Atuagagdliutit - 02.11.1993, Blaðsíða 13

Nr. 103 • 1993

GRØNLANDSPOSTEN
73
*
Partiit assigimngissutaat takujuminaatsoq
Naalakkersuisunut siulittaasoq Lars Emil Johansen qineqqusaamissaminut eqqarsalereerpoq
Nikolaj Heinrich Issittup Partiianeersoq inatsisartunit al-
laanerusumik eqqarsamini takutissallugu ernumanngilaq.
Inatsisartunut ilaasortat akissarsiaasa akileraarutaasus-
saanngitsut ukiumut 12.000 kroninik ilaneqarnissaat taa-
sissutigineqarmat kisimiilluni taasinngitsoorpoq.
Nikolaj Heinrich fra Issittup Partia spiller gerne rollen som
landstingets samvitighed. Han undlod som den eneste af
landstingets medlemer af stemme for en forhøjelse af sine
egne vederlag på 12.000 skattefrie kroner. (Ass./Foto: Knud
Josefsen).
NUUK(KK) - Inatsisartu-
nut siulittaasup Bendt Fre-
deriksen ukiakkut ataatsi-
miinneq naammassillugu si-
an eq kasutsereerpaa, inatsi-
sartunullu ilaasortat sine-
rissameersut oktoberip
qaammataani politikkikkut
akersuutereerlutik partiillu
iluini politikkikkut aaqqia-
giinngereerlutik angerla-
kaareerput.
Qanormi ataatsimiinneq
ingerlava? AG inatsisartut
ataatsimiinnerinut tama-
nut tusarnaartuusarsima-
voq, Lars Emil Johansen-ilu
ulumoornerartariaqarpar-
put oqaaseq atorneqanngit-
soq inatsisartut ataatsimiit-
tarfiani atormagu, - tassaa-
vorlu latinerit oqaasiat kon-
sensus, taannalu isumaqar-
poq isumaqatigiinneq.
Inatsisartut annertuumik
isumaqatigiipput. Imami
isumaqatigiitsigaat allaat
arlaleriarluni takuneqarsin-
naasarani inatsisartuni par-
tiit tallimaasut suna assi-
giinngissutigineraat. Ilaan-
neeriarluni akerleriittoqale-
raangat akerleriittutuaasut
tassaanerusarput parteeqa-
tigiit, tassaanngitsulli naa-
lakkersuisut taakkunun-
ngalu illuatungiliuttut.
Imminut pisarivoq
Naalakkersuisunut siulit-
taasoq Lars Emil Johansen
ukiakkut ataatsimiinnerup
ingerlanerani angusaqaa-
luppoq, kisiannili aamma
marlussoriarluni imminut
pisaraluni.
Inatsisartuni ataatsimiin-
nerminni annertunerusu-
mik akerliliisoraa Siumuk-
kormioqatini.
Kommuninik iluarsar-
tuusseqqinnissamut ataat-
simiititaliap sulinera pillu-
gu nassuiaatip saqqummi-
unneqarneranut atatillugu
Lars Emil Johansen-ip siu-
littaasoq Jonathan Motz-
feldt suliami taama piumi-
naatsigisumi annertuumik
suliaqarsimanera pillugu
nersualaarpaa. Lars Emil
Johansen-ip Jonathan
Motzfeldt ulloq naallugu
ataatsimiititaliami siuht-
taasutut atorfmitsimmagu,
taamaalillunilu naalakker-
suisunut ilaasortatut akis-
sarsiaqartussanngorlugu
inuttaa nuannaajallakkalu-
arpoq, kisiannili annuallat-
torujussuulluni paasigami-
uk suna akigitinneqassaner-
soq: Jonathan Motzfeldt po-
litikkikkut suliaqarfigisami-
nit tam anit peerneqassaat,
ilaatigut Grønlandsfly-p si-
ulersuisuini siulittaasutut
tunuartussanngorlunii
aammalu inatsisartuni Siu-
mup oqaaseqartartuatut tu-
nuartussanngorluni.
