Atuagagdliutit - 11.09.1985, Blaðsíða 20

20
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 37 1985
Piorsarsimassuseq • Kultur____
Knud Rasmussenip
Thulimi suliai
immikkoortoq 3
Normumi kingullermi kingulliullugu saamineqarput
Avanersuarmi Tunumi kitaanilu oqaluttuatoqqanik
katersineq
Tamatuma kingornagut atuagaru-
jussuit sisamat saqqummersinne-
qarput.
Thulimi niuverneq kigumut nu-
taamik umiarsuartaarpoq atserne-
qarluni: »SØKONGEN« — »AP-
PALIARSUK«.
1920:
Kalaallit-nunaat pillugu ataatsimii-
titaliarsuarnkut pilersinneqartunut
ilaasortanngortinneqarpoq. Ula-
pikkaluaqalunili aasap ilaatigut
Thulimukarpoq, ilisimasassarsior-
nissa Thuliminngaaneersut talli-
massaat piareersariartorlugu.
Qupperneq siullermiit kinguller-
mut tiguartiffigilluarlugu atuarpa-
ra. Ole Alaufesen-ip piviusunik
tunngaveqarluni oqaluttuariaasia
nuannareqaara, naak uiguutsuaq
atorneqartorujussuugaluartoq.
Aappaatigut uiguut tulluarluinnar-
tarpoq, nunattami pinngortitarsua-
nik inuuniuteqarsimagaanni misi-
gissutsit oqaasertassaqanngitsut
saqqummiunniaraanni suaartalin-
ngitsoomeq sapernartarunarput.
Kalaallisut atuakkiat kingullliu-
nerusut, inuunitsinni nutaami nak-
kaattoornerit ajornartorsiutillu
naakkinarsinartut, qaangiataagin-
narlugillusooq »Kuupittaaq« ma-
maraluaannartippara.
Ole Alaufesen-ip atuakkiaa titar-
tagaaranngualersugaagami asser-
paalussuarnillu assut naleqquttu-
nik pisatalersugaagami annernut
atuartitsissutissatut piukkunnassu-
seqaannarani ilisimattorsaatissa-
nik oqaluttuarpoq, aammalumi
Hans Nielsen ukioq taanna niu-
vertutut atorfinitsinneqarpoq.
1921 — 1924:
1921-ip aasaanerani Thuliliarpoq
ilisimasassarsiornissat tallimassaat
annertunersaallu aallartikkiartor-
lugu. Thuliminngaaniit aallartillu-
ni Canadap, amerikkallu avan-
naarsuisigut Alaska ilanngullugu
qimussimik angallaviginilarpai kii-
salu Siberiamut ikaassalluni tassani
eskimuut nagguvii misissuiffigis-
sallugit.
Ilisimatuussutsikkut paasinia-
gassat annertoqaat. Angalanissaq
Ole Alaufesen-ip oqaluttuaatigalu-
ni oqaasilioriaaseq malunnartittu-
armagu malittariuminarpoq. Tase-
ralimmiittarnerit, piniartutut inuu-
nermi ilungersornerit kiisalu ullu-
nik nuannersuinnaanngitsunik na-
laataqartarnerit pigaluarlugit,
»atuagagdliutitorkat«-ni tiguartif-
figiloorlugit atuallattaartuakkama
pissusaat assigalugit, Ole Alaufe-
sen-ip aatani, ataatani ilagisanilu
uumassuseqartumik allaaserai.
Imaanngilaq pikkorissuaannartuu-
sutut uppernanngingajattumillu
pikkorissuseqartuusutut nersu-
gaaqqusaasut. Piginnaanertoor-
suuneri erseqqissisinneqarput qu-
ngujunnartulilaartarlugit tupin-
nartulertarlugillu.
Piniartuunermiit niuernermut
ikaarsaariartuaarneq Ole Alaufe-
sen-ip saqqummiussaa iluatinnar-
tortaqarpoq. Atuagaq malugequ-
naraluaqaaq.
Aaju
ukiunut sisamanut naatsorsuunne-
qarpoq. Eskimuut sumit pilersima-
neri misissorneqartussaapput, oqa-
luttuatoqqat allattorneqartussaap-
put, eskimuut ukiorpassuarni atu-
garisaat ingerlaarfii ilanngullugit
misissorneqartussaapput.
llisimasassarsiornermi avanersu-
armiut arfinillit peqataapput.
Naammassisat naatsorsuutige-
riikkanit nnertuneroqaat. Itsarnit-
sanik katersugarpassuit miliuuni-
nik arlalinnik naleqartut Køben-
havnimi katersugaasivissuarmut
tunniunneqarput.
