Atuagagdliutit - 11.09.1985, Blaðsíða 4

4
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 37 1985
Greenpeace nassuerpoq:
- Aap, piniartutut
inuutissarsiorneq
aj oq usersimavarput
Piniartut pinngortitamillu illersuiniaqatigiit oqaloqatigiittarnerat
aallartinnguatsiarpoq. — Kisiannili maanna isumallualernissamut
piffissanngunngilaq, piniartut oqarput
Pinngortitamik illersuiniaqatigiit
umiarsuannguata »Rainbow War-
rior«-ip kivisitaaneranik takor-
luukkat aanngarluarianngitsut
Grønlandsflyp qulimiguulia S-61
Uummannamut tikippoq ilaatigut
ilaasoralugit Greenpeacep Ver-
densnaturfondillu tikeraartitaat.
Inuit 200 sinneqartut qulimiguul-
lit mittarfiata saanut katersuussi-
mapput tikeraat nalinginnaanngit-
sut niuffiorlugit. Allagartarsuit
ilaatigut »GREENSHIT«-imik al-
lagartaqartut inuit akornanni soor-
lu kisimik takoqqusut. Kiinnat
ilungersorluttut tikeraanut qulimi-
guulimmit aniasunut nakkussipput
paasiniaarpasillutik. Taakku »uu-
masunik illersuiniaqatigiit« qanor-
mitaavaana isikkoqartut?
Kisiannili akerliussutsiminnik ta-
kutitsisut eqqissisimalluinnarput.
Allagartarsuit oqaasertaat inatsi-
sartunullu ilaasortap Pavia Niel-
senip »tikilluaqqusilluni« oqaasii
naammapput uumasunik illersuini-
aqatigiit suliaannut qanorlu sunni-
uteqarsimanerannut inuit isumaat
saqqummersissallugit.
Kukuttaat ikereerparsi
Taamaattorli nunarsuatta amma-
lortup illua’tungaani qaartartu-
meerisimaneq puigorneqavinngi-
laq.
Unnukkut borgmesterip Ullo-
riaq Løvstrømip nereqatigiissitsi-
nerani Pavia Nielsenip Greenpea-
cekkormiut toqqarlugit ima oqarfi-
gai:
— Piniagassanik imarmiunik il-
lersuiniarnissinni tupinnanngitsu-
mik akerlilersorneqartarpusi. Tu-
sarpara akerliusut ilaannit umiar-
suarsi qaartinneqarsimasoq. Ta-
manna ilissinnut ajorluinnarpoq,
uagullu taamaaliorneq akuersaar-
sinnaanngilarput. Kisiannili na-
lunngilisiuk piniartut inuunerat
suujunnaarsinniarassiuk? Qaartar-
tup kukuttaataa ikereerparsi, ta-
manna nalunngilisiuk?
Paasinarporlumi Greenpeacek-.
kormiut pissutsit sumut sammine-
rat paasilluarsimagaluaraat.
— Ilumoorpoq kalaallit puisitta-
risartagaasa amiinik tuniniaasar-
neq aserorsimagatsigu, tuluk dr.
Alan Pickaver taama nassuerpoq
aqaguani nunaqarfimmi Niaqorna-
ni innuttaasut ataatsimeeqatigine-
qarneranni. — Tamannali siunerta-
risimanngikkaluarparput, tassami
nunat inuiisa, soorlu kalaallit, i-
nuuniutigalugu puisinniartarnerat
Greenpeacep akerlerinngimmagu.
Akerlerisarput tassaavoq iluanaar-
niutigalugu piniapiluttarneq, soor-
lumi New Foundlandimi taama pi-
soqarsimasoq. Kamassimaarnersi
pissusissamisoorpoq, kisiannili tas-
sa amiutissinnik Europami tunit-
sivissaaruppusi. Allanik nutaanik
tunitsivissarsiortariaqarpusi.
Maani puulukinik
nilliasoqanngilaq
Kalaallit piniartut pinngortitamik
illersuiniartunik europamiunik
ataatsimeeqateqaqqaarnerat pivoq
Niaqornat atuarfianni.
