Atuagagdliutit - 13.12.1994, Side 14

14
Nr. 96 • 1994
/ta^gp'c/^/'a C/É
GRØNLANDSPOSTEN
Qanoq
piumasaqarsinnaavugut?
Kiki-p teqeqqua_____ Kiki’s hjørne
Otto nammineersinnaavoq, Hans Pavia ikinngutaasa
ikiortarpaat
Otto kan selv, Hans Pavia har venner til det
— unioqqutitsinervnngilaq — Naamik, ikiuineruna!
- Det er da ikke sort arbejde! - Nej, det er naturalie-økonomi!
Nikanamemsutut
isigisariaqanngillat
All,; Aannguao
Poulsen. Nuuk
Ullumikkut Nunatta inger-
lanneqarnerata ilusaa Nunat
killiit naalakkersorneqamer-
mikkut aaqqiivigineqarsi-
manerannut assinguvoq.
Tassa »inuttat naalakkersui-
nerannik« imaluunniit oqar-
tussaaqatigiinnermik taasa-
gaat inuiaqatigiinnik naalak-
kersuinermi qitiusutuut toq-
qammaviusutuullu taakkar-
torneqartarluni.
»Innuttat naalakkersuine-
rat« imaluunniit oqartussaa-
qatigiinneq qulequtaralugu
ingerlatsinermi nunani assi-
giinngitsuni annerusumik
minnerusumilluunniit »in-
nuttat naalakkersuinerat« a-
tuuttarpoq. Annerusumik
minnerusumilluunniit piviu-
suusarpoq pissutigalugu
»innuttat naalakkersuineran-
nik« pingaartitsineq uuttuu-
tit assigiinngitsut atorlugit
oqimaalutarneqartarmat.
Assersuutigalugu oqimaa-
lutaanermi aningaasarsior-
neq uuttuutaappat »innuttat
naalakkersuinerat« taamaal-
laat qulakkeerneqarsinnaa-
voq aningaasarsiornikkut ta-
tisimaneqannginneq »qiler-
sorsimannginnerlu« atuut-
sinneqarpata.
Aammattaaq assersuutigi-
lara »innuttat naalakkersui-
nerat« oqimaalutarneqarsin-
naammat pissaaneqarneq
uuttuutigalugu. Tassani o-
qartussaaqatigiinneq qulak-
keemeqassappat kikkut ta-
marmik assigiimmik/naligi-
immik inatsisitigut periarfis-
sinneqartariaqarput. Nunar-
pullumi eqqarsaatigalugu
soorluuna tamanna angune-
qarsimalersoq. Minnerun-
ngitsumik Danmark-ip ataa-
ni inissisimanitta nassatari-
saanik.
Ullumikkut pissaaneq inu-
it ataasiakkaarluta tigummi-
sarput annertoorujussuartut
isiginiarneqartarpoq. Qallu-
naat ussat (oqarluartaat) a-
tortagaat »inuup pilluarnissi
nammineq sanarfissavaa«
assersuutitut atoraanni ma-
lunnarpoq inuk nammineq
qanoq iliuuseqartariaqartu-
tuut imaluunniit iliuuseqar-
sinnaasutuut isigineqartoq.
Taamatullu eqqarsarneq u-
agut kalaaliusutuut immit-
sinnut taagortugut isummer-
taaseq tamanna takornarta-
rinngeqaarput. Eqqaaginnar-
sinnaavagut oqaatsit »sule-
rusuttoq suliffissaqarpoq« i-
maluunniit »piumassuseq
nukiuvoq«. Aamma pissa-
killiornerusunut isiginngit-
suusaarnerup isumaa tassa;
»nammineq pisuupput«.
Sunaliuna tigummisarisar-
put pissaaneq?
Sumulluunniit pigaanni
pissaanikinneq pissaaneqar-
nerlu imminnut naapittuar-
put. Meeqqerivinni meeqqat
pissaanikinnerupput. Atuar-
finni/ilinniarfinni ilinniartit-
sisut pissaaneqarnerupput.
Suliffeqarfinni sulisartoq
pissaanikinneruvoq ilaalu i-
lanngullugit. Aamma inuit
imminnut attavigiinneranni
pissaaneqarnerusoqartuar-
poq pissanikinnerusoqartu-
arlunilu. Assigiinngitsorpas-
suillu tassani peqqutaapput.
Uani sammineqassaaq i-
natsisiliortut innuttaasullu a-
korngini pissaanerup avissi-
manera.
Inatsisitigut allassimasuni
avinnera kusanaqaaq kaju-
ngernaqalunilu. Tassami ta-
matta inatsisinit illersor-
neqarpugut pisinnaatitaaf-
feqarlutalumi allaat. Nunatta
inatsisiliortui, tassaasut nu-
natta ataatsimiisitai taamalu
qinertakkatsinni akimanertut
taasariaqartut, sinniisoraavut
soqutigisatsinnik aallussi-
sussaralutigik. Uagutsin-
niimmi qinerneqarsimapput.