Lars Emil Johansen-ip pi-
lersaarutaa piviusunngor-
tinneqarsimagaluarpat Jo-
nathan Motzfeldt ukioq
ataaseq qaangiuppat ator-
fissaarunneqartussaagalu-
arpoq, kisiannili Lars Emil
Johansen-ip sorsoqatitoqar-
suani unammillertitoqarsu-
anilu suusupagigaluarsi-
mallugu isummani unior-
paa. Jonathan Motzfeldt
ajuallakkaluarluni tunniu-
tiinnanngilaq.
Ukiakkut ataatsimiinne-
rup naanerani ataatsimiiti-
tahami ilaasortat oqaluuse-
rineqarmata Jonathan
Motzfeldt nammineq kis-
saatini naapertorlugu Nor-
disk Råd-imi ilaasortaaner-
minit tunuarpoq, tassunga-
mi ilaasortaaneq angalaner-
parujussuarnik nassataqar-
tarpoq, kisiannili ilaasor-
taaffigisani allat tigummiin-
narpai.
Lars Emil Johansen-ip
ataatsimiittarfimmut qaqil-
luni Jonathan Motzfeldt-
imik soraarsitsinnginnermi-
ni inatsisartuni parteeqatini
isumasioqqaarsimanngim-
magit eqqumiigineqarsin-
naavoq. Soraarsitsineq
taanna kinguneqanngilaq,
aammalu tamatuma kingu-
nerisaanik Lars Emil Jo-
hansen Jonathan Motz-
feldt-ilu inuinnartut akerle-
riilersut malunnarpoq.
Piffissaq
naleqquiinngitsoq
Aammattaaq eqqumiigine-
qarsinnaavoq Lars Emil Jo-
hansen politikkikkut misi-
littagaqarluartigaluni inat-
sisartut akileraarutitaqan-
ngitsumik akissarsiaasa
ukiumut 12.000 kroninik
ilaneqarnissaat aamma in-
atsisartunut siulittaasup
naalakkersuisunullu siulit-
taasup sivisuumik angalas-
satillutik ilassinninnissa-
mulluunniit atatillugu nuli-
asa angalaqataasarnissaan-
nut billetinik ullormuasia-
nillu landkarsimit akiliun-
neqartalernissaat siunner-
suutigimmagu, taakkunun-
ngami piffissaq naleqqutin-
ngilaq.
Lars Emil Johansen-ip
eqqarsaatigisinnaasariaqa-
raluarpaa akissarsianik qaf-
faaneq qanorluunniit anni-
kitsigigaluarunik akissarsi-
ortunut tusindilippassuar-
nut upernaaq akissarsia-
minnik qaffaanissamut tu-
nuarsimaaqquneqarsima-
sunut attuisussaasoq.
Aammattaaq eqqarsaati-
gisinnaasimagaluarpaa uki-
akkut ataatsimiinnerup aal-
lartinnerani inuusuttut
aappaasa akiliunneqarlutik
angalatinneqartarnerat
annaaneqarnissaat ilima-
narsiinnarani aammattaaq
inuiaqatigiinni inupassuit
isumaqarmata politikerini
siuttuusut nuliaasa angala-
nerminni akiliunneqartar-
nissaat, taamaahllutik
»angalanerni taakkunani
maqaasinnginnissaat«
landskarsip pisussaaffigin-
ngikkaat.
Qineqqusaameq
Aammattaaq eqqumiigine-
qarsinnaavoq Lars Emil Jo-
hansen-ip Tiaavulup pigin-
naaneratut sakkortutigisu-
mik piginnaaneqarluni inat-
sisartut ukiakkut ataatsi-
miinneranni inissiaatileqa-
tigiiffik akuersissutigitinni-
arsarimmagu.
