Atuagagdliutit - 07.06.1994, Blaðsíða 13

Nr. 42 • 1994
X?
------—--—-gy.......- ---------
GRØNLANDSPOSTEN
Makkaap ilisarnaataa: Malussarissuseq aallaavigalugu sapiiserneq aammalu misigissuse-
qarluni ullumikkullu pisut aallaavigalugit inuuneq - isiginnaartitsisariimmi namminerlu
inuunermini.
Makkak i en nøddeskal: Hun følger intuitionen, følelserne og lever i nuet - på scenen og i
sit liv.
Makka Kleist: Angallat
isiginnaartitsisarfik
naleqqurmerassaaq
Kalaalleq isiginnartitsisartoq Makka Kleist Tromsø-mut
nunasineruvoq isiginnaartitsisartutut, ilitsersuisutut
pikkorissartitsinermilu ilinniartitsisutut suliassaqarluarluni.
Sapiisertamini inussiamemersuanilu pingaartumillu
piumassuseqarluamini iluaqutigilluarpai
All.: Nqja Poulsen, Trom-
sø
Norgep avannaani illoqarflk
kulturikkut pisorqarfiullu-
artartoq Tromsø pisuun-
nguallappoq ukiut sisamat
maturna siorna kalaallimik
isigiinnaartitsisartumik ti-
kittoqarmat. Tikittormi
»Avannaarsuata Paris’iani
isiginnaartitsinermut akuli-
ukkami qiimmaallaataavoq
tunniussassaqarluarlunilu.
Makkaammi ullorsiutai
oqaluttuarput ukiup sinne-
ra suliassaqarluarumaar-
toq.
Arnaq angivallaanngilaq.
Qernarinnik takisuunik nu-
jaqarpoq isaalu alapernaat-
sut aamma taama taartiga-
lutik. Qullissarmiuunera
nalugaanni eqqarsaqqajaa-
narsinnaavoq Makkak ka-
ngiamiut ilagigaat. Issiaqa-
tigilerluguli kalaaliunera
sumiuuneralu ilisarnarsil-
luartarput. Quujasaaruma-
tuvoq illamullu qaneqaluni -
aammali naalaarsinnaavoq
oqaloqatikkuminartuullu-
nilu. Taamaammat illoqar-
fimmeeqatigalugu akornu-
sersortinnaqaaq ilis aris ima-
sarpassuaqarpormi qani-
laartuugamilu nuannarin-
nitserpassuaqarluni. Tas-
saana aamma oqarsinnaaq
namminerlu qanoq isuma-
qarnini erseqqissumik anit-
tarlugu. Makka kleist qul-
lersarmiu ukiut sisamat ma-
ruma siorna Silamiut isigin-
naartitsiartortut ilagalugit
Tromsø-mut peqqaarpoq
isiginnaar titsis artoqammi-
nilu Svenn Syrin-imi illusi-
simatinneqarluni. Makkalli-
aasiit...suligooq tassani nuj-
gaqarpoq...
Asanninnerooq pilluarna-
qaaq. Makkaap ilisarnaataa:
Malussarissuseq aallaaviga-
lugu sapiiserneq aammalu
misigissuseqarluni ullumik-
kullu pisut aallaavigalugit
inuuneq - isiginnaartitsisar-
fimmi namminerlu inuu-
nermini.
- Malunnartarpoq inuiaat
assigiinngit8ut katersuuffi-
anni kulturikkut inuuneq
suliaqamerlu pissanganar-
nerujussuanngortartoq. nu-
taanik pissanganartunik
pinngortoqartarpoq. Trom-
sø-miut inuit inussiarner-
sorsuupput eqqarsaatinullu
nutaanut ammasuullutik.
Taamaattumik soorlu ua-
nga isiginnaartitsisartutut
sulininni maani periarfis-
sarpassuaqarpunga, Makka
Kleist 1990-imili Tromsø-mi
nujagaqalersimasoq taama
oqarpoq qanittukkullu alla-
mut nuunnissani ilimagival-
laa runam agu.
Tromsø norgemiuinnaan-
ngitsut inuiaalli assigiin-
ngitsorpassuarneersut ka-
tersuuffigaat. Aamma isi-
ginnaartitsisartoqarnermi
taamaappoq.
