Atuagagdliutit - 13.12.1994, Qupperneq 5

Nr. 96 • 1994
5
INUIAQATIGIITTUT AVIISI
1861-imi tunngavilerneqartoq
Partiilersuulluni politikkimut
aningaasaqarnikkullu immikkut
arlaannaanulluunniit atanngitsoq
GRØNLANDS NATIONALE AVIS
Grundlagt 1861
Uafhængig af partipolitik
og økonomiske særinteresser
Naqiterlsitslsoq
Udgiver
Suliffeqarflk Immlnut plglsoq:
Den selvejende institution
Atuagagdliutit/
Grønlandsposten
Aqqusinersuaq 4,
Postbox 39,3900 Nuuk,
Tlf.: 2 10 83 Fax: 2 54 83
Fax: 2 31 47
Sfulersuisut
Bestyrelse
Arqalo Abeisen
(siulittaasoq/formand)
Agnethe Nielsen
(siulittaasup tullia/næstform.)
Ib Kristiansen
Juaaka Lyberth
Hans Anthon Lynge
Jens Carsten Nielsen
Egon Sørensen
Miki Larsen
Ållattoqarflk
Administration__________________
Jan H. Nielsen (forretningsfører),
Jørgen Olsen
Inge Nielsen
Allaffiup ammasarfia/Kontortid:
Mandag-fredag: Kl. 9-12 og 13-16
Aaqqissuisuuneqarfik:
Chefredaktion:
Laila Ramlau-Hansen (akis./ansv.)
Martha Labansen (adm.)
Aaqqissulsoqarflk
Redaktion ________
Kurt Kristensen
John Jakobsen
Pouline Møller
Jens Brønden
Frederik Lund
Malene Lynge Andersen
AJeqa Kleinschmidt (nuts./tolk)
Larséraq Nielsen (nuts./tolk)
Knud Josefsen (ass./fot.)
Ilanngutassiortortaavut
Korrespondenter
Nanortallk: Klaus Jakobsen,
Qaqortoq: Paulus Simonsen
Narsaq: Johan Egede,
Paamiut: Karl M. Josefsen,
Manlitsoq: Søren Møller,
Sisimiut: Magdaline Fontain,
Kangaatsiaq: Lone Madsen,
Aasiaat: Oluf Ostemann,
Kangaatsiaq: Lone Madsen,
Qeqertarsuaq: Hans Peter
Grønvold,
Upernavlk: Knud II Kristiansen,
Uummannaq: Thorkild Nielsen,
Emil Kristensen,
Qaanaaq: Hans Karlsen,
Taslilaq: Simon Jørgensen,
Ittoqqormiit: Jonas Brønludn,
Annoncet
Annoncer____________________
Laila Bagge Hansen
(annoncechef).
Tlf. (009 299) 2 10 83
Fax: (009 299) 2 31 47
Telefontid: KI.09-12 og 13-16.
(Danmark: Kl. 13-16 og 17-20).
Svend Aage Svalberg
Tlf. (009-299) 2 50 46
Fax. (009-299) 2 50 47
Ullut tunnlusslfflssaq klngulleq:
Marlun. aviisimut: Talliman. nal. 10.
Sisiman. aviisimut: Ataasin. nal. 10.
Sidste indleveringsfrist for:
Tirsdagsavisen: Fredag kl. 10.
Torsdagsavisen: Mandag kl. 10.
Pisartagaqarneq
Abonnement
Ukiup affaanut: kr. 675,-
Ukiup affaanut Politiken Weekly
ilanngullugu: kr. 857,-
Ataasiakkaarlugit
pisiarinerini: kr. 15,-
1/2 årligt abonnement kr. 675,-
1/2 årligt abonnement
m/p.w. kr. 857,-
Løssalgspris: kr. 15,-
Giro 9 06 85 70.
Nuna-Bank: 120-00-26973
Grønlandsbanken: 150-424-7
Suliarlnnlttut
Produktion
David Petersen (Tekn. Dir.),
Miki Larsen (Grafik),
Naqiterneqarfla
Tryk
Kujataata naqiterivia/
Sydgrønlands Bogtrykkeri
Nlssik
Reklame
Silvana Maqe Nielsen
Lis Stender
Box 929.3900 Nuuk
Fax 2 31 47
Pilluaqqusiutigaluta
All. Makkorsi. KIK-mi
SIULITTAASOO
Ilinniagaqartut kattuffeqar-
nerat - inuiaqatigiit ilinniar-
titaanikkut qaffakkiartorne-
rat ilutigalugu, pisariaqale-
raluttuinnassaaq.