Kommunit kattuffiata
akerlilerpaat, naak borgme-
sterinit 18-iusunit 14-it par-
teeqatigigaluarlugit. Aker-
leriinnerit annertuseruttor-
mata KANUKOKA-p siuht-
taasua AG-mut oqarpoq:
Uanga eqqoriarpara
1995-imi qinersisoqartus-
saammat inissiaatUeqati-
giiffissaq pilersinniarneqar-
toq. Taar.ii^ ikkussamum-
mi qineqqusaarutigissamin-
nik pisariaqartitsipput.
Edvard Møller-ip taama-
tut oqamermini naalakker-
suisunut siulittaasup pissu-
silersornera qitiulluinnar-
tumik eqqorpaa.
Lars Emil Johansen qi-
neqqusaalernissaminut pia-
reersalereerpoq, naak par-
tiit allat aatsaat ukioq ataa-
seq qaangiuppat aallartit-
tussaagaluartut.
Inatsisartut qinersinermi
kingullermi Lars Emil Jo-
hansen-ip Jonathan Motz-
feldt ajorsartippaa, massak-
kullu takutinnialerlugu
taarserneranut tunuhaqu-
taasoq tassaanngitsoq nam-
minneq inuttut akerleriin-
neq, kisiannili Kalaallit Nu-
naannut pitsaanerpaamik
politikkikkut angusaqamis-
saq.
Pinngitsaalilllugit
Lars Emil Johansen qineq-
qusaarnerminik sukarutto-
rami kukkusumik naliliine-
ra kingullerpaaq uani taku-
neqarsinnaavoq.
Lars Emil Johansen pen-
sionis tinut tamanut check-
imik akileraarutaasussaan-
ngitsumik 2.000 kronimik
nalilimmik juullimut tune-
rusulerpai, kisiannih partii
suleqataasoq, IA tamatu-
munnga akerliuvoq.
Pensionistit ataasiaannar-
tumik aningaasanik tunine-
qamissaat akikinaarilluni
qineqqusaarneruvoq, tassa-
mi inuiaqatigiinni ilinniar-
tut, ilaqutariit meerakkaat,
suliffissaaleqisut, nunaqar-
fimmiut aammalu aalisar-
tut piniartullu pensionisti-
tulli juullimut tunineqar-
nissaminnut pisariaqartitsi-
galuarput.
Lars Emil Johansen-ip si-
unnersuunni tamanut saq-
qummiukkamiuk inatsisar-
tunut ilaasortat pinngitsaa-
livai, politikerillu allat oqar-
figalugit:
- Qununngikkussi akerh-
uniaritsi.
Soorunami arlaannaal-
luunniit akerliuniarsin-
naanngilaq, tassami taama
sakkortutigisumik iliorneq
eqqaamaneqartussaammat.
Aammami juullip kingorna.
Poqersoq
Naalakkersuisunut siulit-
taasup ukiakkut ataatsi-
miinnermi saqqummiussi-
nera ataatsimut isigissa-
gaanni assigiimmik nalile-
ruminaappoq.
Aningaasaqarnermut
naalakkersuisoq Emil Abei-
sen peqatigalugu landskar-
simik aqutsisuupput, kisi-
annili isumassarsiami par-
teeqatiminut, politikkikkut
suleqatigiminut akerlerisa-
minullu akuersissutigitinni-
arneqarnissaanut piginnaa-
nini eqqarrsaatigilluarsin-
naasimanngilaa.
Lars Emil Johansen poli-
tikkikkut eqqarsarsinnaas-
sutsimigut inatsisartuni eq-
qarsariallaqqinnersaavoq,
taamaakkaluartorli aamma
sanngiiffeqarpoq. Sumum-
mi iluaqutaassava eqqortu-
nik eqqarsassagaanni inger-
lateqqissinnaanagillu?
Sakkukippallaarput
Inatsisartunimi partiit sisa-
mat? Ilumut, taakku ukiak-
kut ataatsimiinnermi sak-
kukippallaamik suleriaase-
qarsimapput.
