Atuagagdliutit - 20.02.1996, Blaðsíða 17

Nr. 14 • 1996
17
7^l^aCip'ap'(/é;/a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Nuutoqqami illut issunik ujaqqanillu qarmallit
All.: Pitånguak Møller, Nuuk
Nuutoqqami erseqqinnerusu-
mik taallugu, amutsiveqafi-
kumi nunaminertaq Nuutoq-
qap isikkua allanngortin-
Tapersiut
Qangarsuarli nipiliorutiga,
naammagisinnaasannilli aki-
neqarnerluunniit ajortoq. U-
pernaviup palaseqarfianut
tunngatillugu ajoqissaaleqi-
nersuaq, oqaluffinnilu pattat-
tuusinnaasunik amigaateqar-
tualemeq - immaqami sine-
rissami tamarmi atuuttoq -
soqutigineqanngitsutut nali-
lerlugu nipangiinnavinniar-
lunga eqqarsaraluarama
1996-ip aallartinnerani paa-
sigakku qujanartumik sul i
soqutigineqartoq. Tassa Atu-
agagdliutini nr.8 30. januar
1996 Otto Sandgreen-ip alla-
gaa: »Ilagiinni sulisoqarneq«
pillugu oqallittoqalernissaa
siunertaralugu, neriuutigalu-
gulu tapersiuteqalaarniartu-
nga. Tassami eqqartugai ilu-
moortuummata.
Siorna Biskoppissatsinnik
toqqaasoqareermat, paasi-
narsimmallu kina biskoppin-
ngussasoq »Upernaviup eq-
qaani ilagiit ingerlaniarner-
minni ajomartorsiutaat« pil-
lugit toqqarneqartoq Soffian-
nguaq Petersen oqaloqatigi-
simavara ernumanartitakka
alliartuinnartut uparuartorlu-
git. Oqarasuaatikkullu oqaa-
serisakka uppernarsarlugit
allaganngorlugit imminut i-
ngerlateqqeqqummagit taa-
maaliorsimallunga. Matoq-
qasuunngimmatalu ilaat i-
maattut matumuuna ilanngu-
NUUK(arl-.) I en udtalelse,
som følger op på finansud-
valgsformand Mikael Peter-
sens konklusioner forleden
efter finansudvalgets rejse til
Sydgrønland, konstaterer
landsstyremedlem Marianne
Jensen, at mangelfuld kom-
munikation ikke er godt.
Mikael Petersen konstate-
rede efter samtaler med per-
sonalet på flere sygehuse, at
deres kritik generelt var vel-
begrundet. Hertil siger Mari-
anne Jensen blandt andet:
Hvad angår den seneste fi-
nanslovsprocedure er vi alle
enige om, at den mangelful-
de kommunikation ikke må
gentage sig, naturligvis med
hensyntagen til arbejdets
omfang og de personalemæs-
sige ressourcer, der er til rå-
dighed på dette område.
Hvad angår kommunika-
tion generelt, må jeg tilstå, at
jeg ved min tiltræden som
ngikkaluarlugu sumut ator-
neqarsinnaava?
Sumiiffimmi pineqartumi
eqqakkat aqqusiorlugit as-
tissavakka: »Upernaviup pa-
laseqarfiani tamarmi ajoqis-
saaleqinersuaq ilungersu-
nartoq erseqqivissumik ila-
giinni nukillaarsaataasoq qa-
qugu, qanorlu iliorluni ukiu-
ni qaninnerpaani anigorniar-
neqarsinnaanersoq illit nam-
mineq paasiniarlugu piaar-
nerpaamik misissortariaqa-
raluarpat. Immaqa oqartoqar-
sinnaavoq: Tamanna pillugu
ernumavallaartunga, kisian-
nili »Ajoqerissaarnerup na-
laani« meeraallungalu inersi-
maleriartorsimavunga taku-
simallugulu inuit laakkua
ilinniarluarsimasut qanoq
nunaqarfinni anersaakkut si-
umukarnermut iluaqutaati-
gisut. Ullumikkulli atuuttoq:
»Aqqusinermik tigoqqaagin-
narluni« ajoqilersuineq tas-
sarpiaavoq »Uagiittut inuu-
nermut« nukillaarsaataasoq,
ilungersunartoq. Aammalu
ilagiit oqaluffimmut ungane-
rannik aserorterisoq. Siun-
nersuutigissavara biskoppitut
sulileruit nunaqarfiit taava-
niittut ornillugit qanoq pisa-
riaqartitsitiginerat nammi-
neerlutit misissussagit ua-
ngalu piareersimavunga paa-
sisimasannik tunniussinissa-
mik. Ukiuni 32-nngortuni
tamanna soqutigalugu sam-
misimagakku.« (issuaanera
naavoq)
Taamatut allakkama ataat-
landsstyremedlem fornemme-
de endog meget store kom-
munikationskløfter Lands-
styreområdet og vore forskel-
lige samarbejdspartnere imel-
lem - det være sig i forholdet
til underliggende institutioner
som embedslægeinstitutionen,
de faglige organisationer som
lægekredsforeningen og sund-
hedsdistrikteme, siger Mari-
anne Jensen.
