Atuagagdliutit - 11.09.1985, Blaðsíða 9

NR. 37 1985
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
9
G R
0 N LANDS POSTEN
Pitsaaneruvoq aju-
tuunnginnermi eqqa-
naarsareertaraanni
P.M.P. NamminersornerullutikOqartussat puisitamii pillugit paa-
sisitsiniaammata inuit nuimasut Europami angalaarput oqaluttuari-
sarlugu puisinniarneq piniartoqarfinni pinngitsoorneqarsinnaan-
ngilluinnartuusoq.
Pinngortitamik illersuiniaqatigiiffimmit Greenpeace-meersut nu-
oatsinneereermata paasivarput taamani kukkusoqarsimasoq. Qa-
ngatut puisinniartarneq arfanniartarnerlu pillugit paasisitsiniaassal-
luta uagut angalasussaasimanngikkaluarpugut. Tamannamiuna
piffigisartagaanut ornillugu takusassaq, tamannalu Greenpeace-
kkormiut misilippaat Niaqornaniinnerminni.
Niaqornaniinnerminni Greenpeace-kkormiut paasileratarpaat eq-
qunngitsumik tunngaveqarlutik ingerlatsinermikkut kalaallit piniar-
tut inuutissarsiornerat qanoq ajoqusertigisimagitsik. Piniartutummi
inuutissarsiorneq nammattumik ilisimasaqarfiginngivillugu isornar-
torsiuisimapput, taamaaliorsimanngisaannassagaluarlutillu pissu-
siviusut qanoq ittuunersut ilisimasimasuugaluarunikkit.
Piniartut tamatumuuna ajugaapput, akisunaaqaluguli.
Greenpeace-kkormiut iliuusaat ussatitoqqamulluunniit eqqaa-
oameruvoq, tassa sianiilliornerummat puilasuliaq matuussallugu
Teeraq tassani ipereersimappat.
Greenpeace-kkormiut pinngortitamillu illersuiniaqatigiit allat
tunngaviginiagaat inunnit puisinniarnermik ilisimasaqartunit eq-
qunngitsuunerarneqartuartarsimapput. Maannalu Greenpeace-
kkormiut namminneerlutik uppernarsilerataarpaat kukkusumik ili-
orsimallutik, taamaattumillu uagut pissanngatigaarput paasisatik
tamakku iluaqutaasumik atorumaarneraat.
Isumaqanngilagut Greenpeace-p kalaallit puisinniarnerat iluatsi-
seqqissinnaagaa. Taamaaliortoqassappammi sakkussat allarluin-
naat atorneqartariaqarput. Kalaallit Nunaanni ammeriviup suliniuti-
gileriigaatut ittunik pisoqassappat naalakkersuinerup aningaasarsi-
ornerullu tungaasigut annertuumik suliniuteqartoqartariaqarpoq.
Neriuppugut Greenpeace-kkormiut, assigisaasalumi Nia-
gornaniinnerminni paasisimassagaat kalaallit puisinniartarne-
rannut akuliuttariaqaratik.
T aamaattumik allatut piumasaqarf igisinnaanngilagut kisian-
ni imatut: Immissinnut paariinnarniaritsi!
jq.
I
At kaste brønden til,
når barnet er druknet
P.M.P. Da hjemmestyrets sælskindskampagne løb af stabelen,
skete det blandt andet med en rejse rundt i Europa, hvor fremtræ-
dende folk søgte at forklare om sælfangstens nødvendighed for fan-
gersamfundene.
Efter at et hold miljøfolk fra Greenpeace har været her i landet,
ved vi nu, at der den gang blev begået en fejl. Det er ikke os, der skal
ud og fortælle om den traditionelle sæl- og hvalfangst. Den skal op-
leves på stedet, sådan som Greenpeace-folkene fik lejlighed til det
i Niaqornat.
Besøget i Niaqornat resulterede i, at Greenpeace-folkene for før-
ste gang i sæl-dramaets historie indrømmede, at de havde skadet
det grønlandske fangererhverv, og at de frem for alt havde gjort det
på et forkert grundlag. At de slet ikke havde kendt tilstrækkeligt til
livet i et fangersamfund til at komme med deres kritik, og at de aldrig
ville have kritiseret, hvis de havde vidst, hvordan tingene hang sam-
rnen.
Dette er en sejr for fangererhvervet, men den er dyrekøbt.
Greenpeaces opførsel minder i høj grad om det gamle ordsprog,
der påpeger det tåbelige i at kaste brønden til, når barnet allerede er
druknet.
