Atuagagdliutit - 19.12.1984, Side 34

Kalaallit Nunaat
1700-ikkunni
Oqaluffiit allattaavitoqaat qupperarlugit Nuup eqqaani
1700-ikkunnili inuusut atugaat inuusaasiallu
paasisaqarfigisimavagut. Kinguliinilu atuarsinnaavatit
noorliit qallunaallu oqaluffiisa allattaaviini
pissarsiarineqarsimasut
All: Jan Kanstrup
Qatanngutigiinniat Kalaallit Nu-
naannut peqqaaramilli oqaluffiit
allattaaviinut allattuisarsimapput,
Noorlerni 1733-imiilli Akunnaani-
lu 1758-imiilIi. Allattaavitoqqallu
taakku maanna Toqqorsivimmi pi-
gineqarput. Kuisittut, katittut ili-
saasullu allattuinnarnagit aammat-
taarli paasissutissat assigiinngitsut
allattortarsimavaat. Soorlu toqu-
sut tamaasa allaaseritsiartarsimal-
lugit; taamaaliortoqartarsimavorlu
Noorlerni Akunnaanilu, — qa-
tanngutigiinnialli Kujataani allat-
taaviini taamaaliortoqartarsima-
nani.
Qatanngutigiinniat oqaluffiisa
allattaavii tyskisut allattorneqar-
tarsimapput, oqaatsinillu atuinerat
uagutsinnut allaginartuuvoq.
Oqaatsit atorneqartut naleqqussar-
niartarsimavagut, malugineqas-
saarli qatanngutigiinniat toqusunik
oqarajunngimmata; oqartarlutilli
»angerlarpoq«. Tassa iliveqarfitik
taasaramikkik »Guutip narsaa-
taa«:
— 1741, 27. februar. Samuel
(Kajanaq), angut. Maani kuisittut
siullersaat. Angerlarpoq kaportit-
silluni (sakiallulluni). Qiviarnerata
kingulliup paasitippaatigut upper-
tuusoq! Pujualai Guutitta narsaa-
taani siullersaapput. Februarip
28-ianni ilisaavoq.
— 1743,2.maj. Noah, angut. Ar-
ferup neqaanik mikiartorsimalluni
eqqissilluni pujoralamminit anger-
lartitaavoq. Majip pingajuanni ili-
saavoq.
— 1744,13. maj. Salomo, angut.
Dysenterimik napparsimalluni a-
ngerlartitaavoq, maj illu 14-ianni
eqqissivissaminut ilisaalluni.
Ilagiinnguani toqusoq tulleq
oqaluttuassartaqangaatsiarpoq:
Pussineq Arbalillu qatanngutigi-
innianut kuisittut siulliit ilagaat,
Sarah-mik Simon-imillu ateqaler-
sut. Oqaluffimmi katitinneqartut
siullersaraat, qitornartaavallu
meeqqat oqaluffimmi kuisittut si-
ullersaraat; tamanna tikillugu iner-
simasut meeqqallu angisuut kisi-
mik kuisittarsimagaraluaramik.
Paniat Mariamik atserneqarpoq.
Taannalu ukioq ataaseq qaangium-
mat toqusutut allanneqarsimavoq:
— 1745, 15. september. Maria,
meeraq, kræfteqarluni angerlar-
poq, ullorlu taanna ilisaalluni.
Sara Siimuullu Europamut
Sarah Siimuullu qitornartaaqqiler-
torput, taannalu aamma Mariamik
atserlugu, — taanna inersimasun-
ngornissani tikillugu ajunngilaq,
qatanngutigiinnianit perorsagaal-
luni. Naalungiarsunnguusoq a-
ngajoqqaavi Europamukarnialeri-
aramik tassunga qimassimagamik-
ku.
1747 ajoqersuiartortitaq Mat-
thæus Stach Europamukartussan-
ngorpoq. Sarah Siimuullu niviarsi-
arlu Judith, nukappiaraq Matthes
nukappiararlu suli kuisimanngit-
soq Angusineq angalaqataasus-
sanngortinneqarput. Qatannguti-
giinniat Europami ilageeqarfiit ti-
keraarfigissavaat, angerlarunillu
tamakku oqaluttuarissallugit. Qu-
larnanngitsumillu Europami up-
pernarsaataasussaasimapput ajo-
qersuariartortitsinerup iluatsissi-
maneranut.
Pukkitsormiut umiarsuaannut
ilaallutik julip 15-ianni aallaramik
augustip qulingiluariinnaraat Am-
sterdamimut apuupput. Tassan-
ngaanniillu Herrnhaagimut inger-
laqqaarput qatanngutigiinniat ila-
giissaanni nuimanernut takutinne-
qassallutik.
Tassani Angusineq kuineqarpoq
Johananimik ateqalerluni. Tassa-
nilu aamma Sarah pingajussaanik
qitornartaarpoq, kisiannili.