Pisariaqartitsineq uanii-
ginnanngilaq; aningaasarsi-
atigut ajunngitsorsiassati-
gullu pitsaanerpaamik atu-
gaqartitaanissaq.
Ilinniagaqartulli kattuf-
feqarnermikkut - inuiaqati-
giit demokrati naapertorlugu
naalakkersugaaneranni, ilin-
niartut ilinniagaqartutut de-
mokratimi sunniuteqarniar-
sinnaanerat tamakkiisumik
ingerlanniarneqarsinnaam-
mat.
Soorlu; ukiumi uani po-
litikkerit naalakkersuisullu
ilinniarfeqarfiit ilinniartullu
qulaatiinnarlugit nuutitsini-
arnermi aaliangiisimanerat -
pisimasoq. KIK aqqutigalu-
gu ilinniartutut illersoqati-
giissinnaaneq tapersersoqa-
tigiissinnaanerlu angusin-
naavarput!
Suleqatigiinnissarli inuttut
aamma piumasaqarfiusar-
poq.
KIK-mili ilaatigut aamma
pissutsit imaattut pingaartit-
taqaagut: Suliniutit ilunger-
suutigineranni, inuttut isu-
maqataanngikkaluaraannilu-
unniit, isuma piviusunngor-
tikkumallugu isumaqatigin-
ninniartariaqartarnissaq.
Ajortuliat akisussaasumut
nammatsissallugit. Kingune-
rilu KIK-p iluani aaqqinni-
arlugit iluarsiinissamut - a-
jortuliap pinngitsooqqin-
nginnissaanut, peqataalluta-
lu akisussaaqataanerput su-
lissutiguaratsigu.
Tassa kattuffeqarnerup a-
taatsimoornerullu anersaa-
va!
Aamma tamakku tamaasa
- Juullip ukiortaallu kingor-
na aqqusaaqqissavagut. Su-
liatta suliniutittalu pitsaaner-
ulernissaat anguniarlugu -
ilorraap tungaanut ingerla-
nerput nukissaqarfigiuarum-
avarput; ilissi ilaasortat, su-
sassaqartullu allat peqatiga-
lusi.
Ukiumi qaangiutilersumi
suleqatigiissimanitsinnut
qujalluta, juullimi ukiortaas-
samilu iluanaarnissamik kis-
saallusi pilluaqquassi.
GRØNLANDSPOSTEN
Imigassaq akisussaaffillu
David Holm. Ilulissat
Siullermik allaasereqqaalaa-
rallarlara »imigassaq«, imi-
gassamik taanagu aalakoor-
nartumik imaluunniit silaa-
runnartumik taagussagakku.
Inuiaqatigiiusugut akor-
natsinni silaarunnartoq an-
nertuumik inuunitsinnut a-
kulerussimavarput. Ajoralu-
artumillu ullumikkut atuisut
silaarunnartoq, naak piuma-
gunik pinngitsoorsinnaasar-
tik, illersorniartutullusooq
iliorfigisalerpaat. Sunaliuna
tamatumunnga pissutaasoq?
Uangalu isumaliunngilanga
silaarunnartumik atornerlui-
nermut pissutaasartut inuia-
qatigiiusugut tamatta nalu-
gigut. Tamakkunannga nalu-
naajaanissami eqqaaqqaar-
lara silaarunnartumik ator-
nerluisumik ilagisaqartut ili-
uusaat siulleq tassaasarmat
nipangerneq neriunnerlu.
Naak immaqa aallaqqaataa-
nik qanoq iliuuseqarsinnaa-
galuarlutik ulloq atornerlui-
sortamik aalakoorfia ator-
tanngilaat oqaasissaqarfim-
minni. Ullorlu aalakoorfik
qaangiukkaangat pisimasut
toqqorneqartutut ittarput.
Pissutigalugu ulloq eqqissi-
simaffik atuutsillugu iliuu-
saasimasunik, immaqa isu-
maqatigiikkunnaarnernik pi-
lersitsisinnaasumik eqqaasa-
qarnaveersaarneq piumane-
qarnerusarmat. Taamaalillu-
nilu oqaassutaasinnaagalua-
nik toqquiffiuinnartarluni.
Taamaakkaluartorli aam-
ma nipaallisimaneq makku-
nannga patsiseqarsinnaasar-
poq. Ullup aalakoorfiup
qaangiunneratigut akunnat-
toorfiusarluni atornerluisor-
tagut oqarfigissagaanni. Qa-
normitaava oqarfigineqar-
nertik tigussavaat imaluun-
niit paasissavaat? Ajoralu-
artumillu aamma oqaassutis-
saagaluanik toqquiinnarner-
mut tamatumunngalu atatil-
lugu qiimasaarniarsarigalu-
arnermut pissutaasarluni.
