Atuagagdliutit

Ukioqatigiit
Ataaseq assigiiaat ilaat

Atuagagdliutit - 19.12.1984, Qupperneq 40

Atuagagdliutit - 19.12.1984, Qupperneq 40
Oqallinneq • Debat______________ Amernit atisaliat akikillineqarlik Siumup Eqalugaarsunni immikkoortortaqarfianit oqaaseqaat Qaammatini makkunani puisit pi- sarineqartarsimasut amiisa akii tu- nitsivissaaleqissunneqarnerallu pil- lugit oqallinnermut Siumut — Eqa- lugaarsuit ugguuna isumaliutersuu- tikkut akuliuppoq, naak immikkut ilisimasalissuunngikkaluarluni. Akuliunnermili puisit amiinnik ati- salianik kusanartunik oqorunaqi- sunillu minnerunngitsumillu sulia- rilluagaasunik atuisartunngorsin- naanerput pingaartumillu pisisar- tunngorsinnaannerput isumaliuter- suutigalugu ilami allaat pisisar- tunngorsinnaanerput neqerooruti- galugu. Ullumikkut atisat puisit amiinik sanaat oqorunaqisut suliarilluagaa- sullu uagutsinnut aalisagassaaleqi- nartumi aalisartuusunut piniakkat- talu amiinik tunitsivissaaleqisunut akiluttortitseqisunullu, uagutsin- nut naliginnarnik suliffeqartunut taamalu naliginnaasunik aningaa- sarsiaqartunut pisiarisallugit uan- ninngillat. Ilami eqqarsaleralua- raangatta oqortunik kusanartumil- lu kavaajartaarniarluta, qujagisa- gut tunissuteqarfigerusutavullu tu- nissuteqarfiginiarlugit taava qu- ngujuummiinnarluta ileqimisaar- tortaraagut eqqarsartarluta: pisuut kisimik taamaattunik peqartarput, imami akeqarmata. Parca niviarsiaqqanut marlunni- it 12-linut ukiulinut akeqarput 1685,00 kr.-niit 2985,00 kr.-nut ar- nanut 12-niit qummut ukiulinnut 2985,00 kr.-nik, taamatut aamma akeqarput nukappiarartaasut a- ngutitaasullu kavaajaat. Sooruna- mi ileqimisaartuinnartaqisugut. Assersuutinni qulaani takutitatsin- ni takuneqarsinnaavoq uagutsin- nut inuppassuarnut aalaakkaasu- mik pisisartunngorsinnaagaluartu- nut taamalu piniarnermik inuutis- sarsiortunut tapersersuilersinnaa- galuartunut naliginnarnillu anin- gaasarsiaqartunut niaqorput ka- tangajartnnartarmat pisiniarluni eqqarsaleraluarnerup aallarteq- qaataanili. Pisiassat tamakkua pilerinartu- upput pigerusunnartut nunatta kli- maanut imaanaanngitsumut naleq- quttut, sila issitsillugu avannerluni perserujutsillugu persorsuartillu- guluunniit atugassat. Sikorsuarni ilaanni qamaffigalugit nillataarta- qisuni atugassat oqortut. Silamut taamaattumut atugassat, ilami as- suutit sullisissat piniarnermilu atu- gassat sananerini immikkoortinneq ajornarnavianngimmata. Tamar- milli kikkunnilluunniit aningaasar- torpallaarani pisiarineqarsinnaa- lertariaqarput. Amerlasoorsuanngorlugimmi tunisassiarineqarsinnaasutut ta- korloorneqarsinnaapput. Uagullu neriuppugut Japan-imiut, tysk-it kiiliit Hong Kong-imiullu amerla- soorsuanngorlugit tuniniaalernis- saat Namminersornerullutik Oqar- tussat ammeriviatalu utaqqeqqaa- sanngikkaa. Ajoraluartumik naluarput nu- natsinni ammeriviup ingerlanne- qarnerani aningaasartuutit iserti- taasartullu qanoq imminnut oqi- maaqatigiissinniarneqartarnersut, massami tunisassiorfiugami taa- maaliortassammat. Tusagassiorfit- sigulli tusartakkagut naapertorlu- grt nalunngilarput ammerivik nu- natta avannaani arnarpassuarnut piniartunullu suleruluttariaqartar- tunut annertunerusumik iluaqu- taanngitsoq, tassanissaaq ilaqutari- it piniartukkormiut