Nunaqarfinnguup piniarnerin-
nangajavimmik inuuniuteqarfiu-
sup inuisa 82-iusut amerlanersaat
peqataapput, ataatsimiinnermilu
aamma siullerpaamik takutinne-
qarpoq uuttorniartarneq pillugu
Tusarliiviup filmiliaritissimasaa.
Filmi taanna siorna Niaqornani im-
miunneqarsimavoq.
Bygderådip siulittaasua, kom-
munalbestyrelsemut ilaasortaq Jo-
hannes Tobiassen (nammineq aam-
ma piniartuusoq) tikeraanik tikillu-
aqqusivoq nunaqarfimmilu inuuni-
arnikkut pissutsit naatsumik kisi-
anni paatsuugassaanngitsumik
oqaluttuaralugit. Aammattaaq er-
seqqissumik eqqartorpaa pinngor-
titamik illersuiniaqatigiit puisit
amiinik tuniniaanermut akerliler-
suisarnerata qanoq ajortigisumik
sunniuteqarsimanera inuiaqatigiin-
nguanut.
— Maanga nunaqarfinnguatsin-
nut tikikkassi malugaarsi puuluki-
Bygderådip siulittaasuata Johannes Tobiassenip tikeraat tikiltuaqquai.
Kingorna atuarfimmi naatsukullammik pikkunartumik oqalugiarpoq, pis-
sutsit qanoq ataqatigiinnerannik paasisitsisumik.
Bygderådsjormand Johannes Tobiassen bød gæsterne velkommen. I sko-
ten holdt han en kort, men rammende tale, der satte tingene på plads.
Pinngortitamik illersuiniaqatigiit Niaqornat sissaannipisorujoortillugit ti-
kippoq piniartoq inuusuttoq sisamanik allattuuararsimalluni.
Mens miljøfolkene travede på stranden ved Niaqornat ankom en ung fan-
ger med dagens bytte — fire (ve! at mærke voksne) grønlandssæler.
nik nilliasoqanngitsoq, nersussuar-
nik moortortoqanngitsoq, savanik
meertortoqanngitsoq aammalu
naasorissaasut illuinik kukkukuu-
nillu takusassaqanngitsoq. Tassa
imaappoq: Allamik inuuniutissa-
qanngilagut, piniartuuvugut, Jo-
hannes Tobiassen ilaatigut taama
oqarpoq.
Dronningit 20.000-it
Kiisami piniartut pinngortitamillu
illersuiniartut oqaloqatigiileqaat.
Piniartut erseqqissartuarpaat pin-
ngortitamik illersuiniaqatigiinnit
aningaasaateqarluartunit ajornar-
torsiortitaalersimanertik qanoq nu-
anninngitsigisoq naapertuilluan-
ngitsigisorlu, namminnermi inuia-
qatigiinnguugamik sakkortuumik
illua’tungiliinissaminnut piffissa-
qaratilluunniit akissaqannginna-
mik.
Verdensnaturfondip aallartitaa
danskiusoq Tommy Dybroe Green-
peacekkormiunit piviusorsiorneru-
sumik isummertarpoq puisit amii
eqqarsaatigalugit.
Taassuma erseqqissarpaa kalaal-
lit piniartut puisinik navianartorsi-
ortitsisuunnginnerat. — Taamaat-
tumik kalaallit puisinniartarnerat
akerlerinngilarput. Ajuusaarnar-
poq kukkunerit paatsuuinerillu ilis-
sinnut taamarsuaq ajoqutaalersi-
mammata. Ajornartorsiutinik qaa-
ngiiniarnissinni tapersersorusun-
narpusi, Tommy Dybroe oqarpoq.
— Qanoq ilillusi?, aperisoqar-
poq. — Verdensnaturfondip ilaa-
sortarpassuani puisit amiinik ka-
vaaj alersorniarpai?
