Atuagagdliutit - 11.09.1985, Blaðsíða 25

NR. 37 1985
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
25
Aningaasat nalikilliar-
tornerat Danmarkimit
pitsaanerusumik
aqunneqartoq
Aningaasat nalikilliartornerat nu-
natsinni pitsaanerusumik aqunne-
qarpoq Danmarkiminngarnit.
Danmarkimi akinik naatsorsueq-
qissaartarfiup ukiumoortumik saq-
qummiuttagaasigut tamanna taku-
neqarsinnaavuq.
Januarimiit julimut ukiup affaa-
noortumik naatsorsukkatigut taku-
neqarsinnaavoq akit nunatsinni 1,7
procentinik qaffariarsimasut.
Piffissamili tassanerpiaq Dan-
markimi akit 2 procentimik qaffa-
riarsimasut Danmarkimi akinik
naatsorsueqqaarsarfik nalunaar-
P°q.
Imaappoq inuussutissat nunat-
sinni ukiup affaani tassani akikille-
riarsimasut. Pingaartumik immuli-
orfinni nioqqutissiat akikilleriaru-
jussuarsimapput. Akikilleriarsima-
sullu ilagaat petroleum.
Akitsoriarsimappulli nassiussui-
neq, sulinngiffeqarluni angalaneq
angallatillu.
Nanorpassuit
Nannut nungungajalernerlutik?
Tassauumasut nungutaaqqa jaasut
allattorsimaffianni nannut ilan-
ngunneqarsimapput, russilli ilisi-
matuuisa, Sovjetip issittunut sineri-
aani maannakkorpiaq misissuisut
tamanna apersuusertariaqarnerar-
paat.
Timmisartut atorlugit alaper-
naarsuinerminni ulloq manna tikil-
lugu apissit 2.000-it missaanniittut
kisissimavaat. Nanoqarnikkaar-
luunniit Wrangelip Qeqertaa kisiat
eqqarsaatigissagaanni tassani 300-
it missaanniittut nassaarineqarsi-
mapput, tusagassaqartitsivik No-
vosti allappoq.
Sovjetip isittunut sineriaani na-
jugaqartut ilarpassuisa uumasut ta-
makku naviananngitsuunngikkalu-
artut allaat qanillisittarsimavaat
nerukkartarlugit.
Tamatumalu kingunerisaanik
nannut ilaasa sikorsuit piniartarfi-
tik qimallugit nuna qaninniartaler-
sarsimavaat.
— Tamannali inerteqqutigeru-
sunnaqaaq,uumasunik nujuarta-
nik nakkutilliissut ilaat Novostimut
taama oqarsimavoq.
Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat
Nioqqutissiornikkut suliffeqarfiat
pisortaasussanik sulisussarsiorpoq
KGH-ip nunanut allanut niuernermut nioqqutissiornermullu immikoortoqarfia Kalaallit Nunaanni
Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarpoq 1. januar 1985-imi.
Tassunga tunngatillugu piorsaanissamik pilersaarusiortoqarsimavoq naalakkersuinikkut anguniakka-
nut naapertuuttumik, taannalu aqqutigalugu aalisarneq ukiut tallimat ingerlanerini annertusarneqas-
sallunilu aalisakkanit nioqqutissiat pitsaanerusumik nioqqutissiarineqartalissapput. Piorsaaneq aqqu-
tigalugu isumalluutit Kalaallit Nunaanni pissarsiarineqarsinnaasut pitsaanerusumik iluaqutigineqalis-
sapput, aalisarnerullu tungaatigut sulisoqarneq nioqqutissiornerlu annertusarneqassallutik, kiisalu ki-
lisaatinik nioqqutissiorfinnillu nutarterineq aqqutigalugu pissarsiarineqarsinnaasut suulluunniit maan-
nakkornit annerusumik iluaqutigineqalissallutik.
Nioqqutissiornermut tunngasut allaffeqarfimmit nutaamiit, Nuummiittussamiit aqunneqassapput.
Taamatut nutaamik allaffeqarfiliornissaq pissutigalugu aammalu ineriartortitsinissamik pilersaarutit si-
uliini taakkarsorneqartut piviusunngortinneqarnissaat pissutigalugu suleqataasussamik pikkorissunik
matumuuna pissarsiortoqarpoq.
Immikkoortortani assigiinngitsuni pisortaallutik suleqataasussat nioqqutissiornermut pisortaqarfiup
direktøriata Carl I. Carlinip ataani sulisuussapput.
Allaffeqarfimmi suliso-
qarnermilu pisortaq
Allaffeqarfimmi sulisoqarnermilu pisortaq suliffeqarfimmi tamar-
miusumi sulisoqamerup tungaatigut qullersaalluni nakkutilliisuus-
saaq, saniatigullu aamma suliffeqarfiup Nuummiittortaani suliso-
qarnermut qullersaassalluni.