Oqaassutit malersuinertut
isummerfiginiarneqartarne-
ri, taamaalillunilu ajuallan-
nerup kinguneranik pilersin-
naasoq ersissutit annersari-
lersarlugu imminorajussu-
seq. Tamannaavorlumi ullu-
mikkut pisartoq qaqutigoor-
unnaarsimasoq, ingammik
silaarunnartumik atornerlu-
isumut ilaqutaasuniit aam-
malumi angajoqqaajusuniit
iliuuseqarnissaagaluamut
killiliilluinnartartoq.
Soorliuna nunatsinni si-
laarunnartumik atornerlue-
rusussuseq taamannak inga-
salluinnartigisoq? Tamatu-
munngalu akissutaasinnaa-
soq annertuumilli imaqartoq
aammalu assigiinngitsorpas-
suarnut aggorneqarsinnaa-
soq taaqqaassavara, tassa u-
agut nammineq kinaassuser-
put naleqassuserpullu ilisi-
majumannginnatsigu.
Kinaassuserput qanoq it-
tuussuserpullu uagut nam-
mineq nalilersortanngilar-
put, inoqataasullu uagutsin-
nik naliliisarnerat siunissat-
sinnut inooqateqalernissat-
sinnullu aaliangiisut ilagillu-
innartarlugu. Aammattaaq
pinngortitaassutsitsinni tulli-
mut asanninneq pigereer-
parput. Tamatumunngalu
ammaaffissatsinnut aqqutit
arlallit atortussaasarpagut,
naak inuit ilaat iluatsitsillu-
tik asanninneq siulleq nas-
suerfigisaraluaraat. Inoqate-
qalernissami eqqarsartaatsit
assigiinngilluinnartut oqi-
maaqatigiissaarneqartussa-
apput. Tamannaasarporlu si-
laarunnartumik akuliussiffi-
gineqartartut siulliit ilagisar-
tagaat. Asanninnermilu pak-
atsisitaaneq ingerlaatsip ila-
gigajuttarpaa silaarunnartu-
tornikkut qaangerneqarsin-
naanngitsoq. Inullu tamanna
pillugu silaarunnartumik
sakkoqalersoq eqqarsartar-
poq ukua silaarunnartoq nal-
unnginnamikku ajorlunilu u-
lorianartoq, taava atuileru-
ma nallingalungalu soqutigi-
nerussavaannga. Silaarun-
nartorlu sakkugalugu ikin-
ngutissarsiortarneq ajun-
ngikkaluarluni makkunuuna
illuatungeqarpoq, silaarun-
nartumik atuereersut nam-
minneq iluaqutigipilutassa-
mittut ikinngut atornerlus-
sinnaagamikku. Ikinngullu
atornerlunneqartoq tamati-
gut inuunermini pitsaaneru-
sumik ingerlariarnissaminut
inuunermi sinnera allaat ta-
maat ajornartorsiortunngor-
tarluni, inuusuttagullu eq-
qarsaatigissagaanni aappa-
qalersinnaanissaminnut taa-
maalillutik imminnut akor-
nusertarlutik. Kiammi inuup
siunissaqarfiusumik inoor-
usuttup ikinngut eqqissisin-
naanngitsoq qinissammagu?
Silaarunnartumik atorner-
luisunngortarnermut pissu-
taasartut nalinginnaasut ilaat
taassavara, tassalu isumali-
ortaatsit assigiinngitsuusari-
aqarneri. Kinami oqarpa i-
nuup allap isumalioqqutai
allap takusinnaassagai? I-
nuusugut tamatta immik-
koorutitta pingaarnersaraa
immikkut tamatta eqqarsar-
taaseqarnerput. Taamaattu-
millu tamagitsinnut pingaar-
tuuvoq siunissami inooqati-
giissagutta paaseqatigiinni-
arneq isumaqatigiinniarner-
lu inuunitta ilagisussaamma-
git paasissallutigu.
Pinngortitaassuserput tun-
ngavigalutigu silarsuarmi
pinngortitat allat assigaluti-
git pinngortinneqarsimavu-
gut assigiinngitsunut mar-
lunnut aatsaat ataatsimut
kattunnitsigut kinguaanik i-
laquttanillu pilersitsisinnaa-
sut, tassalu inuunitta inger-
laasiani siunnerfiup pingaar-
nersaa. Tassalu »inuuneq«
kiisalu kinguaaqalerneq
aammalu »inuuneq«.