ataasiakkaat tamakkiisumillu isigalugit aningaa- satigut isertittagaat pivarput. Maannakkut Namminersorne- rullutik Oqartussat ammerivianni Eskimo Pels-milu tunisassiaasartut naammattunik massami sinneqar- luartunik aningaasarsiaqartut tu- nitsiviginiarlugit tunisassiat amer- nik sanaat tunisassiarineqartarput. Uagullu nunami maani innuttaasu- gut atisanillu amernermik sannanik atorfissaqartitsivittugut immaqa aningaasaateqarunanngilagut, massa akikinnerugaluarpata, mas- sami akikinneroqippata, pisisarnit- sigut piniartortatsinnut tapersiu- kuttoorsinnaagaluartugut. Takornariat pisarnertik malik- kunarlugu akisuunik saqqumilaa- rutissaminnillu pisisarnerat piseru- suttarnerallu taamak ingerlaanna- riannguarli. Uagullu piniartumik tapersersuerusuinnaratta aammat- taaq atorfissaqartitsigatta pisisale- rusuttugut periarfissinneqarusuler- pugut imaaleriaannaammammi ua- gut taakkuulersugut piniartutut i- nuutissarsiornerup ikorfai aalaj- aatsut. Naligiimmik nammaqatigi- illutalu pineqarnissarput angunia- gaavoq kusanartoq tamatigullu na- ligiimmik periarfissaqartariaqar- pugut. Siumut-Eqalugaarsuit Siulersuisut sinnerlugit Josef Korneliussen, siulittaasoq Isumaliutersuut- Kronik Qajaq timersornerlu ataqatigiilluinnarput Maniitsumi peqatigiiffiup »Qaannap« november-mi ataatsimik ukioqalernerani Thimothæus Poulsen-ip oqaaseqaataa. 1983-imiit peqatigiiffinnik taama taaguutilinnik pilersitsiortulernermi Thimothæus Poulsen siuttunut ilaasimavoq. Qajaq-Maniitsoq ukiumi ataatsimi atasimammat qamannga pisumik pilluaqqungaarpara, ilaasurtaalu qaanap sananissaanik atornissaa- nillu ilikkagaqassasut neriuutigiva- ra. Qajaqartut arlaqalereersimam- mata aammalu qajartaartussat iki- liartunngimmata sulissutigineqar- toq qaannap atoqqilernissaa angu- neqartussanngulerpoq. Siulersuisui ukiumi qaangiuttu- mi ingerlatsilluarsimammata pillu- aqquniarpakka, eqqaasikkusullu- gillu eqiasuinnertik akisussaassut- simillu tigumiakkaminnik paasin- nilluarnertik pillugu siunissami nu- annaarutigineqartartussamik sulis- suteqarmata, aammali kajumissaa- rumavakka peqatigiiffimmik inger- latsinertik suli ukiuni arlaqartuni ingerlateqqullugu, tassami manna tikillugu peqatigiiffimmik ingerlat- sinerminni aqqutissat pingaarute- qavissut nassaarineqartarsimap- put, piffissaq ataatsimiinnermut atugassaq nassaarineqartarsima- voq, suleqatigiinneq tamakkunuu- natigut aqqutissiuunneqartarpoq. Peqatigiiffiup sulineratigut Ma- niitsoq qajaqaleqqippoq, naak pif- fissami aaliangersimasumi — ineri- artupiloornerup nalaani — qajaq Maniitsumi ukiorpassuarni atorne- qarsimasoq suusupagineqartutut il- luni tunulliutinneqarsimagaluar- toq, maannali inuusuttut sulinerisi- gut qajaq ataqqinarsisitaaqqippoq, atorusunneqalermigut atorneqaq- qilernermigullu. Tamanna illoqar- fiup nammineq ataqqinaatigiler- paa, pingaartumillu nuannerpoq utoqqaat qaannamik inuussutissar- siutigalugu atuisimasut peqatigalu- git peqatigiiffik pilersinneqarmat. Maniitsup kommuuniani nuna- qarfiit tamarmik piffissaq sivisoru- jussuanngitsoq qaangiutsinnagu peqatigiiffeqalerumaarput, Ka- ngaamiuni pilersinneqareerpoq, taavanilu qaanniorneq ingerlanne- qalereerluni, Atammimmi peqati- giiffik piareersarneqarpoq aamma- lu taqqavani