Ikke kun økonomien
Hun mener i øvrigt, at hvis
det ikke er økonomiske for-
hold der har skabt problemer,
så er det tidligere tiders
uhensigtsmæssige og utids-
svarende strukturer inden for
Sundhedsvæsenet, fordeling
af ansvar og kompetence
centralt og decentralt, man-
gelfulde styringsredskaber til
både økonomien og andre ar-
bejdsområder, eller mangel-
fulde enkle og klare retnings-
saaneqarmat, ullut arlaanni
alapernaallunga takuniarak-
ku, takusinnaasimavara sis-
sap qulinnguani amutsiviup
similluunniit siunertarinngi-
lara maannakkut nersomar-
tumik »Naammagittarlutik«
ajoqiusut suliaminnut tunni-
usimallutik ilaatigut ukior-
panngortuni sulisut nikassar-
nissaat. Minnerunngitsumik
akilernerlugaallutik! Tama-
tumuuna takutimmassuk
paasisimallugu tarnikkut
aamma sulisoqartariaqarne-
rup pisariaqassusia qanoq pi-
ngaartigisoq. Nunaqarfin-
nguanimi, nunaqarfinnilu
aamma tarnikkut erloqiso-
qartaqaaq ikiorneqartariaqa-
raluartunik saaffissaqanngi-
tsunilli.
Taamaalillunga erseqqis-
saqqippara ilinniarluarsima-
sunik anersaakkut, tarnikkut
aamma sulisoqarnissaq ti-
mikkut sulisussanik ilinniar-
luarsimasunik peqarnissatulli
pingaartigisoq. Tamannalu a-
ngujartorsinnaavarput meeq-
qat atuarfiini »tarnimik peq-
qissumik, timimi peqqissu-
miittariaqartumik« pingaar-
titsisunik ilinniartitsisoqale-
rutta aatsaat. Qaa, ilinniarni-
vimmik naammassigaanni
inuutissarsiutigalugu atorfiu-
sinnaasumik pilersitsiniari-
tsi..!
Taamaattut nunaqarfinni
meeqqat atuarfiini nunaqar-
fimmiullu ulluinnarni inuu-
neranni atorfissaqaqaat.
linjer på en række arbejds-
områder i sundhedsdistrik-
terne, hvilket forstærkes af
den løbende store udskift-
ning i personalet - utilstræk-
kelig opfølgning af tidligere
igangsatte tiltag som fore-
byggelsespolitisk råd og
sundhedsnævn.
Marianne Jensen slutter:
- Det er et problemfyldt
landsstyreområde, jeg er be-
troet og har påtaget mig an-
svaret for, men jeg har tiltro
til, at vi ved at trække på
»samme hammel« vil løsne
op for mange problemer. Jeg
og direktoratets personale
har viljen og engagementet.
Det er iøvrigt Marianne
Jensens opfattelse, at samar-
bejdspartnerne mere og mere
fatter de positive signaler,
der sendes ud fra direktorat
og landsstyremedlemmet.
illerngisa nalaanni attakoqar-
toq, soorngunami eqqakka-
nut aqqutit matoorneqarmata
ilanngullugit maannakkut
matoorunneqarsimalersunik.
Taamaalillugu uppernarsi-
vara ilumut qanga tamaani
siulivut aamma najugaqarsi-
masut.