Atorfinittussattaaq — ingerlatsinermi pisortaq peqatigalugu sulif-
fissuit sulisoqarnikkut qanoq iliuuserisartagassaat aalajangersar-
tassavai akissarsiallu pillugit Kalaallit Nunaanni pisortat isumaqati-
ginninniartartuisa tungaannut saqqummiussassat inassuteqaatis-
sallu suliarisassallugit.
Atorfik inuttalerumaneqarpoq juristimik aamma/imaluunniit øko-
nomimik.
Teknikkip tungaatigut
pisortaq
Teknikkip tungaatigut pisortap suliffissuarni aningaasaliissutissa-
nut pilersaarutit aningaasartuutissanullu pilersaarusiat suliarine-
qarnerat akisussaaffigissavaa saniatigullu aammalu nioqqutissior-
fiit tamarmiusut aserfallajaallisagassartaannut tunngasut akisus-
saaffigissallugit, taakkulu pillugit pilersaarusiassat immikkuualut-
tut suliarisassallugit.
Teknikkip tungaatigut pisortap ingeniørit, illussanik titartaasartut
suliffiutiilillu sulisinneqartut ataqatigiissinneqarnissaat isumagi-
sassavaa saniatigullu aamma sulifissuit teknikikkut atortuutinik pi-
lersorneqarnerat akisussaaffigissallugu.
Teknikikkut atortuutinik pisisuusassaaq nioqqutissiornermi suliffe-
qarfiup allaffia Københavnimiittoq, tassanilu teknikip tungaatigut
pisortaq suleqataasassaaq.
Atorfinittussaq ingeniøritut ilinniagaqarsimasuusariaqarpoq.
Kalaallit Nunaanni angalangaatsiartarnissaq naatsorsuutigineqas-
saaq.
Driftsingeniørit
Driftsingeniørit marluk atorfinitsinneqassapput, taakkulu suliffis-
suit nioqqutissiornikkut pilersaarusiorneranni siunnersuisuusarlu-
tilu pilersitsineranni peqataasassapput, tamakkuninngalu ataqati-
giissitsisuusassallutik.
Driftsingeniørittaaq ingerlatsinermut immikkoortortap qulliuneru-
sumik aqutsinerani, ataqatigiissitsinerani malinnaaneranilu peqa-
taasassapput.
Nioqqutissiornerup tungaatigut — pingaartumik inuussutissanik
nioqqutissiornerup — misilittagaqarnissaq kiisalu ingeniøritut,
bromatologitut assigisaattulluunniit iliniagaqarsimanissaq kissaa-
tiginarpoq aammalu aningaasaqarniarnermik paasisimasaqartuu-
nissaq pingaartinneqarluni.
Kalaallit Nunanni angalangaatsiartarnissaq naatsorsuutigineqas-
saaq.
Piorsaanermi pisortaq
Piorsaanermi pisortaq piorsaanikkut pilersaarutinik aallartitsisuu-
sarlunilu ataqatigiissitsisuusassaaq. Piorsaanikkut suliap ilagissa-
vaa suliffissuarnut piorsaanikkut ingerlatsiviusunut tikeraartarneq.
Piorsaanermi pisortaq laboratoriami qitiusumi Nuummiittumi pi-
sortaassaaq aammali suliffissuit ataasiakkaat laboratoriaat aquta-
rissallugit.
Tamakkulu saniatigut piorsaanermi pisortap nioqqutissiorfiit pit-
saassutsinik nakkutilliinerat aqutaralugulu qullersaaffigissavaa.
Qinnuteqartut ingeniøritut, bromatolog-itut assigisaannilluunniit
ilinniarsimasut imaluunniit inuussutissanik nioqqutissiornerup
tungaatigut ilinniagaqarsimasut tigujumaneqarnerussapput.
Aningaasaqarniarnikkut
pisortaq
Aningaasaqarniarnikkut pisortaq akisussaassaaq nioqqutissiorfiit
ataasiakkaat naatsorsuusiornikkut ilitsersuutissanik nalunaarusi-
ortarnerinut kiisalu — ingerlatsinermi pisortaq peqatigalugu — su-
liffeqarfiit ataasiakkaat nioqqutissiorfiillu tamarmiusut aningaasa-
nik aqutsinikkut pilersaarusiassaat suliarisassallugit.
Atorfinittussallu aqutsinermi nioqqutissiornermilu periaatsinut
tunngasut malinnaaffigiuartassavai.