Tassalu pissaaneq pigisarput
aamma.
Inatsisit silarsuaanniit ti-
mip silarsuaanut appakaak-
kaanni imminut aperisaria-
qalersimavoq oqartussaaqat-
igiinnerup isumaata suune-
ranik qanorlu immersorne-
qartariaqarneranik.
Inuiaqatigiit/naalagaaffiit
oqartussaaqatigiinnermik
toqqammaveqartuusugut i-
lorisimaarutigisarparput kif-
faanngissuseqarluta qinigas-
sanngortittunul qinersisin-
naasaratta. Aamma inuku-
lunnguatut nammineq soorlu
qinikkatut suliniuteqartuul-
luni ilorrisimaarnanngitsoo-
runanngilaq oqartussaaqati-
giinnerup atuunnera. Taama-
tullu issalluni soqutigisaqa-
qatigiit assigiinngitsorpas-
suusut akuuffigigaanni.
Qulaanili taaneqartut a-
kuuffigissagaanni/-sunnee-
qataaffigissagaanni pisaria-
qarluinnarpoq a) sunniute-
qaqataasinnaasutut misigisi-
manissaq & sunniuteqaqata-
asinnaassutsip piviusorsior-
tumik naliliiffigisinnaaniss-
aa, b) soqutigisanut/suliniu-
tinut ingerlatitseqqiivissanik
ilisimasaqarnissaq, c) akim-
miffiit assigiinngitsut qaa-
ngernissaannut sianissutsik-
kut sakkussaqarnissaq.
a-b-c ataatsimut isigissa-
gaanni inukulummut ataatsi-
mut attuumassuteqaqaat.
Naliliiffigissagaannilu taak-
kuullutik toqqammaviliisus-
sat innuttaaqatigiit piorsar-
neqarneranni inukulun-
nguup peqataarusunneranut.
Ullumikkut oqartussaaqa-
tigiinneq qiteralugu Nunar-
put ingerlanneqarpoq. Taa-
maattoq aamma qinikkat ul-
lumikkut imminnut aperisa-
riaqarput ilumut oqartussaa-
qatigiinnerup ullumikkutuut
atuunnera naammagisimaar-
nerlugu. Nassuerlanga uan-
ga naammaginnginnakku.
Nunarput qiviarutsigu inat-
sisitigut kikkunnut tamanut
assigiimmik/naligiimmik
periarfissaqartitsineq pate-
qanngitsutuut taarusunnar-
sisimavoq, sulilu ilungersu-
unnerullugu immersorneqar-
tariaqartoq. Aamma pissuti-
gerpiarpara naak ukiorpas-
suanngulersuni ilinniartitaa-
nerma kingunerisimanngim-
magu; 1) sunniuteqaqataa-
sinnaasutuut misigisimaner-
ulerneq, ullorlu manna tikil-
lugu isumaqartuarlunga a-
taatsimiigiaqqusisut arlaan-
nut ornigukkuma pissutsit
kipungasoqaqisutuut isigi-
sakka aaqqiivigisinnaallu-
gik, 2) annertunerusumik
paasisimasaqalerneq qanoq
pinikkut soqutigisama suli-
niutigerusutamalu ingerla-
teqqinnissaannut, 3) akim-
miffiit sunnguugaluartul-
luunniit naatiffigigaangak-
kik qaangiinissannut sianis-
sutsikkut sakkussaqartutuut
misigisimanerulersimaneq.
Qujanarporlu imminorneq
aqqutaanngitsutut isigigak-
ku.
Oqaatsivut kimilimmik a-
torsinnaalertinnagit allatut
ajornartumik siullermik o-
qaatsit isumaat paaseqqaar-
tariaqartarpavut. Tullissaatut
ilinniartarparput oqaatsit qa-
noq atorneqarsinnaaneri,
taamalu siunertaqarutta a-
nguniagaqarnitsinni sakku-
gisinnaanngortarlutigik.
Taamatuttaaq inuiaqatigiinni
sunniutilimmik sulinialersi-
gata sakkussarititaasut(peri-
arfissarititaasut suuneri paa-
seqqaartinnagit atorsinnaa-
sanngilagut, paaseqqaartin-
nagillu kimilimmik sakku-
gisinnaanngorsimasarnagit.
Taamaattumik qanoq
piumasaqarsinnaavugut?
Assersuutigalugu Nunatta a-
ningaasaqarnera nukittorsar-
niarlugu ukiut tamaasa inat-
sisartut aningaasanut inatsi-
siliortarput.
Inatsisartut qinikkallu isu-
maat malillugik oqartussaa-
qatigiinnerup nukittorsarne-
qarnissaa soqutaannginne-
rami? Naluara. Kisianni na-
lunngilara meeqqat atuarfi-
anniit qummut ilinniartitaa-
nerup imaa pissusioreersu-
nik ingerlatseqqiinnarnissa-
mik siunertaqartoq. Oqar-
tussaaqatigiinnerullu nukitt-
orsarnissaa anguniarlugu i-
linniartitaanerup iluani im-
mersuiniartoqanngitsoq.