- Qaa
angallatinnguamik
Makka Kleist 1980-ikkut
aallartinneranni ukiuni tal-
lim ani Tuukkami isigin-
naartitsisartutut sulereera-
mi ukiuni s is amani Canada-
mi Torornomi freelance-ul-
luni isiginnaartitsisartuu-
voq tamatumalu kingorna
Nunatsinnut uteraluarluni.
- Narsami ukiuni marlun-
ni ilinniartitsisutut sulivu-
nga isiginnartitsisartutulli
sulinera assut maqaasillugu
uterfigeqqikkusullugulu.
Nunatsinni isiginnaartitsi-
sartutut suliniameq naalli-
unnarnermik. Aningaasati-
gut perar isat ilungersunar-
tuupput pifTissarujussuarlu
aningaasamininnguanik
ujarlernermut atortarluni.
Uanga isumaqarpunga isi-
ginnaartitsisartutut suli-
nermi kusanartumik inemi-
limmik suliaqassagaanni
nukiit tam arm ik tassunga
atortariaqartut.
Kusanartumik takutitsi-
niaraanni akisuvoq - sumi-
luunniit taamatut sulineq
akisungaatsiartarpoq, Mak-
ka Kleist taama oqarpoq as-
sersuutitullu taallugu isi-
ginnaar titsis sut »Jessica«
isiginnaartitsisartut arfinil-
lit peqatigalugit Tromsø-mi
nammineq isiginnaagassia-
rigamiuk nammassillugu
suliarinera 750.000 kroni-
nik akeqartoq. Aamma Nor-
gep avannaani isiginnaartit-
sinermik suliallit immik-
koortortaqarfiat Håloga-
land Teater naalagaaffim-
mit tapiiffigineqartarpoq
ukiumut 17 mio. kroninik.
Makka Kleist-ilu isiginnaar-
titsisartoqatigiinni Sampo
Teater-imi suleqataavoq
taannalu aamma immikkut
tapiiffigineqar tarluni.
- Uanga Kalaallit Nu-
naanni isiginnaartitsisarfis-
sualiorniarluni pilersaaru-
teqarneq naleqquppallaarr-
sorinngilara, Nunatsinni
pissutsit eqqartulerlugiUu
Makka taama oqariataar-
poq.
- Sunami naleqqunneru-
sorigakku?
- Qaa angallatinnguamik,
Makka nipituumik oqarpoq
illariarujussuarlunilu. Ki-
ngunninnguali paasinarsi-
voq ilumoorluni taama isu-
maqartoq.
- Angallammik inersua-
limmik sineriammi anga-
laartartussamik pissaraan-
ni tulluarnerpaajussaq, eq-
qumiitsuliortut, nipilersor-
tartut, erinarsoqatigiit isi-
ginnaartitsisartullu angal-
latissaannik. Taava aamma
nunaqarfiit maannakkut
avaqqutiinnameqartartut
tikinneqarsinnaalissagalu-
arput. Aamma allatut eq-
qarsalaaraanni angallaat
taanna soorlu nunaqarfim-
miut takutitsiffigisinnaas-
sagaluarpaat, Makka Kleist
taama oqarpoq anersaamu-
lulluniulu:
- Nuummi kulturhus-ili-
orneq kia akissaqartikkami-
uk? - Arraa kikkummi isi-
ginnaariassagamik? Uanga
kulturminis teriugaluaruma
oqassagaluarpunga: Qaa
angallammik - arlaliusin-
naappulluunniit. Inuit nam-
minneq eqqarsaqatigiittari-
aqarput suna kalaallinut
akilersinnaanerullunilu na-
leqqunnerunersoq aalaja-
ngertinnagu. Anersaakkut
eqqumiitsuliornikkullu pi-
suussutivut atorluartaria-
qarput, taamaattumik aki-
soorsuarmik illoqar fimmi
ataatsimi inissitamik isigin-
naartitsiarfissualiornissaq
tuUuarpallaarsorinngilara.
Makkaap isumaa malillu-
gu Nunatsinni inuppassuit
piginnaneqarluaraluartut
piginnaaneri atorluarne-
qanngillat.
