Atuagagdliutit - 04.07.1995, Blaðsíða 13

Nr. 51 • 1995
13
7^1aj&ap'c/é/a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Siwmersuutit aappaanni kalaalimeerniarfk igalaaminermik qulineqassaaq, aasaaneranilu
qalissiarsuarmik qulineqartassalluni, tuniniakkat seqinermut illersorniarlugit. Taamatut
qulineqameragut pitsaanerusumik tuniniaasarneq pisinnaalissaaq, tuniniaasartullu
ajunnginnerusumik atugaqalisallutik.
I den 2. etape er Brædtet udvidet med en pergola, som dækkes med presenning om
sommeren for at beskytte varerne mod sol og regn. Med dette glastag kan fornemmelsen
af et frit brædtsalg kombineres med rimelig forhold for sælgere og varer.
Siwmersuutit pingajuanni maannakkut kalaalimineerniarfiusoq taarserneqassaaq
naleqqunnerusumik, kalaalimineerniatfiullu isua ammaannartumik tuniniaaveqalissalluni,
Nuup Saavanut isikkivilimmik. Teknikerillu tassa taama takorluugaqarput. Maannalu
politikerit aalajangiisussanngorput.
I denne 3. etape er det nuværende bygning med Brædtet afløst afen mere tidssvarende
bygning, og Brædtet bliver afsluttet med en åben salgsplads med udsigt ned over
Kolihavnen. Det er altså teknikernes visioner. Nu er det op til politikerne.
Nuummi kalaaliaraq nutartemiameqartoq
Kalaalimerngit atorluarneroqqullugit Nuup Kommuneata kalaaliaraq Nuuk Fiskilu ataatsimuulersinnialerpai
NUUK(KK) - Nuummi kom-
munalbestyrelsip septemba-
rimi ataatsimiileruni oqaluu-
serissavaa kaaliaqqap Nuuk
Fiskillu atorneqarnerat qa-
noq ataatsimuulersinneqar-
sinnaanersut, illoqarfimmut
illoqarfimmiunullu iluaqu-
taasumik nuannaarutaasu-
millu.
Anguniarneqarpoq kalaali-
merngit atorluarniarneru-
neqarnissaat. Mamaqaammi
peqqinnarlutillu, ilaannili pi-
siarissallugit ajornakusoor-
sinnaasarput akisusaqalutil-
lu.
Tamakku allanngortinniar-
neqartariaqalerput
Kalaaliaqqami kalaalimi-
nerpassuit tunisaasarput,
Nuuk Fiskilu ilaqarluni ka-
laaliminernik tunisassiorfisi-
annaasumik.
Kingullermik kommunal-
bestyrelse ataatsimiimmat
teknikkimut ingerlatsiveqar-
fik Nuup saavata ilaani piler-
saarutinik pingasunik saq-
qumntiivoq.
Nuup immikkoortuani tas-
sani illoqarfiup pilersaarusi-
orneqarneranut piarfissat
teknikkikkut ingerlatsiveqar-
fiup nalilersorsimavai, qali-
paatilinnillu titartakkamigut
isumassarsiani kommunalbe-
styrelsemut saqqummiussi-
mallugit.
Kommunalbestyrelsemut
ilaasortat paasissutissanik a-
merlanernik qinnutigaat,
minngerunngitsumik suliffis-
saqartitsiniarnemut inuussu-
tissarsiutinullu ingerlatsive-
qarfimmit, taamalilluni ka-
laaliaqqamut Nuuk Fiski-
mullu tamakkiisumik aaqqis-
sutissaq kommunep 1996-
mut aningaasatigut missi-
ngersersuutaanut ilanngun-
neqarniassammat.
Pineqartummi taakkua a-
taatsimuulersinnissaat ani-
ngaasarpassuanik akeqartus-
saavoq, kommunalbestyrel-
sili aningaasaliiumavoq. I-
ngasaassinerussanngilaq o-
qassalluni kalaaliaraq ukiuni
arlaqalersuni kommunemut
ajornartorsiortitsisarsimam-
mat.