Qularnanngitsumik aap-
paagu qinersinissamut qi-
neqqusaarneq sukakkumaar-
poq ukiortaareeriarpat. Taa-
maattumik qinersisartutuut
oqartussaaqatigiinneq nukit-
torsagassaqqissutuut isigi-
gaanni qineqqusaaTutigine-
qartut tusaaniartariaqarput.
Qinersitinnak qinigarisar-
simasavit ilinnut suliniuti-
gisimasaat pingaarnerutik-
kit. Neriuppungali taama pi-
nikkut qinigassaarutissan-
ngitsutit.
Qinersilluarisa.
All.; Ulrik Lennert
Ullorulernerani, kalaallit nu-
naata raadiuatigut aallakaa-
tinneqartartoq tusarnaara-
junngilara, imaanngikkalu-
arpoq soqutiginnginnakku
pissutaaginnarporli periar-
fissaqarajunnginnama.
Novemberip 30-ani raadiu
ammarlugu naammattoorpa-
ra Gudrun Chemnitz oqa-
luppaluttoq, ilaatigut imatut
ilaqartumik: »Meeraanitta
nalaani arnarpassuit koori-
nik nammattortut takusarpa-
gut allaat tunui ameerlutik.«
immaqa tunua ameersimasu-
mik takusimanngilluinnara-
luarluni.
Nipi taamaattoq imatut
paasineqarsinnaavoq, tassa
taamanikkut arnat angutinit
ima appasinnerutigipput al-
laat nammattortussiaannaal-
lutik.
llumoorpoq taamanikkut
pingaartumik aamarsuarnik
usingiartoqartillugu taama-
tut pisoqartarmat, aamma ta-
makkuinnaanngitsunik i-
nuussutissanik usingiarto-
qartillugu puunik nammat-
torteqartarmat, tamannali i-
matut paasisariaqanngilaq
tassa taakkua nikanarneru-
gamik koorinik puunillu
nammattortariaqartut. Kisi-
anni ilumoortoq unaavoq,
taamanikkut nunarput inu-
kitsunnguummat, aamma al-
lanik aningaasarsiorfissa-
lissuunngimmat. Taamanik-
kut arnat uiminnut tapertaal-
lutik aningaasarsiorfissatu-
annguaqalersillugu suliffis-
sarsiortarmata, angutimmi
taamanikkut aalisartuusut si-
lagitsillugu uninngakkajun-
ngillat naak ilaanni aallann-
giffimminni usingiaaqataa-
sinnaasaraluartut.
Taamanikkut maskiinanik
atortorissaaaruteqanngilaq
allanilluunniit sulinermut
oqilisaataasinnaasunik ta-
kusassaqanngilaq, aamma u-
miarsuaq qanorluunniit ili-
orluni usingiarneqartussaa-
voq, suliartortorlu qujarun-
neqartarpoq arnaappat angu-
taappalluunniit apeqqutaa-
tinnagu. Taamanikkut allaat
asimioqarfimmiut umiarsu-
aqassamaaleraangat illoqar-
filiartarput suliffissarsiorlu-
tik, ungasiaraluartumit allaat
ipuinnaq aggersunik, ani-
ngaasarsiorfissatuanngua-
mik periarfissatuamik ila-
ngiilaarusuttunik. Inuit ta-
makkua nikaginagit ataqqi-
narnerulaartumik oqaatigi-
sariaqaraluarput. Aamma
taamanikkut sociaalimut or-
nigunnavianngillat, »sulif-
fissaqanngilanga«-mik iki-
ortariaqarnerminnillu oqari-
artortunik.
Paasiuminaatsittarpara ul-
lumikkut arnat nikanameru-
nerinik, imaluunniit arnat
angutillu naligiinnginneru-
nerinik oqartoqartarmat i-
sumaqartarlungalu tamanna
ilaatigut ingasaassinerusar-
toq.
Taamanikkut arnat ammut
isiginagit nersortariaqarluin-
naraluarput angisuumik ui-
minnut tapersersuisut nunat-
talu ingerlatinneqarnerani
mikinngitsumik iluaqutaasi-
masut, immaqami aamma
ullumikkut arnarpassuarnut
suliffiini allaffinni, fa'brikki-
ni niuertarfinnilu allarpassu-
arnilu sulisunngorsimasutut
aqqutissiuisuusimasut.
m
il

m
m
Uv
A
LSvj
m
m
Julekonkurrencens
hovedgevinst
Vind eventyr-rejse for 2 personer til
Canada i en uge med alt betalt.
Uanset hvor i Grønland du bor, gælder rejsen
fra din bopæl til Montreal og retur igen.
Rejsen har en samlet værdi
af ca. 35.000 kr.
Rejsen er sponsoreret af:
w FIRST AIR
V,
GAØ/VÆ/l/VØSFiV
Opholdet i Montreal er sponsoreret af :
Kalaallit NunaanniAngalaiitsivik
GrønlandsRejsebureau
GreenlandTravel

GRm^gg^STEN