Greenpeaces og andre miljøorganisationers tåbelige argumenter
er gang på gang blevet pillet fra hinanden af folk, der kender til sæl-
fangst. Nu har Greenpeace åbenbart selv indset organisationens tå-
belighed, og vi er spændte på, hvad denne nyvundne indsigt i tinge-
nes faktiske forhold skal bruges til.
Vi tror ikke på, at Greenpeace kan være med til at hjælpe den
grønlandske sælfangst på fode igen. Dertil er helt andre midler nød-
vendige. Der skal arbejdes både politisk og kommercielt på denne
opgave, og for eksempel Grønlandsgarveriet er allerede i gang med
i hvert fald den kommercielle side af sagen.
Men vi håber på, at oplevelsen i Niaqornat har lært Green-
peace, at alle parter er bedst tjente med, at organisationen ikke
blander sig i den grønlandske sælfangst.
Vort krav til organisationen kan formuleres med ganske få
ord: Pas jer selv!
I
Nunatsinni ator-
nerlunneqarpugut!
Allattoq: Peter Grønvold Samuelsen
Inuiaat kalaallit nunaminni namminersornerulerneq
eqquppaat 1979-imi qallunaanit
naalagaaffeqatigisaminnik inuiattut immikkoortuuneq
timitalerniarlugu, kiisalu isumaqaramik nunaminni
aningaasarsiornikkut kultoorikkullu ineriartorneq
nammineerlutik aquttariaqarlugu, app, aquttariaqarlugu!
Kisianni aamma minnerunngitsumik
peqataaffiginiarlugu.
Aqutsineq peqataanerlu:
Unuiaqatigiit suulluunniit ineriar-
tortinneqartarput naalakkersuinik-
kut isummat aalajangersimasut
najoqqutaralugit. Tamanna naa-
lakkersuisut aqutsinerannik taane-
qarsinnaavoq.
Inuiqatigiit ineriartortinneqar-
nerat aqutsisut isumaat naapertor-
lugu ingerlanneqartarpoq innuttaa-
sunit; aalisartunit, piniartunit, suli-
sartunit, atorfilinnit, sulisitsisunit,
innuttaaqataasunit allanit il. il.
Taakku tassaapput aningaasarsior-
nermi peqataasut.
Nunatsinni sorsunnersuup kingulli-
up kingorna ineriartorneq qallu-
naanit aqunneqarsimavoq. Nunat-
sinni suliffiit amerlanersaat qallu-
naat atorfilittaanit inuttaqarsimap-
put. Sanaartortitsineq tamarluin-
nangajammi qallunaat nunami al-
lamiulluunniit suliffiutaannit i-
ngerlanneqarsimavoq, tamatuma-
lu kinguneranit Nunatsinni ani-
ngaasat sanaartornermut, ineriar-
tortitsinermut atortussanngortin-
neqartarsimasut Nunatsinnit annis-
sortuarneqarsimapput.
Ullumikkut aqutsineq Nammi-
nersornerullutik Oqartussanit tigu-
neqarpoq. Tamanna pitinnagu i-
nuiaqatigiit iluanni oqallittoqarsi-
maqaaq, kalaalinngorsaaneq taan-
narneqarsimavoq aammalu qallu-
naat kalaallillu akornanni akissar-
siatigutit allatigullu assigiinngissut-
sit oqallisigineqarsimaqalutik.
Amerlasuullu neriulluarsimassaga-
luarput kalaalinngorsaanerup a-
nersaava suli nakuunerulersinne-
qassasoq aqutsineq kalaallinit tigu-
neqarpat.
Taamaalisoqanngitsoorporli!
Uukapaasitsineq!
Nunatsinni aqutsineq Namminer-
sornerullutik Oqartussat pilersitaat
annertuallaaqaaq inuiaqatigiinnut
uagutsitut kalaallisut ikitsigisunut.
Allaffeqarfissuaq pilersinneqarsi-
mavoq »Inuinnarni« oqaloqatigi-
neqarsinnaajunnaarlugu. Eqqaa-
masariaqarpoq aamma illoqarfinni
tamani kommunit allaffii
annertusiartuinnartut.
Aqutsineq Namminersornerullu-
tik Oqartussanit tiguneqarmat isu-
maqarnarsigaluarpoq Nunatsinni
aningaasarsiorneq kalaallinit inger-
lanneqalissasoq. Kisianni ullumik-
kut takusinnaavagut aningaaseri-
viit, aningaasaliisarfiit, sillimmasii-
sarfiit, akunnittarfiit, aalisariutit,
taxa-t allarpassuillu Nunatta ava-
taanit aningaasaatilissuarnit pigi-
neqartut.