Partii tapersersuisoq, tas-
sa Inuit Ataqatigiit iluminni
avissaartuunneqarnerati-
gut sanngiilhsinneqarsima-
voq.
Johan Lund Olsen uper-
naaq Aqqaluk Lynge ajor-
sartilllugu partiimi siuht-
taasunngorpoq. Taamaak-
kaluartorli ajugaanermini
partip nakkutigineqarnera
inatsisartunilu partiip ilaa-
sortaatitai siuttuuffigilin-
ngilai, taamaammallu par-
tiip siulittaasuanut tuller-
sortaasoq Josef Motzfeldt
inatsisartunut ilaasortat
aningaasarsiaasa qaffanne-
qarnissaat oqallisigineqar-
mat Inuit Ataqatigiinni
ikinnerussuteqarlutik aker-
hugaluarput.
Inuit Ataqatigiit tatigine-
qarnerat tamatuma anner-
tusitissinnaanngilaa, kisi-
annili naalakkersuisut sule-
qatigiinnerat ulorianartor-
siortinneqalinngilaq. Henri-
ette Rasmussen aamma
Kuupik Kleist naalakkersui-
sunut ilaasortaapput naa-
pertuilluartut, inatsisartu-
nilu ilaasortaatitat pissaa-
neqarnersaata Aqqaluk
Lynge-p nalugunanngikka-
luarpaa sukutsiatigut ajor-
toqamersoq. Kisiannih
1987-imi Thule-radari pillu-
gu oqallinnermisuUi quller-
saminut akerhoqqikkusun-
ngilaq.
Nutarterisoqanngilaq
Aammattaaq Atassutip ilua-
ni akerleruttoqalerpoq.
Inatsisartuni siuttuusut
marluk, tassa Konrad
Steenholdt aamma Peter
Ostermann inatsisartut
ataatsimiinnissaannut ullu-
alunnguit sioqquhugit
ataatsimeersuarnerminni
partiimi siuttuunerminnit
uppisitaapput, ukiakkullu
ataatsimiinneq aallartim-
mat pimoorussillutik sulhs-
sinissaminnit tunuarsi-
maarlutik. Isumalullutik
Lars Chemnitz oqaaseqar-
tartunngortippaat Knud Sø-
rensen-ilu gruppeforman-
dinngortillugu.
Nutarterinermik partiip
taavaa, kisiannih Lars
Chemnitz qilerniusaasaqar-
luni pissuserissaarlunilu
takkummat kikkut tam ar-
mik ihsaraat. Lars Chem-
nitz inatsisartuni ilaasor-
taavoq ataqqineqarluartoq,
kiahuunniit politikkikkut
ileqqorissaarnikkullu ataq-
qinartuunera qularutigisin-
naanngilaa, kisiannili ajora-
luartumik pohtikkikkut
ataqqineqarnera naammat-
tuaannanngilaq.
Nutarterineq sakkortus-
suserlu atorfissaqarluinna-
lermata, soorlu alussarsiat
pillugit suliami Atassut
annilaangasutut pissuse-
qarluni Siumukkormiunut
taaseqataavoq.
Atassut aqutsisuminik
ajornartorsiuteqarpoq. Taa-
maammallu 1980-ikkunni
1990-ikkunnilu ajutoorner-
misut ajutooqqikkusun-
ngikkuni tamanna 1995-imi
upernaakkut inatsisartunut
qinersisoqalinnginnerani
aaqqittariaqarpaa.
»Kisimiilluni«
Aammattaaq Akulhit Parth-
at sakkortusaarniapiloor-
poq.