Tommy Dybroep neriorsuutigi-
sinnaannginnerarpaa Danmarkimi
ilaasortatik 20.000-iusut puisit a-
miinik kavaajalersussaneritik. Eq-
qaasitsissutigaali suliniaqatigiif-
fiup taassuma Danmarkimi siulit-
taasua prins Henrik nulialu dron-
ning Margrethe assilisissimammata
puisip amiinik kavaajaqarlutik,
taamalu piniartunut tapersersui-
nertik takutissimallugu.
— Ajoqaaq Danmark 20.000-i-
nik dronningeqanngimmatl, ataat
simeeqataasut ilaat ikasarluni
oqarpallappoq.
Paasisitsiniaassamaartoq
Niaqornani ataatsimiinneq imator-
suaq sukangasuuliorfiunngilaq.
Ataatsimeeqataasut ilaata Jør-
gen Petersenip iluarusuutiginerar-
paa pinngortitamik illersuiniaqati-
giit aallartitaasa paasisimanerar-
massuk kalaallit puisinniartarnerat
piniapilunnerunngitsoq.
— Tamatuminnga paasinnilluni
oqarneq aporaatingaatsiarnissara-
luamik pinngitsoortitsivoq, Jørgen
Petersen oqarpoq.
Kisiannili piniartut paaserusu-
taat tassa paasinninneraaneq ta-
manna kimeqarnersoq — pinngor-
titamik illersuiniaqatigiit ajoqusik-
kaminnik iluarsaassiniassanersut.
Verdensnaturfondimeersoq
Tommy Dybroe annerusumik neri-
orsuutissaqannginnerarpoq taa-
maallaat atuagassiartik atorlugu
paasisitsiniaajumavoq kalaallit pi-
niartutut inuussutissarsiornerat pil-
lugu.
Greenpeacemeersoq Alan Picka-
ver iluamik neriorsuutissaqanngi-
laq. Arlaleriarluni taasarpaa
Greenpeacekkormiut sinnerlugit
aalajangiinissaminut pisinnaati-
taannginnini. Periarfissaasinnaa-
sutulli taavaa Greenpeace-p aam-
malu nunat inuiisa »annannissaan-
nut« suleqatigiiffiup ISI-p peqati-
giillutik suleqatigiiffiliorsinnaane-
rat.
Isumallualernissamut
piffissanngunngilaq
Pinngortitamik illersuiniaqatigiit
sinniisaat Uummannap Timersor-
tarfiani ataatsimeeqatigiinnermut
peqataaqqereeramik angerlamut
aallarput.
Tikeraarnerat piniartunut arlaa-
tigut neriuutissaqalersitsinerluni?
— Tamanna oqaatigiuminaap-
poq, inatsisartunut ilaasortaq Pa-
via Nielsen tikeraat timersortarfim-
mit anisullu oqarpoq. — Neriullua-
lernissamut piaarpallaarpoq. Pui-
seeqqat qiveerneqanngitsut pinia-
gaanerannut akerlilersuiuartillugit
aammalu uumasunik illersuiniaqa-
tigiit Europamilu pisisartut akor-
nanni puisit assigiinngitsut amii im-
mikkoortinneqarsinnaanngittuar-
tillugit isumaqarpunga uatsinnut
sunniutaa taamaaginnarallassa-
soq. Kisiannili uumasunik illersui-
niaqatigiit paasinninnerarlutik
oqarnerat malersortariaqarpoq, as-
sullu pisariaqartikkaluarpara
Greenpeacep qanittukkut ataatsi-
meersuarnissaata qanimut malitta-
rineqarnissaa, Pavia Nielsen oqar-
poq.
Greenpeace qaammammi tulliut-
tumi ataatsimeersuartussaavoq Tu-
luit Nunaanni.
Videofilm til hele familien

#**gp&*
IftliSAT 1
Km
wuttwtoawl
lfiDNAPPET
MIMI ■ W->.<«•-«./VvT'-J-vc
, Htiw&im* -
scørrmws
Til privat samling eller som gave.Pr. stk.
BESTIL VORT KATALOG OG HØR EFTER VORES RABATTILBUD
postbo* 366 tlf 2-4085
3900 godthab nuuk