qaanniortoqarluni, Napasumi peqatigiiffik piareersar- neqarpoq sulili qaanniorneq aallar- tinngilaq. Maniitsup kommuunia ilisima- neqartutut qaannap inuussutissar- siutitut atorneqarnerata nalaani ukioq naallugu qajartorfiusarsima- voq, taamaattumik Kangaamiuni, Maniitsumi, Napasumi Atammim- milu peqatigiiffeqalerneratigut kommuuneqarfik pisuunnguallas- saaq. Qajartorneq timersornerlu ata- qatigiilluinnarput, qajaq atoraanni timersortuartariaqarmat, qajartor- nermi nukiit qarasarlu suleqatigiis- sinneqartarput, sungiusartuarnik- kut qajavissuit tusaamaneqalertar- simapput. Soorlu: sukkassutsimik- kut tusaamasaasut, naakkiarnertu- ut naakkaluajuitsullu, pusiqattaal- laqqissut/kinngusaqattaallaqqis- sut, saaqqutigissaartut saaqquser- sullaqqissullu, avataaratik amu- aannartartut piginnaassutsit ta- makkua allallumi piniartoq imma- mi akiuussinnaanngortittarsima- vaa allaat imaannaanngitsumik naammassisaqarsinnaasunngortil- lugu. Qulaani eqqartorneqartut ileq- qut periutsillu allat qaannamiittut ilanngullugit tunuliaqutaapput ki- ngulliarsuusugut qajaq timersuuti- tut atorniaratsigu, qajartornermik soqutigisaqartut timersornermik- kut piginnaassutsiminnik takutit- sivigisinnaasaat, tamannami tas- saavoq kalaallisut piorsarsimassu- sitoqqatta ilaa ullutsinnut ilaasaria- qartoq. Nuup, llulissat, Aasiaat, Ka- ngaatsiap, Qeqertarsuaq, Qaqor- tup, Qasigianngit, Upernaviup, Si- simiut, Uummannap, Avanersuup Maniitsullu kommuunii tassaapput peqatigiiffinnik pilersitsivigineqa- reersimasut pilersitsivigineqartus- saallutilluunniit. Tassa kommune- qarfiit 13-it ataatsimut peqatigiif- finnik 19-nik tunuliaqutaqartut. Nunatsinnili kommuuneqarfiit 17-niummmata tamakkunanilu in- nuttaasut qajartortunik siuaasa- qarmata neriuutiginarpoq peqatigi- iffiliorumaartut. Juni 1984 Nuummi peqatigiiffiit qaannat ataatsimeeqatigiipput, ataatsimiinnermi tassani aalajangi- unneqarpoq kattuffissaq 1985-mi pilersinneqassasoq, tamatumalu piareersarnissaanut peqatigiiffiit Qajaq-Nuuk aammalu Qajaq- Maniitsoq akisussaasutut suleqqu- neqarlutik. Taakkua suliassaat pin- gaarnerit ukuupput: A. Kattuffissap qaammammi su- mi pilersinnissaa aalajangissallugu, tassalu aalajangiunneqarpoq juni 1985 kattuf fissaq pilersinneqassa- soq. Sumiiffissaasuli aalajangerne- qanngilaq. 40 NR. 51 1984 ATUAGAODLIUTIT
Qupperneq 1
Qupperneq 2
Qupperneq 3
Qupperneq 4
Qupperneq 5
Qupperneq 6
Qupperneq 7
Qupperneq 8
Qupperneq 9
Qupperneq 10
Qupperneq 11
Qupperneq 12
Qupperneq 13
Qupperneq 14
Qupperneq 15
Qupperneq 16
Qupperneq 17
Qupperneq 18
Qupperneq 19
Qupperneq 20
Qupperneq 21
Qupperneq 22
Qupperneq 23
Qupperneq 24
Qupperneq 25
Qupperneq 26
Qupperneq 27
Qupperneq 28
Qupperneq 29
Qupperneq 30
Qupperneq 31
Qupperneq 32
Qupperneq 33
Qupperneq 34
Qupperneq 35
Qupperneq 36
Qupperneq 37
Qupperneq 38
Qupperneq 39
Qupperneq 40
Qupperneq 41
Qupperneq 42
Qupperneq 43
Qupperneq 44
Qupperneq 45
Qupperneq 46
Qupperneq 47
Qupperneq 48
Qupperneq 49
Qupperneq 50
Qupperneq 51
Qupperneq 52
Qupperneq 53
Qupperneq 54
Qupperneq 55
Qupperneq 56
Qupperneq 57
Qupperneq 58
Qupperneq 59
Qupperneq 60
Qupperneq 61
Qupperneq 62
Qupperneq 63
Qupperneq 64

x

Atuagagdliutit

Direct Links

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.