Ullumikkut pissutsit taamaapput
Nunatsinni naalakkersuisunit im-
minnut saamerliuniartutut kalaalli-
nillu illersuiniartutut taagortunit.
Aap, aningaaseriviit, sanaartor-
titsiviit, eqqartuussissuserisut il. il.
atorfissaqartippagut inuiaqatigiit
ullumikkutut ilusililikkagut kissaa-
tigigutsigit. KISIANNI qanoq ilior-
pugut suliffiit atorfiillu pisariaqar-
titagut kalaallinit inuttalerniarlu-
git????
Kalaallit inuusuttut ilinniartin-
nerpagut aningaasarsiornermut?
Suliffiutitaarniarnermut? Illutaar-
niarnermut? Aalisariutitaarniar-
nermut? Aalisakkanik tunisassior-
nermik ineriartortitsisinnaaner-
mut?
Naagga, Namminersorneruler-
nerup eqqunneqarnerata kingorna
aatsaat taamak inuusuttut ilinniar-
fissaqanngitsut amerlatigilerput,
aatsaallu taama suliffissaaruteqqa-
sartut amerlatigilerput! Tamatuma
ilutigisaanik imigassamik atuineq
inuillu pisortanut aningaasanik
akiitsugaqarnerat annertutigiler-
poq.
Kalaallit uukapaatinneqarput.
»inuinnaat« aqutsisunik oqaloqa-
teqarsinnaanerat allaffissualiorti-
ternikkut atorfilinnik, tamarmik
immikkut akisussaaffilersukkanik
— qullerpaartaminnilli akuerine-
qanngikkunik isummersinnaan-
ngitsunik — atorfinitsitsiortornik-
kut mattunneqarpoq.
Kalaallit inuusuttut aningaasar-
siornerup suliffissuaqarnerullu i-
ngerlaasaanik ilinniartinneqanngil-
lat. Taamaakkaluartorli ukiuni
kingullerni sanaartortitsinerujus-
suit, ilami Nunatsinni ineriartortit-
sineq tamarmi allamiut aningaa-
saatilittaannik aqunneqalersima-
voq.
Tikisitat najugaqavissullu:
Ukiuni kingullerni »malunnanngit-
sumik« oqaaseq atorneqalersima-
soq tassaavoq: Suliffiit nunaqavis-
sunit pigineqartut.
Suliffiutillit taakku illoqarfinni
amerlanerpaani takussaapput, illo-
qarfinnilu sanaartornermi akinik
assut aalajangiisuusarlutik. Ilami
siumut naatsorsoreersinnaasarpaat
qanoq amerlatigisunik iluanaarute-
qarssanerlutik. Umiatsiarsuaq qas-
si fods-i pisiarisinnaanerlugu, illu-
taarsuani ukiut qassikattannguit
akilersinnaanerlugu aammalu fran-
krig-ip kujataanut qaammat sin-
nerlugu feeriarnissani ilanngullugit
akigisitaminut naatsorsuutigereer-
tarpai. Tamakkulu aamma tas-
saapput unioqqutitsisumik kam-
malaatiminnik ilaquttaminillu
Danmarkimit sulisussaminnit ag-
gersitsisartut.
Suliffiit nunaqavissunik pigine-
qartut amerlanerpaartaat qallunaa-
nit — ukiut arlaqanngitsunnguit
maaniissimasunit — pigineqarput.
Sanaartortitsineq:
Ukioq manna sanaartortitsinerup
tungaatigut Nuummi assersuutissa-
nik peqarpoq aningaasarsiorneq
Nunatsinni qallunaanit aqunneqa-
leraluttuinnartoq. Neriniartarfiit,
pisiniarfiit, tunisassiorfiit assigis-
saallu pilersiortorneqarput. Taxa-t
amerlanersaat qallunaanit pigine-
qarput.
Taxartartut aalisariutitaartor-
put. Suliffiutillit illuliortiterput al-
lanut attartortittakkaminnik.
Nuummi akunnittarfiliorniar-
neq assersuutissaqqippoq. Qallu-
naat Nunaannit suliaq aqunneqar-
poq, pigineqarlunilu. Akuerineqar-
poq, kisianni naammaginagu taava
akunnittarfissualiorniarnini pisini-
arfissuarmik ilarusuppaa. Taanna
attartortissinnaavaa qaammam-
mut tusinterpassualersillugu.