- Immaqa allaffissorner-
suaq peqqutaalluni periar-
fissanik ujarlerneq kakkaf-
figineqarpallaanngilaq.
angallammik isiginnaartit-
sisarfiliornissamik isuma
nutaajunngilaq. Immaqaa-
na oqartussaasut inuinnaat
perusutaannik naalaan-
ngippallaartut. Qaa eqqar-
saatit nutaat qaffakaatillu-
git. Qanoq-una ililluta pigin-
naanerit kusanartut isu-
malluutissaqartitsilersin-
naasut qaffassassavagut?
Makka Kleist aperivoq.
Uungaannaq isigineq
- Angerlarserneq qjorpit?
- Angerlarsemeq qjorpu-
nga. Soorunami eqqarsaati-
ginartarput ilaquttat allar-
passuillu. kisianni suli misi-
litaqarusuppunga. Aamma
inuuniutigalugu isiginnaar-
titsisartutut sulerusuppu-
nga pikkorissaqqikkusullu-
ngalu. Nunatsinni periarfis-
Makka Kleist 42-nik uki-
ulik isiginnaartitsisartutut
suliassaaleqinngilaq oqar-
porlu maanna ilinniartaria-
qalerlugu suliassanut naag-
gaarsinnaanngornissani.
Sulinermini kalaaliunini
aporfigineq ajorpaa tuluttut
maannalu norskisut oqaat-
sit atorluarsinnaagamigit.
Isiginnaartitsineq kisiat aal-
lutinngilaa aammali ilitser-
suisutut sulineq pikkoris-
sartitsinerlu ingerlataqara-
lugit. Amerlaqaat Makkaap
isiginnaartitsisartutut pi-
ginnaaneqarluarneranik
paasinnissimasut atorluaa-
rusuttullu. Soorlu aasaq
manna Makka angerlarsi-
masussaanngilaq Norge mi
illoqarfiit ilaanni harsted-
imi Circum Polarum-ip isi-
ginnaartitsissutaanerani
peqataassalluni tamatuma-
lu kingorna Oslomi Find-
land-imilu illoqarfiit pi-
ngaarnersaanni Helsinki-mi
nunat avannaamioqatigiit
arnartaasa bibel-imi arnat
pillugit isiginnaartitsissu-
tissaanni norgemiut sinner-
lugit peqataassalluni. Isi-
ginnaartitsissut taanna ju-
lip 18-ianniit augustip sisa-
maata tungaanut isigin-
naartitsissutaalerpat Mak-
kak Evanngussaaq, nunani-
lu avannarlerni arnat isigin-
naartitsisartut nuimanerit
peqatigalugit isiginnaartit-
sisaqattartussaalluni.
- Oqaatsit aporfiunngil-
lat. Eqqarsaannartarpunga:
Nå, oqaatsit taakku ilikkar-
tariaqarpakka. Kalaaliussu-
seq katanneqarsinnaanngi-
laq oqaatsilli aporfiusaria-
qanngillat. Uungaannaq isi-
gineq qalasersiomersuarlu
kisimik aporfissaapput piu-
magaannimi angusinnaasat
amerlaqaat, Makka Kleist
nippaallugu taama oqariar-
luni kingumut illariarujus-
suarpoq nalunarani im mi-
nut tatigilluartuusoq sapoo-
sernikkaqjusorlu - kingu-
ninngualu ilumoorsaaqqi-
lerpoq ingerlaqqillunilu:
- Amerlasuut oqarusussa-
galuarput uffami angerlari-
arluni isiginnaartitsinermi
piorsaaqataallaruni periar-
fissanillu nutaanik pilersit-
seqataalluni. Kisianni ua-
nga maani periarfissaqarlu-
arnera iluatigaara sulilu
pikkorissaqqikkusullunga.
Isiginnaartitsisartoq ldna-
luunniit tamakkiisumik im-
minut tunniussinnaasaria-
qarpoq. Iternga tikillugu su-
lineq misiliisaqattaarnerlu
atoqqaagassaapput aatsaal-
lu piginnaanerit taakkua pi-
giliukkaanni isiginnaartu-
nik tiguaasinnaaneq takku-
tissaaq.