Bjarne Kreutzmann-ip
meeqqat inuusuttuhu sul-
likkusuppai, kiisalu Hans
Pavia Egede-p aahsarneq
assorujussuaq soqutigalu-
gu. Pohtikerit taakku mar-
luuhutik Nuummi kommu-
nalbestyrelsemi ilaasortaap-
put, kisiannih anguniakka-
minnut malunnaateqartor-
suunngillat. Akulhit Parth-
at inatsisartuni sulinermi
tamakkusumik tunorhutin-
neqarlutik inissisimasuup-
put aammalu qinersinermi
tullermi akerhuhutik taasi-
sussat paasitinniarnissaan-
nut ajornartorsiuteqalernis-
saat ilimanarluni.
Issittup Partiiata inatsi-
sartuni Nikolaj Heinrich
ilaasortaatitatuaraa eqqu-
miikajaartoq.
Inatsisartut ataatsimiin-
neranni tassani Nikolaj
Heinrich-ip Atassutikkor-
miut suleqatigai, inatsisar-
tuni ilaasortaatitaat ataatsi-
muleraangata peqataasarlu-
ni allattaannillu ikiorneqar-
tarluni. Nikolaj Heinrich-ip
angallateerarsorlutik aah-
sartut nunaqarfimmiuhu
khsalu inuiaqatigiinni anni-
kinnerusumik inissisimaffe-
qartut silarsuarai, taamaa-
lihunilu avataanhttut ta-
maasa mattusimallugit.
Taamaammat oqalhsigi-
sat soqutiginartinngikkaa-
gamigit Atassutip oqaase-
qartartua Issittup Partiia
sinnerlugu oqalutsittarpaa,
kisiannih soqutiginartillu-
akkamiknik oqaluttoqale-
raangat kipisarani oqalut-
tarfimmut qaqijuartarluni.
Inissiaatileqatigiiffihor-
nissaq taasissutigineqarmat
inatsisartuni ilaasortanit
27-iusunit kisiartaalluni
taasinngitsoorpoq. Taassu-
mami emumassutigaa
ingerlatseqatiguffiup inuit
inissaqartariaqartut atu-
gaat eqqarsaatiginagit inat-
sisinik malinnaavallaarnis-
saat.
- Royal Greenland-im i pi-
simasut eqqarsaatigiinnar-
sinnaavagut, Nikolaj Hein-
rich oqarpoq.
Bordtennis
Tamaat ataatsimut isigissa-
gaanni partut sakkukippal-
laamik saqqummiussaqar-
put, taamaammallu nalu-
naaquttap akunnerpassuini
radiokkut toqqaannartumik
inatsisartut oqallinnerisa
aahakaatinneqartarnerat
imaqarpianngitsutut isigi-
neqarsinnaahuni.
Naalakkersuisunut siuht-
taasup Lars Emil Johan-
sen-ip nassuerutigaa inatsi-
sartuni snapsihertarnerit
akuttuallaarsimasut. Nam-
minermi pohtikkkikkut
sunniuteqarsinnaanini sak-
kukippahaamik saqqummi-
ussisoqartarneratigut na-
kussatsinneqanngilaq, taa-
maammahu inatsisartut
isumaqatigiihu arnerat pil-
lugu nersualaagiinnartaria-
qarsimahugit.
Inatsisartuni ihuatungih-
uttut pillugit imatut oqar-
poq:
- Ahaanngilaq angut tale-
qanngitsoq bordtennis-eqa-
tigalugu. Tamatigut ajugaa-
sarputit, kisiannih ajugaa-
nerit nuannaarutigisin-
naanngilat.
Ukiup tulliani inatsisar-
tut pingasoriarlutik ataatsi-
miittussaapput, taakkuah
massakkut ukiaanerani
ataatsimiinnitsitulh sivisu-
tigisussaanngihat ataatsi-
meeqattaarfiuallaar tu ssaa-
natillu.
Inatsisartut kaperlalerut-
torfiata nalaani upernaak-
kut ataatsimunnissartik fe-
bruarip 16-iani aallartissa-
vaat. Upernaakkut ataatsi-
miinnissap tuhia majip 31-
itmi aahartissaaq. Ukiakkut
ataatsimiinnissaq septem-
berip 30-iani aahartissahu-
ni.