Atuagagdliutit - 02.11.1993, Page 3

Nr. 103 • 1993
3

GRØNLANDSPOSTEN
Buuti Pedersen-ip 1993-imi julemærki titartarsimavaa, Nuummilu julemærkiliaata saq-
qummersinneqarnerani naasunik tunissuteqartoqarpoq nersualaarneqarlunilu.
Buuti Pedersen har tegnet årets julemærke 1993, og der var blomster og ros for hendes
præstation ved julemærkets præsentation i Nuuk. (Ass./Foto: Knud Josefsen).
Qunerseeq Rosing Kalaallit Nunaanni ukiorpassuarni assiliisuusimanera pillugu julemær-
kip nersornaasiuttagaanik 10.000 kroninik nersomaaserneqarpoq.
Qunerseeq Rosing modtog Julemærkeprisen på 10.000 kroner for sit mangeårige arbejde
som fotograf i Grønland. (Ass./Foto: Knud Josefsen).
Julemærki nunallu
inoqqaavinut FN-ip ukiorititaa
Jørgen Fleischer julemærkip saqqummeqqaameraniit ukiut
sin mit 20-it piUugit atuakkiorsimavoq
NUUK(KK) - Naak juulli
politikkimut attuumassute-
qanngikkaluartoq julemær-
ki atorlugu politikkikkut
oqariartuuteqartoqarsin-
naavoq. Kalaallit julemær-
kiat 1993-imi nunat inoq-
qaavinut FN-ip ukiorititaa-
nut Kalaallit Nunaata
1993-ip ingerlanerani isum-
manik sakkortuunik saq-
qummiussiffigisarsimasaa-
nut tapersersuutaavoq.
Kalaallit julemærkiisa
saqqummersartut 20-issaat
saqqummersinneqarpoq,
taannalu eqqumiitsuliortu-
ata Bodil Petersen-ip, ul-
luinnarni Buutimik taane-
qartartup 38-nik ukiullip
taaguusersimavaa »Nunap
inoqqaavi qaamanersior-
tut«.
Julemærkip Danmarkimi
Namminersornerullutik
Oqartussat allaffiani Kø-
benhavnimiittumi aamma
Nuummi Restaurant Tugti-
pit-imi saqqummersinne-
qarnerani Kalaallit Nunaa-
ta julemærkiata siulersui-
suini siulittaasoq, skoledi-
rektør Daniel Skifte
Nuummmeersoq imatut
oqarpoq:
Bodil Petersen-ip eqqar-
saatini inummut tunngas-
suteqartut, imaani piniagas-
sat kiisalu angutip arnallu
sakkuutaasa pingaarnerit
ilai inuuniassagaanni pinn-
gitsoorneqarsinnaanngitsut
qangaaniit maannamut oqa-
luttuartut ersersippai, qali-
paasersorlugit aaqqissorlu-
akkanik nuannersunillu.
Eqqumiitsuliortup isigin-
naartumut julemærkikko-
ortillugu oqariartuutaa
kukkusumik tiguneqarsin-
naanngilaq. Buutip sulias-
siissutigineqartoq kalaalli-
sut eqqumiitsuliortutut tor-
rallassimaqaa.
Assiliisoq
ataqqiniarpaat
Ukioq manna julemærkip
nersornaasiuttagaanik tuni-
neqartuuvoq assiliisoq Qu-
nerseeq Rosing, taannalu
aamma FN-ip ukiorititaanik
m alunnar titsisuu simavoq.
Daniel Skifte-lu imatut
oqarpoq:
- Qunerseeq Rosing-ip as-
siliiviup isaatigut pikkoris-
sumik qinerluarnikkut
inuttut kulturitta isikkua
qangaaniit allanngoriartu-
aaraluaqaluni pigineqarlu-
nilu erigineqartoq takutip-
paa. Taanna assiliisutut nu-
natta inuinik assilisani tigu-
artinnartut, oqaluttuanik,
misilittakkanik, inooriaatsi-
mik kinaassutsimillu oqa-
luttuartut atorlugit kulturi-
mik pingaartitsisutut pigin-
naaneqarpoq.