Tamakku akuersaaginnarneqar-
put! Kisianni killilerneqartariaqa-
lerpoq. Kalaallit inuiaqatigiit navi-
anartorsiortinneqarput. Oqaatsi-
gut kultoorerpullu tamaat qaqu-
gorsuarmut allamiunit pigineqar-
tussanngorlugu tuniorarneqarpoq.
Tamakku tamarmik pinerisa na-
laani Nunatsinni tusagassiuutit as-
suarliutinnguanik suminernilluun-
niit qarluallanneq ajorput.
Naalakkersuinermik soqutigisa-
qaqatigiit tusarsaanngillat. Ajora-
luartumillu illoqarfikkuutaartu-
mik partiit immikkoortortaqarfii
pingaartumillu nunaqarfimmior-
taat Nunatta ineriartortinneqarne-
rani isummersueqataanngippal-
laarput! Tamanna iluarinanngilaq.
Kattuffiit SIK-kutut ittut allami-
ut kattuffissuinut sunniisinnaane-
rat — sunneerusunnerat —
mikivallaaqaaq.
Aalisakkanik niiverneq nipaar-
saarulluinnarlugu ineriartortinne-
qarpoq. Atorfillit Nunatsinni anin-
gaasarsiaqqortunerpaat qimuttori-
neqalersimapput allamiullu anin-
gaasarsioriaasiat eqqunneqarsima-
voq Nunatsinni inuutissarsiortut
avaqqullugit, tusarnaarumaneqa-
runnaarsimapput.
Uuliasiorneq aallartinneqarpoq
Ittoqqortoormiit isumaat eqqar-
saatiginagu. »Isumasioqatigiisitsi-
artortoqartarpoq« Ittoqqortoor-
miunut aamma Ittoqqortoormiuni
politikerit Alaskamut takornariart-
sinneqarput ajunngisaarfiginerqar-
lutik — uffa uuliasiorfissuarni
Namminersornerullutillu Oqartus-
sani isuma aalajangiuteriivillugu
aalafangiutereersimaneqartoq, tas-
salu: Uuliasiorneq aallartinneqas-
sasoq qanorluunniit pisoqaraluar-
pat!
Innuttaasut oqartussaaqataanerat:
Suliniutigineqartut ilagaat sakku-
tooqarfinni sulisut Nunatsinni an-
galaartinneqarsinnaalernissaat.
Taakku Nunatsinni akileraartinne-
qartarput, maannalu innuttaasu-
nut allatulli illoqarfinni angalasin-
neqarnialerput. Taanna taavara
ikiaroornartunik imigassanillu eq-
qussuinerup aallartittoorsinnaane-
ra, kiisalu amerikkarmiuararpassu-
arnik ataataqanngitsunik Nunat-
sinni inuusoqartalernissaa eqqar-
saatigalugu.
Nunatsinni aqutsineq taasassar-
passuaqaraluarpoq. Kisianni ataat-
simut oqaatigalugu ullumikkut pis-
sutsit imaalersimagunarput kalaal-
lit »inuinnaat« Nunatsinni tusar-
nnaarneqarunnaarsimallutik. Nu-
natsinni sulisartut aalisartulluun-
niit tusarnnaarneqarunnaarsimap-
put.
Silarsuaq alla:
Naalakkersuinermik suliaqartut
akornanni isumaqatigiinniarner-
passuit, ataatsimiinnerpassuit an-
galanerpassuit, atorfilittanit isum-
mersorneqarnerpassuit, minnerun-
ngitsumillu nunarsuarmi aningaa-
sarsiornerup tungaatigut sunniuti-
lissuarnik oqaloqatigiinniartarne-
rit kalaallit politikkerertatinnik al-
lannguisitsisut takusinnaavarput.
Kalaallit Nunatsinni atornerlun-
neqarpugut. Aningaasaatilinnit.
Suliffiutilinnit. Allarpassuarnillu.
Tamanna qinikkatta akuersaarsi-
mavaat. Aamma ulluinnarni innut-
taasut akornanni nipituuliuutigine-
qanngilaq.
KISIANNI Nunatsinni nammi-
nersornerulersimaneq ineriartor-
nitsinni killiffik kingullerpaanngi-
laq! Kalaallit inuiattut ullumikkor-
piaq makeqqinniarlernerput takus-
sunaqaaq, iluarsineqartariaqar-
porlu kalaalerpalaarnerusunngor-
tillugu aammalu namminersulivin-
nissaq taallattaalereeraluaraanni
ajunngilaq.
neKeråruteKarit
ATUAGAGDLIUTINE
... akilersinauvoK