Silarsuarmilu inuuneqar-
nerup suulluunniit ingerla-
tinnissaanut siunnerfituaa-
sarpoq inuunerup ajun-
ngitsumik ingerlatinnissaa-
nut ajoqutaasunut akiuun-
neq. Tamannalu akiuunneq
tassaavoq inuunerup ilassaa.
Ajoraluartumillu inoqate-
qarpugut allaat namminneq
qanigisatsinnik, silaarun-
nartunut ajoqutaasunut akiu-
gassaraluaminnut maleruuti-
innalersimasunik. Taamatul-
lu inukulunnguugaluarunik
nuimasorsuugaluarunik a-
jornartorsiutigeqqoorpaat a-
jornartorsiutigilikkaminnik
matooriniartarnertik. Atu-
garliuuteqalernermullu pat-
sisaasartut amerlanertigut
inoqatinut allanut attuumas-
suteqarsinnaasarlutik, soorlu
paasinerlunneqarneq, isum-
mamik uniuineq, pakatsisi-
taaneq ikinngutigiinnerlu.
Soorunami kialuunniit na-
lunngilaa inooqatissatut qi-
nerniakkap naliliinera kisimi
aaliangiisuusarmat.
Amerlasuutigullu imaatto-
qartarpoq ikinngutigerusul-
lugu oqarfigisaq naaggaara-
luartorluunniit uteriiserfigi-
neqarsinnaalluni, ima kingu-
neqartumik namminermut a-
qussinnaajunnaarnermik.
Taamaalinermilu saassunne-
qartutut siulliugajuttarpoq
»imigassaq« una pissutiga-
lugu silaarunneq aqqutigalu-
gu soqutigeqqusaarneq. Ta-
mannalu inuttut silatoorsu-
artut pikkorissorsuartullu al-
laat isigisatsinnut ileqquliut-
tarlugu. Tassa imaammat
pinngortitaassutsitta ilagim-
magu malugeqqusaarneq.
Tamannaliuna pillugu kuk-
kulluta iliortartugut uffa a-
junngitsup tungaanut malu-
geqqusaartussaagaluarluta.
Ajoraluartumillu qanoq i-
liuutsit ajortortaannik ma-
tooriniarneq pissutaalluni
»silaarunnartoq« illersorni-
arneqartutullusooq iliorfigi-
neqartalerpoq. Tamannalu
kukkusuuvoq eqqortumillu
iliuuseqarfigiinnartariaqara-
luarluni tassa imatut:
Siulleq, tamatta nalunngi-
larput silaarunnartoq navi-
anartooreermat. Atuisulli a-
tuinera apeqqutaalluni navi-
anassusia annerusunngor-
tinneqarsinnaasoq. Kisianni
napparsimalissutaasumik tu-
nillaasinnaanngitsoq, taa-
maammat oqaatigineqarsin-
naanani nappaataasoq. Kisi-
anniliuna napparsimalersit-
sisartoq atuisumik nammi-
nermik ikiorlugu imaluun-
niit pinngitsaalillugu qaneq
aqqutigalugu, ilummut kui-
gaanni imaluunniit imeraan-
ni taamaaliortarnerlu ileqqu-
liutiinnarsimagaanni.
Naggataatigut taassavara
silaarunnartup nuannaaler-
sarnermut aliasulersarner-
mullu attuumassuteqartarne-
ra. Inuimmi amerlaqaat nu-
annaarnerminnik inoqati-
minnut ersersitsisinnaasan-
ngitsut. Aammattaaq amer-
laqalutik aliasuutiminnik i-
maluunniit aliasunnermin-
nik ersersitsisinnaanngitsut
kanngusuuteqartullu. Inoqa-
tigut taamaattut erloqissute-
qartullu »silaarunnartoq« a-
tortillugu nipaatsumik qu-
ngujulasinnaasarput nuan-
nersumik misigisaqarsima-
nertik nuannaarutigalugu.
Aammalu taamatuttaaq alia-
suutitik pillugit qiasinnaa-
sarlutik immikkut oqaase-
qanngikkaluarlutik, taamaa-
liortarnertillu qamuuna oqi-
liallannermik misigisaqarfi-
gisarlugu.
Ajoraluartumik ullumikkut silaarunnartumik atuisut, naak piumagunik pinngitsoorsinnaasartik, silaarunnartoq illersorniart-
utullusooq iliorfigisalerpaat. (Toqqorsivimmit).