— 1748, 5. marts. Johannes naa-
lungiarsuullu angerlarpoq maani
Herrnhaagimi Wetterau-imiittumi,
pujoralaalu maani ilineqarput.
Matthæus Stach kalaallillu talli-
mat ingerlaqqipput qatanngutigiin-
niaqarfiit aallartiffiat Herrnhut or-
nillugu. Sarah Siimuullu tassan-
ngaanniit ingerlaqqinngillat:
— 1748, 15. maj. Sarah, arnaq,
eqqissilluni toquvoq, Gross-sem-
mersdorffimi Ober-Lausitzimiittu-
mi. Pujoralai qatanngutigiinniat
iliveqarfiannut ilineqarput.
— 1748, 20. juni. Simon, toqu-
sup siulliup uia, napparsimangaar-
luni Herrhutimi toquvoq, nuliami-
lu Sarah-p sanianut ilineqarluni.
Pingasut taakku, ataataq, anaa-
naq ernerlu Europamut ilerfiartil-
lutik toqupput. Angalaqataalli pi-
ngasut nuannaarlutik nunaminnut
uteqqipput.
Angerlamut angalanerup imaan-
naasimanginnera Europaliarneq
pillugu oqaluffiup allattaaviini al-
lanneqarsimasuni naakkaluartuni
takuneqarsinnaavoq. Sulilu tanne-
rusumik allaaserineqarsimalluni
qatanngutigiinniat pisortaasa allat-
taaviini.
Matthæus Stachip umiarsuaq
angallatigisimasartik 1748-imi Am-
sterdamimiit Kalaallit Nunaaliarni-
aleramik pissarsiarisinnaasiman-
ngilaa. Qatanngutigiinnialli silar-
suup ilaani allani ilagiisseqarfit-
taartulersimapput, ilaatigut Ameri-
kami Avannarlermi, Amsterdami-
miipporli qatanngutigiinniat umi-
arsuaataat New Yorkiliaraluttua-
lersoq. Umiarsuullu naalagaata
Kalaallit Nunaaliartussat neqe-
roorfigai Londonikkoorullugit
Amerikamut Avannarlermukaas-
sinnaallugit tassanngaanniillu nu-
naannukaassinnaallugit. Taamaa-
leriaramik Londonimi kunngikkor-
miunut takutinneqarput. Tassa-
ngaanniillu ingerlaqqikkamik qa-
tanngutigiinniaqarfimmi Pennsyl-
vaniamiittumi ukiipput tassanilu
indianerit kuisissimasut ilisarisima-
lerlugit.
1749-imi ukiareersoq Noorler-
mut uteramik qatanngutimik india-
nerit inuulluaqqussutaat oqaati-
gaat, nassarpaallu qisupparujussu-
it kalaallit europamiullu ajoqersui-
suisa quiliornerminni atugassaat.
Qallunaat ajoqersuisuinut
pissusaat
Ukiumi 1749-imi toqusut allattor-
neqarneranni qallunaat ajoqersui-
suinut qanissusiat malugineqarsin-
naavoq. Aallaqqaataani sakkor-
tuumik unammeqatigiissimagalu-
arlutik taamaalinerani akaareqati-
giinnerulersimapput; qallunaaq
ajoqersuiartortitaq Drachardt qa-
tanngutigiinnianut nuukkaluttuin-
nalersimavoq, kalaallillu ilagiissigi-
lersimasani nooqatigai; toqoreer-
sunut allaat:
—1749. Arnaq aappaqanngitsoq
niuertoqarfimmeersoq uagut Guu-
titta narsaataani ilineqarpoq, a-
ngerlarnissani sioqqullugu taman-
na kissaatigilluinnarsimagamiuk.
Taanna Pennina-mik ateqarsima-
voq Drachardtimillu kuineqarsi-
malluni, uagutsinnulli atasorujus-
suujuaannarsimalluni.
— 1749, 18. december Bilha a-
ngerlarpoq. Niviarsiaavoq aappa-
qanngitsoq niuertoqarfimmeersoq.
Angerlarnissani sioqqullugu qinnu-
vigisimavaatigut pujoralani niviar-
siaatitta akornannut ilineqaqqullu-
git, tamannalu decemberip 20-ianni
akuerineqarpoq.
Qallunaat ajoqersuisoqarfianni
aatsaat 1770-imi oqaluffimmi allat-
taaveqalerput, Nuummeersullu pi-
soqaanersaat pigineerussimavoq.
»Missionsprotokol«-ili pigineqar-
poq, tassanilu allattorneqarsimap-
put ilagiinni pisimasut 1764-1792-i-
meersut aammalu 1830-1835-i-
meersut.
Tassani allattorneqartarsimap-
Vejledende pris: Film-
fremkaldelse + 24 stk.
farvebilleder,
9x13 cm: 94,90.
akigssavigigalua fimi-
mik erssersaineK +
åssit 24 9x13 cm:
94,90.
Brugsens Fotoservice
siparumossunut - tamatigut!
34 NR. 51 1984
AIUAGAGDLIUTIT