Kialuunniit kalaaliaraq
pinngitsoorsinnaanngimma-
gu qularutissaanngilaq, ullu-
mikkulli kalaalimineerniar-
tarneq pisortat pisisartullumi
annertunerujartuinnarmik
eqqiluisaarnermik kalaalimi-
nernillu nutaanik piumasa-
qaataannut tulluukkunnaarsi-
mavoq.
Piumasaqaatit nutaat
Qanorli iliuuseqartoqartari-
aqarpoq.
Namminersornerullutik O-
qartussat inuussutissaleriner-
mut tunngasumik decembari-
mi nutaamik nalunaarusior-
put, tassunga ilanngullugit
kalaalimineerniarfinni kalaa-
limeemiamermut aalajanger-
sakkat.
Kommunep akisussaaffi-
gaa kalaalimineerniarfik ilu-
silersussallugu, namminer-
sornerusut piusaannut naa-
pertuuttumik. I. januar 1996
nallertinnagu Nuummi ka-
laaliaqqami pissutsit kom-
munep aaqqereersimasussaa-
vai.
Nalunaarutip piumasaqaa-
tai Nuup Kommuneata
naammassissagunigit taava
nerrivinnik tuniniaavinnik
amerlanernik pisisariaqas-
saaq, maannakkullu kalaali-
araasoq annikitsumik allan-
ngortitertariaqassallugu.
Nalunaarummi aalajanger-
sakkat tunngavigalugit ka-
laalimerngit tuniniakkat pap-
piskip imaluunniit karsip
qaavaniittussaanngillat. Piu-
masaqaatit nutaat tunngavi-
galugit kalaalimerngit nuna-
minngaanniit 80 centimeteri-
nik qullasinnerusumiitinne-
qartassapput.
Piumasaqaatit tamakku
Nuup Kommuneata aaqqin-
niarpai sanaartugassanut ani-
ngaasaliissutinik 100.000
kroninik, sioma atorneqarsi-
manngitsunik, 1995-mi mis-
singersuutinut nuussinermi-
gut.
Taakkuali amigarput.
Arlalinnit oqaatigineqar-
poq kissaatigineqarluni ka-
laaliaqqami pissutsit suli pit-
sanngorsaavigineqartariaqar-
tut. Taamaaliortoqarsinnaa-
voq B-1962-ip, tassa Nuuk
Fiskiusimasup, kalaalimi-
neerniarnermut ilanngunne-
qarneratigut.
Illu taanna Nuup Kommu-
neata Royal Greenlandimit
attartorsimavaa, suliffeqar-
fissuup kissaatigisimanngim-
magu kalaaliminernik tuni-
sassiorfigissallugu. Royal
Greenlandip Nuummi tuni-
sassiornera GFI-mi - Godt-
håb Fiske Industrimi - inger-
lanneqarpoq.
Nuup saava tamakkiisu-
mik aaqqissuteqarfigiumal-
lugu Nuup kommunalbesty-
relsea aalajangerpoq ukioq
manna 400.000 kroninik ani-
ngaasaliissuteqassalluni.
Tassalu taamalilluni kalaa-
liaqqami pissutsit pitsan-
ngorsaaviginissaanut millio-
nit affaat immikkoortinne-
qarsimapput, namminersor-
nerusut piumasaqaataasa
naammassinissaannut naa-
pertuuttut, Nuullu saavata
tamakkiisumik aaqqiivigine-
qamissaanut.
Perifissat arlallit
Periarfissaqarpoq arlalinnik.
Nuuk Fiskiusimasup qu-
laa, maannakkut »Cafe
Mik«-mik atorneqanngitsoq,
kommunep allanngortiterni-
arpaa tassani aalisartut pini-
artullu puisitatik pilassinnaa-
niassammatigit timmiarus-
sallu erisarsinnaaniassam-
matigit. Ukiukkut kalaali-
mineerniarneq illup iluani
qiiananngitsuni ingerlanne-
qarsinnaanngussagaluarpoq.