Canada, Amerikkallu avannaq-
qullugit Alaskap kimmut isua tikil-
lugu silarsuarmi qimussernerit an-
nertunersaat kilometerit 18.000
atorlugit naammassineqarpoq.
Angalanermi tassani atuakkiaru-
jussuaq »FRA GRØNLAND TIL
STILLEHAVET« kalaallisut naa-
lisarujussuarlugu »INUIT NU-
NAANNIK KAAJALLAANIA-
LUNNEQ« saqqummersinneqar-
poq.
Alaskap tungaanut qimuserujus-
suarnermi immikkut taasariaqar-
pul K’avigarsuakkut Arnarulun-
nguarlu Knud Rasmussenimut pe-
qataammata.
Knud Rasmussen angalanerujus-
suarmini tassani ilisimatuutut ataq-
qinaaserneqarpoq.
1925:
Knud Rasmussen Canadap naalak-
kersuisuinit eskimuut pillugit ilisi-
masalittut qaaquneqarluni Cana-
damukarpoq. Naalakkersuisunut
nassuiaateqartussaavoq siunissami
Canadap avannaani eskimuut atu-
gartuussutsimut piorsarneqarnis-
saanni suut pisariaqartinneqartari-
aqartut saqqummiutissallugit.
Siunnersuutai malinneqarput,
ukiorlu taanna Canadap naalak-
kersuisuisa suliniutigisatik aallar-
nerpaat.
Ukioq taanna atuakkiarsuarmik
pingajuat: MYTER OG SAGN« III
saqqummersippaa. »Tassa kalaallit
oqaluttuaat oqalualaavilu« tama-
tumani avanersuarmiut oqaluttua-
toqaat saqqummersinneqarlutik.
1926:
Kingumut Thulimukaqqippoq.
Peqqinnissamut tunngasut misissu-
iffigiartorlugit. Tassani pilersaaru-
tigineqarpoq napparsimaveqaler-
nissaq aalajangersimasumillu na-
korsaqalernissaq.
1927:
Thulimukarpoq allattuni Emmy
Langberg ilagalugu. Angalanermi-
ni siunertaraa Avanersuup inatsisi-
tigut allassimasutigut ingerlatitaa-
Iernissaa. Pilersaarusiani saqqum-
miuppaa makku tunngavigalugit:
Avanersuarmiut nunamik inger-
latitaaneranut oqartussaaqataaler-
tariaqarput.
Atatsmiittartoqatigiit »qinik-
kat« (Fangerråde) pilersinneqas-
sapput.
Piniakkat ilaasa eqqissisimati-
taanissaannut tunngasut pilersin-
neqartariaqassapput.
Inooqatigiinnermi Avanersuullu
illersorneqarnisaani inatsisit tun-
ngaviusussat pilersinneqassapput.
Siunnersuutitut saqqummiussat
avanersuarmiunit tamanit iluarine-
qarput, atortuulersinneqarnisaan-
nullu piareersarneqassallutik.
1928:
Knud Rasmussenip ingerlatsinermi
siunnersutigisani landsretsagfører
Rudolf Sand Thulemukarput, a-
ngalanerminni siunertaraat inatsi-
sissat inaarutaasumik nassuiaate-
qarfigiartorlugit, pingaartumik pi-
niakkatigut eqqissisimatitsinissa-
mut tunngasut oqaloqatigiissutigis-
sallugit.
Immikkut taasariaqarpoq ukiut
18-it qaangiutiinnartut avanersuar-
mut inatsisitigut naalakkersueqa-
taalersinnaanerat akuersissutigine-
qarmat.
Tassunga tunngatillugu eqqane-
qassaaq Nunatta Kitaani niuverto-
qarfilersuinerup siulliup tunngavi-
lerneqarneraniit ukiut 134-it qaø-
ngiummata aatsaat kalaallit naa-
lakkersuinermut peqataalersinne-
qarmata.
1929:
Kalaallit-nunaanni ilagiinnut suli-
niaqatigiiffik Danmarkimiittoq
Grønlandske Kirkesagip sulissuti-
ginninneratigut oqaluffissaq pala-
sillu illussaa pissarsiarineqarput
naasiunneqarlutillu.
Thulimi inatisitaassat 35-nik im-
mikkoortortaqartut ulloq 7. juni
1929 atortussanngorlutik atsiorne-
qarput ulloq taanna Knud Rasmus-
senip 50-nik ukioqalerfia eqqorlu-
gu.
1930:
Niuvertoqarfiup illorsuaa iluarsar-
neqarpoq. — Pisiniarfittaarput.