Aningaasaqarniarnikkut pisortap suliffissuit ukiup ilaanut ukiu-
mullu naatsorsuusiornerat pillugu ilitsersuusiortassaaq aningaasa-
nullu inatsisiliornermi ilassutissanillu akuersissuteqarnermi ator-
tussanik tunngavissarsiortassalluni.
IMaatsorsuusiornermi pisortaq
Aningaasarsiornermi pisortap qaninnerpaamik suleqatigissavaa
naatsorsuusiornermi pisortaq nalunaarusiortarneq aningaasartuu-
tissanullu pilersaarutinik eqqortitsiniartarneq isumagineqassam-
mata.
Naatsorsuusiornikkut pisortaq naatsorsuusiornermi ataqatigiissit-
sisartuullunilu siulersuisunut ikiuuttassaaq ingerlatsinikkut ani-
ngaasaliissuteqarnikkullu naatsorsuutit suliarinissaannut, suliffis-
suillu aningaasat tungaasigut siunnersorneqartarnerannik nakku-
tilliisuussalluni.
Cand.merc-itut imaluunniit HD-mi naatsorsuutit tunngaasigut so-
raarummersimaneq iluaqutaassapput.
Nioqqutissiornermi
niuernermilu pisortaq
— Nunaqarfinnut
immikkoortortami
Nioqqutissiornermi niuernermilu pisortap nunaqarfinni nioqqutis-
siorfiliortiterneq aserfallajaallisaanerlu akisussaaffigissavai saniati-
gullu nioqqutissiarineqartut pillugit siunnersuusiortassalluni.
Atorfinittussaq nunaqarfinni nioqqutissiortarneq pillugu paasisi-
masaqarluartuusariaqassaaq.
Ingerlatsinermi pisortaq suleqatigalugu nunaqarfiit nioqqutissior-
fiisa suliffissuisalu ingerlanneqarnerat pillugu malittarisassius-
saaq.
Tamakku saniatigut nunaqarfinni tunisassiorfiit illoqarfinni suliffis-
suarnut peqataallutik Kalaallit Nunaanni nioqqutigineqartussanik
nioqqutissiornerat ataqatigiississavaa.
Kalaallit Nunaanni angalangaatsiartartussaassaq.
Nioqqutissiornermi siun-
nersorti — nunaqarfinnut
immikkoortortami
Nioqqutissiornermi siunnersorti nunaqarfinnut siunnersortaareer-
sut peqatigalugit nioqqutissiornermi pisortamik qullersaqarluni su-
lissaaq.
Nioqqutissiornermi siunnersorti nunaqarfinni nioqqutissiassaqqis-
sut tungaasigut siunnersuisuusarlunilu misileraasuusassaaq.
Suliffeqarfiit mikinerusut ingerlatinneqarnerinik paasisimasaqar-
tuunissaq kissaatiginarpoq aammalu Kalaallit Nunaanni pissutsi-
nik ilisimasaqarluartuusariaqarluni.
Atorfinittussaq Kalaallit Nunaanni angalangaatsiartassaaq.
Atorfinitsitsinermi
tunngavissat
Atorfinitsinneqartussat piginnaaneqassusertik tunngavigalugu
akissaasersorneqassapput. Atorfinitsinneqartup inoqutaasalu Ka-
laallit Nunaannut nuunnerani aningaasartuutit akilerneqassapput
ukiullu marluk atorfeqareerluni Danmarkimuttaaq uteqqinneq aki-
lerneqassalluni. Inoqutigiit ukiut tamaassa akiliunneqarlutik su-
linngiffeqartinneqartassapput. Atorfinittussat Nuummi naapertu-
uttumik illussarsiorneqassapput.
Pingaartinneqarpoq atorfinittussat suliffeqarfimmi pilersinne qalersumi akisussaassuseqarlutik sule-
qataalluartuunissaat.
Kalaallit Nunaanni pissutsinik ineriartornermillu ilisimasaqarluartuunissaq kiisalu atukkanut nutaanut
naleqqussarluarsinnaasuunissaq iluaqutaassapput.
Atorfinittoqarsinnaavoq 1. november 1985 imaluunniit isumaqatigiissuteqarnikkut.
Atorfiiit pillugit paasiniaaffigineqarsinnaapput adm.direktør Carl . Carlin, tlf. 01-54 60 01, lokal 2177
imaluunniit direktør Orla Poulsen, konsulentfirmaet LIMES Consultning A/S tlf. 01-65 55 53, taanna
atorfinnut taakkununnga atorfinitsitsinissaq pillugu suleqatigigatsigu.
Allaganngorlugu qinnuteqaat, allanut saqqummiunnagu suliarineqartussaq, nassiuteqquneqarpoq
uunga:
LIMES Consulting A/S
Tagesmindevej 2
DK-2820 Gentofte