Qerititsiviit marluk nillataar-
titsivinngortinneqarsinnaaga
luarput, kalaalimerngit tuni-
neqarsinnaasimanngitsut tas-
sani uninngatinneqarsinnaa-
sunngorlugit.
Ukiualuit matuma siorna
Nuummi kalaalimineerniar-
fimmut atasumik nillitaartit-
siviliortoqarpoq, kisianni
taamani inatsisit atuuttut pis-
sutaallutik taanna atomeqa-
lersinnaasimanngilaq. Nalu-
naarut nutaaq tunngavigalu-
gu nillataartitsivik taanna a-
torneqarsinnaavoq, taamaali-
ortoqassaarli aatsaat kommu-
nep qularnaarpagu kalaalimi-
nernik tassaniititsineq akis-
sussaassuseqartuusoq.
Kalaaliaqqami eqqiluisaar-
nerunissamik periarfissat
taakkua marluk kommunep
uumasut nakorsaannut Erling
Hartmann Hansen-imut saq-
qummiussimavai.
Uumasut nakorsaat taanna
naliliivoq kalaaliaqqami nil-
lataartitsivik maanna ator-
neqarsinnaalersoq, eqqiaa-
samissaq tassaniitinneqartu-
nillu nakkutilliisarnissaq aat-
saat qularnaarneqarpata. Illu-
atungaatigulli Nuuk Fiskip
atorneqarnera kalaalimineer-
niarnermut atatillugu malit-
tarisassanut atatinneqassagu-
nanngilaq, imaaratarsinnaal-
lunili piumasarineqassasoq
inuussutissalerinermut nali-
nginnaasumik malittarisassa-
nut ilannguneqartoq.
Qanormi Nuuk Fisk
pineqassava
Tassa qularutissaanngilaq
kalaaliaraq pitsanngorsaavi-
gineqassammat, taamaalillu-
ni siullermik kalaalimineer-
niarneq pillugu namminer-
sornerusut piumasaqaataan-
nut naapertuuttunngorluni.
Nuuk Fiskili qanoq pine-
qassava?
Taanna Royal Greenlandip
pigaa, Nuu Kommuneanullu
attartortissimallugu.
Illup taassama siunissami
qanoq atorneqarsinnaanera
kommunalbestyrelsemi arla-
linnik siunnersuutigineqarta-
reerpoq. Siunnersuutit ila-
gaat neriniartarfiliarineqas-
sasoq kalaaliminernik neri-
sassiortartoq, kingornalu
namminersortut arlallit isum-
aqatiginninniarfigineqarsi-
mallutik illu taanna kalaali-
minernik tuniassiorfiulissa-
soq.
Nuuk Fisk pillugu maan-
nakkut pilersaaruteqartoqan-
ngilaq.
Kommunalbestyrelsip a-
juusaarutigaa Nuuk Fiskip
qanoq atorneqarsinnaanera
suli isummerfigineqarsiman-
ngimmat. Aappaatigut ug-
gornarpoq illumut atorne-
qanngitsumut akiliisarneq,
aappaatigullu aggornarluni
illoqarfimmi periaifissaaga-
luup atorneqannginnera.
Taamaammat Nuummi
kommunalbestyrelsep sulif-
fissaqartitsiniarnermut i-
nuussutissarsiornermullu i-
ngerlatsivik peqquaa ukia-
mut ataatsimiinnissamut si-
unnersuusioqqullugu.
Nuummi kalaalimineerniarfik ukiuni 37-ni atorneqarsima-
voq, ukiullu ingerlaneranni tuniniaasarfk allanngortiter-
neqartarsimavoq. Nuummi kommunalbestyrelsi maannakkut
aaqqiissutivissamik nassaarnialerpoq, ilanngullugu
aaqqiivigineqassalluni Nuuk Fisk.
Brædtet i Nuuk har eksisteret i 37 år, og der er i årenes løb
blevet lavet om på salgsstedet mange gange. Nu er kommu-
nalbestyrelsen i Nuuk parat til at finde en mere permanent
løsning, der også omfatter bygningen Nuuk Fisk.
(Arkivfoto: Knud Josef sen).