Piumassuseq
Makka Kleist oqarpoq nam-
mineq assut qqjassutigisar-
lugu Tuukkami isiginnaar-
titsisartutut ilinniarsimani-
ni. Tassani eqqumiitsulior-
nermut tunngasut assigiin-
ngitsorpassuit ilinniartitsis-
sutaapput. Soorlu nammi-
neerluni isiginnaartitsissu-
tiliorneq, kulisse-liorneq,
atisaliomeq sinnattunik
isumasiuineq oqaluttuatoq-
qanillu sammisaqarneq.
- Inuiaqatigiinni allnni pi-
sut assigiinngjtsorpassuit
Tuukami samminikuugatsi-
git assorsuaq taamatut ilin-
niartitaasimanera qujama-
suutigisarpara. Aamma isi-
ginnaartitsisartuunerma
saniatigut ilinniartitsisutut
ilinniarsimanera uanga suli-
ninni tunngaviuvoq assor-
suaq pitaasoq periarfissip-
paangami soorlu inuusut-
taqqanik qanimut suleqate-
qarsinnaanermut. Taava
aamma Torontomi ukiuni
sisamani freelancetut suli-
nera assorsuaq iluaqutaa-
voq ilinniutaallunillu.
Makka Kleist isumaqar-
poq kalaallit isiginnaartitsi-
sartut arlalippaasuit alla-
ninngaaniit pikkorinnerul-
lutik sulisinnaasut - erseq-
qissarpaali arlallit piumas-
suseqarluartuugunik pigin-
naanerminnik atorluaane-
rusinnaagaluartut.
- Isiginnaartitsissutissat
amigaataapput najoqqutas-
sat allattariaqarput - misi-
leeqattaanngikkaanni ilik-
karneqarnavianngillat. Qaa
nunatsinni inuit kajumis-
saarniarlik isiginnaartitsis-
sutissanik suliaqaqqullugit.
Soorlu unammisitsinikkut
pissarsiassaqassagaluartoq.
Piumagaanni ajornanngi-
laq!, Makka Kleist-ip nerri-
vik tillullaataa taama oqar-
poq erseqqissarlugulu nam-
mineq pingaartitaralugu
inuiannik allanik suleqate-
qarsinnaaneq pissutsinilllu
atugaannik paasinnineru-
lernissaq.
Avammut qiviameq
Makka Kleist isumaqarpoq
kalaallit inuiattut kulturik-
kut kingornussarsiatik eria-
gisariaqaraat atorluarlugil-
lu. Aammali imminnut kflli-
lersorani eqqarsaatilli nu-
taat ammafiigalugit pior-
saanissaq tappiffigisaria-
qartoq unnerlugu. Nunat-
sinnilu pissutsit ungasianiit
malittarisani imatut naliliif-
figai:
- Kinaassusersiomersuaq
ingasalerami - anguniakkat
puigorlugit. Soorluuna inui-
aqatigiit ataatsimut isigalu-
git pitsaanerusussaq angu-
niarlugu suliniameq tunuk-
kiartorneqalersoq. Immaqa
luunniit ataaseq eqqarsaqa-
tigiikkaanni. Soorluluunniit
angallat atorsinnaajunnaa-
lersoq iluarsartuunniarsa-
ralugu, iluarsartuunnisara-
lugu. Naamik - immaqaana
system-i ilaartorneqaanna-
lersoq aqutseriaaseq inuian-
nut naleqqunnerusoq ujar-
tornagu, Makka taama
oqarpoq ileqimisaartorujus-
suaatigaluni.
- Aamma nunarsuatsinni
pisut asuliinnarsinnaanngi-
lavut. Avatitsinni pisut
aamma malinnaaffiginiarta-
riaqarpavut. Eqqarsartar-
punga ullut arlaanni Nunat-
sinni ajortumik pisoqaralu-
arpat kalaallillu allamut qi-
maasariaqalerlutik qanoq
iliussagamik?! 1994-imi
inuuvugut nunarsuarmio-
qativullu ammaffiginerusa-
riaqarlugit, soorlu sooruna-
limi aamma qimaasut inis-
saqartittariaqarlugit. Illus-
saqartinngikkivut? Taa-
maattoqanngilaq! Ukiut
500-t maturna siorna inuit
illus saaleqigaangamik illuli-
ortarput.
Ataataga oqartarpoq: Eq-
qaamallugu inuit naapitatit
ilittulli inninrmnngimmm«-
ta.