Atuagagdliutini nr. 11, 8.
februar 1996-imi saqqum-
mersuni atuarneqarsinnaa-
voq illussanik titartaasarfik
Sila Rådgivning v/Stig Erik-
sen, pilersaaruteqartoq illu-
nik issunik ujaqqanillu qar-
malinnik takornariat eqqar-
saatiginerullugit sananiarlu-
ni. Tamatumunnga atatillugu
eqqaariasaarpara qangalaan-
ngortoq, tassa 1984-imi Dan-
markimiitillunga Sjællandi-
mi Lejre-mi takornariarsima-
sara, tassani takuneqarsin-
naallutik qanga danskit inoo-
riaaserisimasaat assililluin-
narlugit taamanitorluinnarlu
atisaqarlutillu atortoqarlutik,
inooriaatsimik takutitsisut,
allaammi itsaq ujaraannarnik
sakkoqarallarnerup nalaani-
sut inuuneq takutinneqarluni.
Isumaqarpunga tamanna i-
sumassarsiffigalugu aamma
uagut nunatsinni taama isior-
toqarsinnaasoq, ukua illulia-
riniarneqartut issunik ujaq-
qanillu qarmallit eqqarsaati-
galugit. Apeqqutaaginnas-
saaq tamanna aningaasassa-
qartinneqassanersoq aamma-
lu naalakkersuinikkut piu-
massuseqartoqassanersoq.
Asser suutigiinnarl ugu
»Innarluutillit
Kattuffiat
suliniuteqanngi
ppallaaqaaq«-
mut naqqiut
All.: K.N.I.P.K-mi
siulittaasoq, Karl
K. Knudsen
AG-mi nr. 10-mi 6. februar
1996-meersumi Lars Mikael-
sen-imut akissutinni kuk-
kusumik naqinneqarsimam-
mat matumuuna iluarseqqu-
ara, imatut allannginnama
»aviiseeqqamut tunngatillu-
gu oqaannarsinnaavugut,
aaqqissuisuisa ingerlallua-
ngaarmassuk annilaangatis-
saqanngilaq. Seminarilu Sisi-
miuni ingerlasussaq Kattuf-
fimmiit tapersersorluinnarlu-
tigu...«
Imali allappunga, »avii-
seeqqamut tunngatillugu o-
qaannarsinnaavugut peqqu-
teqavilluta Laarsi aviiseerali-
ortutut tunuartissimagatsigu,
kisiannili maannakkut avii-
seeraliortussamik naqinne-
qartarfissaanillu misissuigat-
ta. Seminarimut tunngatillu-
gu imatut akiinnarsinnaavu-
gut, aaqqissuisuisa ingerlal-
luarmassuk annilaangatis-
saqanngilaq. Seminarilu Sisi-
miuni ingerlasussaq Kattuf-
fimmiit tapersersorluinnarat-
sigu.«
Nuutoqqami amutsiviusima-
sup nalaani taamaattunik
sanasoqarsinnaasuuppat, ta-
manna isumaga naapertorlu-
gu tulluarluinnassagaluar-
poq. Imatut takorloorpara
nunaminertami pineqartumi
issunik ujaqqanillu qarmalin-
nik illuliortoqartuuppat,
soorlu Sila Rådgivning-i su-
leqatigalugu, taava aaqqis-
suussisoqarsinnaavoq Kater-
sugaasivik, Silamiut, isigin-
naartitsisartullu soorlu
N.A.I.P. suleqatigalugit, qa-
nga kalaallit inooriaasiannik
takutitsinermik taamanisor-
luinnaq atortoqarluni aamma
atisaqarluni. Tamanna takor-
nariaannaanngitsunut aam-
malu nunap inuinut nammi-
NUUK(arl-.) - Aningaasa-
qarnermut ataatsimiititaliaq
Kujataani angalareerluni siu-
littaasuata Mikael Petersen-
ip ippassaanikkunni oqaa-
seqaatai tunngavigalugit naa-
lakkersuisunut ilaasortaq
Marianne Jensen oqaaseqar-
poq oqaloqatigiittannginneq
pitsaanngitsuusoq.
