinnaajumaarput. Qular-
Parporluunniit Kalaallit Nunaata
anieson Landimi uuliasiortoqalis-
Sagaluarpat pissarsiarisarumaagai
aningaasanit ukiut tamaasa Dan-
,r>arkimiit tunniunneqartartunit a-
^erlanerujumaamersut« — ilaaku
P'ssutsinik imaalitsiaannarlugit
Passuiaatigineqarsinnaanngitsunik
Paalisaasut, oqaaseqaammi ilaati-
®ut taama allassimasoqarpoq.
~~ Misissuinerit inernerinik saq-
9ummiussinermi oqariartaatsit
Paatsukullaat imaqarluartullu a-
orneqarsimasut »nerisassat allat-
prsirnaffiini« atorneqartartunul-
Punniit eqqaanarput. Imaalluar-
sinnaavormi aamma taamaaliorto-
^arneratigut nalunaarusiaq saq-
Qurnmeruni soqutigineqarneruju-
maartoq. Taamaaliortoqarnerati-
gulli naalakkersuinikkut siulersui-
nikkullu suliffeqarfiit, apeqqutinik
saqqummiussuivigineqartartut
naammaginanngitsunik atugassa-
qartitaalerput. Taakkumi misissui-
nerit inerneri suli sukumiisumik ili-
simasaqarfigilersimanngilaat, suli-
mi naammassineqanngimmata saq-
qummiunneqarsimanatillu.
— Misissuinerit inernerisa taa-
matut saqqummiussorneqalereer-
nerat ajuusaarnartuusoraarput, a-
taatsimoorluni oqaaseqaat taama-
tut naggaserneqarsimavoq, atsior-
simappullu ministeri Jonathan
Motzfeldtilu, taannalu Kalaallit
Nunaanni aatsitassat pillugit ataat-
simut ataatsimiititaliami siulittaa-
suuvoq.
Assigiimmik pineqarneq?
»Forskning og Samfundet«-imiit-
toq allaaserisaq pineqartoq allan-
neqarsimavoq cand. scient, pol.
Karen Marie Pagh Nielsenimit taas-
sumallu suleqatigisimavai cand.
mag. Finn Breinholdt Institut for
Statskundskabimilu lektoriusoq
Jerome D. Davis misissuinermik i-
ngerlatsisuusimasoq.
Karen Marie Pagh Nielsenip al-
laaserisamini nalunaarusiaq aqutsi-
sut sunniuteqarnissaannut pitsaal-
luinnartumillu aqutsisinnaaneran-
nut tunngasortai pingaarnersiorlu-
git tigulaariffigisimavai, assigiil-
luinnartumilli pinnittoqarsinnaa-
nera apersuusersimallugu. Tamak-
kuluuku pissutigigunarlugit allaa-
serisani »Kalaallit Nunaanni uulia-
lerngusaanneq«-mik qulequtsersi-
magaa.
Allaaserisami oqaatigineqarpoq
misissuisuusut sunniuteqaqataa-
nissamut tunngasut kalaallit tu-
ngaanniit isiginiarsimagaat. »Tas-
sani pingaarnerpaatillugit eqqar-
saatigineqarput kinguneriumaa-
gaat — ajortut ajunngitsullu — siu-
nissamini uuliasiortoqalissappat
eqqorneqarnerpaasussat tassaaju-
maarmata Kalaallit Nunaanni in-
nuttaasut inuiaqatigiillu kalaalliu-
sut. Tamakkuinnaalluunniit eqqar-
saatigalugit pissusissamisoorpoq
paasiniassallugu naalakkersuinik-
kut qinikkat kalaallillu inuinnaat i-
neriartornermut aqutsinermullu
sunneeqataanissamut qanoq pe-
riarfissaqartiginersut«, ilaatigut
taama allassimasoqarpoq.
Isiginnaartut
»Uuliasiortoqalissappalli tamatu-
ma ajornartorsiutitaqanngitsumik
ingerlanissaanut kalaallit sunniute-
qaqataasinnaasariaqarput. 1970-
ikkummi qiteqqunneranni Kitaata
avataani uuliasiorluni qillerilera-
luarnerit puigorneqartariaqanngil-
lat«, taama ilaagut allassimapput.
Aallarnisaataasumillu aalaja-
ngiisarnerni kalaallit naalakkersui-
nermik suliaqartut atorfillillu isi-
ginnaartuinnaanerarneqarput, tas-
sami »kalaallit pisortaasa sunniute-
qaqataasinnaanerigaluat killilerne-
qarpoq aatsitassat pillugit siulersui-
soqarfiup ilusilersugaaneranit, su-
liniutimmi suliassallu allattugar-
taannik ingerlatsinerit amerlaner-
paartaat Kalaallit Nunaannut mini-
stereqarfiup aatsitassat pillugit im-
mikkoortortaqarfiani ingerlanne-
qartarmata. Aammalu kalaallit
aatsaat sunniuteqarsinnaalersin-
naammata aalajangiisarnerit assi-
giinngitsut sukumiisumik paasisi-
masaqarfigisimagunikkit«.
Nalunaarusiallu naggataani eq-
qaaneqarpoq taama assigiinngitsi-
gisunik atugassaqartitaasut nali-
giissutut eqqarsaatigineqarsin-
naanngitsut. »Danmark allaqqut-
tussaanngitsumik sunniuteqarne-
rujuassammat«, taama allassima-
soqarpoq. »Taamaattumik Kalaal-
lit Nunaanni uuliasiornissap pisor-
tanit aqunneqarnissaanut tunnga-
sut ajornakusoortuussangatinne-
qarnissaannut pissutissaqanngilaq.
Allaffeqarnikkut aqutseriaaseq
nakkutilleeriaaserlu qallunaat ka-
laallillu piumasarisaannik malin-
neqqissaarniarfiusoq sanngiitsuu-
jumaarunarpoq. Sulisorpassuaqar-
tariaqarumaarunarlunilu — qanor-
luunnirlli pisoqassagaluarpat assi-
giimmik pinnissinnaaneq angune-
qarsinnaasorinanngilaq«, allaase-
risaq taama naggaserneqarsima-
voq.
VIDEOBÅNDOPTAGER
FISHER VHS P-620
• Enkel og let betjening • Kabelfjernstyring
• 9 døgns programmering • 12 programmer
• Slow- og quick funktion • Still-billede m.m.
• Engros for Grønland: RADIOGROS A/S, 9270 KLARUP
ATUAGAGDLIUTIT
NR. 16 1984 9