Inuit naatsorneqarput inuuilersor-
neqarlutillu. Oqaluffiittaaq atoq-
qaartinneqarpoq 18. maj 1930.
1931:
Ministereqarfiup Knud Rasmussen
Thule eqqaalu pillugit oqartussaas-
suseqalersippaa, inatsisitaallu ma-
lillugit politiitut piginnaassusilerlu-
gu.
Tassunga peqatigitillugu niuver-
toq Hans Nielsen inatsisit atortuu-
lersimasut malittarisassallu atortin-
neqarnissaannut nakkutiginnittus-
sanngorlugu piginnaatinneqarpoq.
Ukioq taanna Thuliminngaane-
ersut ilisimasassarsiornerit arfini-
lissaat naammassineqarpoq. Tassa-
ni siunertarineqarluni misissuiffigi-
neqarpoq Nunap Isuaniit (Kap Far-
vel) Tunumut Umiiviup tungaanut
(Ammassallip eqqaani) tamaani
eskimuut inuunerat kulturiat inuu-
tissarsiornerat allallu sukumiisu-
mik aallarniutaasumillu misissuif-
figineqarput.
Suliassat tamakkua ulapputiga-
lugit Knud Rasmussen aasaq taan-
na Thulimukanngilaq, umiarsuarli
atortussanik illuliassanillu pajut-
sinneqartoq Thulimukartinneqar-
poq.
Akilinermi misissuisimanermi
Therkild Mathiassenip atuakkiar-
sua naqinneqarpoq, kiisalu Knud
Rasmussen: »Netsilik Eskimo« na-
qinneqarluni.
1932:
I lisimasassarsiornissat Thulimin-
ngaaneersut arfineq aappassaat
aallarnerpaa. Kap Farvelip eqqaa
avannamut Tunumut siornaammat
Umiivik tikillugu misissukkani
Ammassalik tikillugu nangippaa
misissuilluni nunallu assiliorluni.
Ukioq taanna norskit Tunup
avannaanik tigusiniarnerat Dan-
markip assortorlugu inuiaat assigii-
ngitsut eqqartuussiviannut Haag-
miittumut tunniuppaa.
(normumi tul. nangissaaq).
En dyrtidsportion
udløses til oktober
Alle lødnmodtagere får en dyrtids-
portion lagt oven i lønnen frå 1. ok-
tober, meddeleler Danmarks Stati-
stik i sin seneste meddelelse. For
lønmodtagere over 18 år er dyrtids-
portionen 90 øre pr. time. For løn-
modtagere under 18 år er den 45 øre
pr. time.
Pristallet blev nulstillet i januar
1984, og det betyder, at det på dette
tidspunkt blev sat lig med 100. For
hver 3 procentpoints udløses der en
dyrtidsportion.
Reguleringspristallet er nu på
110,5, og den portion, vi får glæde
af efter 1. oktober, blev udløst ved
109 procentpoint. Når pristallet be-
regnes næste gang, og det er i ja-
nuar 1986, har vi altså 1,5 procent-
points af den næste portion.
Nutserfik Attu
Nutsertitsinerup kinguneranik nunaqarfiit marluk tassa
Attup eqqannguaniittut Aqisserniaq Ikerasallu inuerutsi-
taasimapput inuisalu amerlanersaat Attumut nuussimal-
lutik. Ukiorlu manna Attormiutoqqani utoqqaq ataaseq
kiserngoruppoq naak inuusunnerusut meerarpassuillu
Attumi inunngoraraluartut.
1. Nunavissatut toqqagaraakkit
naak ilinni perortuunanga
siuaasakkami allamiipput
nunami qimariikkanni ipput.
2. Sapiuummerlunga misigaanga
tummarakkit tulaavissatut
naluvikkakkumi siunissaq
putsumillusooq assersimammat.
3. Nunaqarfiit qiterlersaraatsit
inuernerit pakkuttutut
inuviisalu nutserfigaatsit
inuvinnut ilanngullutik.
4. Aasami sila qatsullaraangat
seqinersuaq kaavilluni
angalaarfissaq aa manigaangat
unganarsisaraatimmi Attu.
5. Taamatullu sila issilerpat
seqinersuaq morsulluni
pujorak sikulu qaallorissoq
avatinniittut pikkunavipput.
6. Ungagaatsigit Attu nunarput
qujanarlu ilinniittugut
ikiorlatsigittoq tamatta
allanut maligassaasumik.
Tall. erinn.: Kdtagte.
Kuupittaaq
Kinguaariinnik oqaluttuaq
Atuagaq qanittukkut pilersuiffimmiit saqqummersoq
»Kuupittaaq«, kinguaariinnik pingasunik eqqartuisoq
malugeqqunaraluaqaaq