Mikael Petersen nappar-
simmavinni arlalinni sulisut
oqaloqatigisareetlugit paasi-
nerarpaa, isornartorsiuinerit
ataatsimut isigalugit tunnga-
vissaqarluartut. Tamatumun-
nga Marianne Jensen ilaati-
gut oqarpoq: Aningaasanut i-
natsimmi periaaseq kingul-
leq eqqarsaatigalugu tamatta
isumaqatigiippugut oqaloqa-
tigiittannginneq kingulleq-
qinneqassanngitsoq, sooru-
nami tamatumani suliat an-
nertussusaat sulisullu amer-
lassusaat eqqarsaatigalugit.
Oqaloqatigiittarneq eqqar-
saatigalugu nassuerutigissa-
vara naalakkersuisunut ilaa-
sortanngorama malugaara
Naalakkersuisoqarfiup sule-
qatittalu assigiinngitsut akor-
nanni oqaloqatigiittarneq a-
migaatigineqartorujussuaq -
oqartussaaffeqarfiit soorlu
nakorsaaneqarfiup, nakorsat
peqatigiiffiata aamma peq-
qinnissaqarfiit akornanni,
Marianne Jensen oqarpoq.
Aningaasaqarniinnaan-
ngitsoq
Isumaqarportaaq aningaasa-
nut tunngasut ajornartorsiuti-
nemut alutomarluinnassaga-
luarpoq. Aamma ilanngullu-
gu imatut aaqqissuussineqar-
sinnaassaaq illuaqqat takor-
narianit allanillumi soquti-
ginnittunit unnuiffigineqar-
sinnaasunngorlugit itsartut
atortoqarluni, nerisaqarluni
atisaqarlunilu, tamannami
misigisaassagaluarpoq alu-
tomarluinnartoq, takomaria-
mut puigulertugassaanngits-
oq.
Takorlooruk illoqarfiup
qeqqani kulturip illorsuarsua
nutaaq, aajukulu Nuutoq-
qami kulturitoqqap illunngui
ujaqqanik issunillu qarmallit
itsaq kalaallit pissusitoqaan-
nik takutitsisut.
nik pilersitsisimanngippata,
siusinnerusukkut Peqqinnis-
saqarfiup tulluanngitsumik
piffissamullu naleqqutinngi-
tsumik aqqissuunneqarneri,
qitiusumik illoqarfikkaartu-
millu akisussaaffimmik o-
qartussaaffeqarnermillu ag-
guataarinninneq, aningaasa-
qamermik suliassaqarfinnillu
allanik aqutseriaatsimik ami-
gaateqarneq, imaluunniit
peqqinnissaqarfinni suliassa-
nik assigiinngitsunik pisarii-
tsunik erseqqissunillu malit-
tarisassanik aaqqissuisiman-
nginneq, tamatumalu malitsi-
gisaanik ingerlaavartumik
sulisut taarserarnerujussui -
suliniutaaleraluartut, soorlu
napparsimatsaaliuinernut su-
leriaatsit aamma peqqinniss-
aqarfinni ataatsimiititaliat i-
ngerlateqqittannginneri ajor-
nartorsiutinik pilersitsisimas-
sapput.
Marianne Jensen naggasii-
voq:
- Naalakkersuisoqarfik i-
ngerlatilersimasara akisus-
saaffigilersimasaralu ajor-
nartorsiuteqangaarpoq, tati-
gaarali ikorfartoqatigiilluta
ajornartorsiutit amerlasuut
qangerumaarigut. Uanga pi-
sortaqarfimmilu sulisu piu-
massuseqarpugut suleqataa-
rusullutalu.
Marianne Jensen-ilu isu-
maqarpoq pisortaqarfiup
naalakkersuisullu peqataaru-
sunnermik ersersitsinerat su-
leqataasunit paasineqaleriar-
tuinnartoq.
Qagimm sulisussaaleqineq
All.: Samuel Knudsen (Saamua), Kangersuatsiaq
»Gode undskyldninger«
Landsstyremedlem Marianne Jensen erkender, at
mangelfuld kommunikation er af det onde
»Patsisit pitsaat«
Naalakkersuisunut ilaasortap Mari-
anne Jensen-ip miserratigiinngillaa
oqaloqatigiittannginneq pitsaanngi-
tsuusoq