Ner sornaasiu n neqar tu -
mut ilaavoq checki 10.000
kroninik nalilik.
Julemaerkit pillugit
atuakkiaq
Jens Rosing-illi 1974-imi ju-
lemærki siulleq norrarmik,
aqissimik asaluusanillu as-
siliartaliullugit titartarma-
gu Buuti Petersen-ip titar-
tagaa saqqummersartut
20-issaraat.
Tamanna malunnartinni-
arlugu aaqqissuisoq Jørgen
Fleischer kalaallit julemær-
kii pillugit kusanartumik
atuakkiorsimavoq, nammi-
neerlunilu atuagaq taanna
Kristian »aaju« Olsen-imit
saqqaliorneqarsimasoq saq-
qummersippaa.
Atuakkami julemærkit 20-
iusut tamarmik qalipaati-
linngorlugit saqqummersin-
neqarput, taamatullu aam-
ma eqqumiitsuliortut Ka-
laallit Nunaata julemærkia-
ta siulersuisuisa ukiut in-
gerlanerini nersornaaser-
tarsimasaat oqaluttuarine-
qarlutik. Atuakkamissaaq
ilisaritinneqarput eqqumiit-
suliortut julemærkinik ti-
tar taasarsimasut aammaju-
lemærkip nersornaasiutta-
gaanik pissarsisimasut.
Aammattaaq Jørgen Flei-
scher-ip Hans Egede-p ti-
kinngikkallarneranili qaa-
manersiortarnersuit pillu-
git allaaserisaqarpoq, ta-
mannalu eskimuutoqqat
juullisiortarneranik taane-
qarsinnaavoq. Tassani ka-
laallit juullikkunni ileqqori-
saat aammalu 1700-kkunni
Nuummi noorliit juullimi
igalaamikkut naneruuser-
soqqaarnerat pillugit oqa-
luttuarpoq.
Atuagaq taanna Atuak-
kiorflk aqqutigalugu tunini-
arneqartoq 148 kroninik
akeqarpoq.
Siulersuisuni
ilaasortanngortut
Kalaallit Nunaata julemær-
kiata siulersuisui nutaanik
marlunnik ilaasortaqaler-
put.
Atuakkiortoq Hans A.
Hansen siulersuinit tunuar-
nissani kissaatigisimavaa,
taamatullu siulittaasoq tu-
nuarniarluni kissaateqarsi-
malluni. Daniel Skifte-p
Atassummi siulittaasutut
qinigaanermi kingorna siu-
lersuisuni ingerlaannarnis-
sani kissaatigiunnaarsima-
va.
- Julemærkimi politikki-
mut attuumassuteqanngi-
laq, Daniel Skifte erseqqis-
saavoq.
Siulersuisuni ilaasor-
tanngorput Kent Kleinsch-
midt aamma Else Marie
Herholt Jensen, taakkulu
siunissami siulersuisuni su-
leqatigisussanngorpaat Pe-
trine Nielsen, Ella Boesen
aamma Kristian »aaju« Ol-
sen.
Kalaallit Nunaata jule-
mærkiata siulersuisui anin-
gaasaateqarfimmik 1 mil-
lion kroninik tunngaviusu-
mik aningaasaateqartumik
pilersitsisimapput. Anin-
gaasaateqarfiup aningaa-
saatai ukiuni tulliuttuni an-
ingaasanik sinneqartooruti-
nik ilaneqartassapput, taa-
maalillunilu ukiualunnguit
qaangiuppata Kalaallit Nu-
naanni kulturikkut suliniu-
tinut annertuumik tapiisin-
naaloertussaalluni. AG-p si-
samanngorpat julemærki-
mik titartaasoq Buuti Pe-
dersen aamma julemærkip
nersornaasiuttagaanik ner-
sornaaserneqai’toq Quner-
seeq Rosing ilisaritissavai,
taamatullu aamma kingu-
sinnerusukkut kalaallit ju-
lemærkia pillugu atuakkiaq
sammissallugu.
Buuti Pedersen-ip julemærkihani taasimavaa »Nunap inoqqaavi qaamanersiortut«.
»De oprindelige folks lysfest« kalder Buuti Pedersens sit julemærke.