Atuagagdliutit - 17.12.1996, Blaðsíða 11

Nr. 98 • 1996
11

GRØNLANDSPOSTEN
Stjerneskibet-imi najuallit ilaasa atukkaminnik torersaasinnaanissartik nukissaqarfigineq
ajorpaat.
Det er ikke altid beboerne på Stjerneskibet føler sig i stand til at rydde op efter sig.
aammattaarlu aternik saq-
qummiussisoqarnissaa piu-
maneqanngilluinnarpoq. Ta-
matuma saniatigut Christiania
Kalaallit Nunaanni taamatut-
taarlu Danmarkimi kalaallit
akomanni tusamerineqameq
ajorpoq. Nikanartutut nipe-
qarpoq. Najugaqarfik immi-
aaqqanik hashimillu atomer-
luiffiusoq. Aammalu Kalaallit
Nunaanni ilaquttat ikinngutil-
lu Atuagagdliutit qupperunik-
kit taamatut isiginnilemissaat
kissaatigineqanngilaq.
Ulia illuarneqarpoq
Aatsaat AG-p aallartitaa pi-
ngajussaannik misiliimmat
inuiaqatigiit allaalluinnartut
kalaallillu atugaat uleemeqal-
latsiarput.
Stjemeskibet-imi init qule-
riit siullersaanni klubværelse
marluinngorlugu sanaaq sakit
amat amerlanersaasa eqqilu-
itsuunersoq misissupallakku-
nikku akuerisinnaavaat. 31-
inik ukiulik Naja nalaasaar-
fimmi issiavoq. Inimi tarra-
juttumi nujai qernertut qillaal-
lattarput, kiinaatalu pinnersup
amianut taartumut avatangii-
suullutik. Nerriviup igalaami-
nertallip aappaluttup qaanni
pujortagassaa ikiaroomartor-
talik piareersimavoq. Isai
uummaaripput, kigutaalu ku-
sanartut qungujukkaangat er-
sertarput, aammalu ersarissu-
mik nipeqarluni oqaatsini ani-
atippai.
- Christiania allaanngilaq
Kalaallit Nunaanni nunaqar-
feerannguaq. Tamatta immi-
tsinnut qanippugut. Isumaku-
lukkaanni oqaloqatissaqartua-
annarpoq. Aammalu Kalaallit
Nunaannut atassuteqameq a-
junngeqaaq. Kitaani susoqar-
nersoq paasiuaannarparput.
Kalaallit Nunaannit tike-raar-
toqaraangami taakku sukkul-
luunniit Stjerneskibet-imut
annguttarput, Naja, Nuummi
inunngorsimasoq, kisiannili
arfineq marlunnik ukioqarlu-
ni Danmarkimi Fyn-imut
meerarsianngoriartorsimasoq
oqarpoq.
Taanna kalaalerpassuartulli
Danmarkimi najugaqalersi-
masutut apeqqummik ilu-
ngersunartumik nanertorne-
qartuarpoq: uninngaannassa-
nerluni imaluunniit Kalaallit
Nunaanut utissanerluni. A-
peqqut taanna pingaartumik
Naja-mut, kalaaliulluni qallu-
naat akomanni peroriartorsi-
. masumut sakkortuvoq. Su-
mulli attaveqarpunga? Ka-
laallit Nunaat takorluugaan-
naanerpa?
Naja ukiuni qulini Stjeme-
skibet-imi najugaqareerluni
unittoortutut misigigami Ka-
laallit Nunaannut aallarpoq,
kinaassutsini paasiniarluami-
arlugu.
- Sumiluunniit angerlarsi-
masutut misiginngilanga,
aammattaarli Kalaallit Nu-
naat iluatsitsiffiginngilara,
Christianiamullu angerlarse-
rama nooqqippunga. Maani
angerlasimasutut misigineru-
vunga, Naja oqarpoq, taanna-
lu siusinnerusukkut najukka-
minni aningaaserisuusima-
voq, kalaallillu ukiuni kingul-
lemi Christianiap ilusilersu-
gaanerata sulissutigineqame-
rani peqataasut ikittunnguit
ilagalugit.
Najap angutaataatalu nas-
suemtigaat Stjerneskibet i-
ngerlanerliormat. Ineqartut
ataasinngomikkut ataatsimiit-
taraluit oqaluuttaaseq, erngut-
tameq ataqqeqatigiinnginner-
lu peqqutaaqataallutik ukiuni
kingullerni najugaqarfik i-
ngerlanerliulersimavoq. Siu-
sinnerusukkut - ukiut talli-
mat-arfmillit matuma sioma -
ataqatigiinneq pitsaanerusi-
mavoq atornerluinermilu a-
jornartorsiutit ikinnerullutik.
Oqaaseqarnissamut qunun-
ngitsut tamarmik aallarsimap-
put.
- Natermik saneeqquneqar-
aangamik akileqqusarput,
naak namminneq angerlarsi-
maffigigaluarlugu. Puiaasa-
mut nakkaassimapput. Anga-
jussaaleqisutut pissusilersor-
put.
Stjerneskibet-imi ajornar-
torsiutit marluk akiomiame-
qarput. Toremerasunik atuga-
qanemissaq ineqartut ajornar-
torsiutigaat. llaatigullu nu-
naqqatit imerajuttorujussuit
avataanit takkuttartut Stjeme-
skibet-ip isaariaaniittarput -
anersaartorfigisinnaasamik
nunngutaavanni - taakkulu
sanioqquttut tamaasa nuannii-
tsunik oqaluffigisarpaat, taa-
maalillutillu Stjerneskibet-
imi pissutsinut eqqaaneqar-
tameranullu ajorsaareqataal-
lutik.
Københavnimi kalaallit a-
komanni Stjemeskibet piso-
qarfiulluartartutut ilisimane-
qarpoq. Inunnik tassani naju-
gaqartoqartoq inuusoqartorlu
soqutigineqanngilaq. Nipili-
ortarput, suliffillu paarisin-
naassagaanni sinnarissuusari-
aqarpoq. Christianiamilu su-
miiffinni arlalinni malerua-
gassaqartoqartaraluartoq,
soorlu unnuap qeqqata qaa-
ngemeranit ullup qeqqata tu-
ngaanut nipituumik nipiler-
soqqusiunnaartarluni, Stjer-
neskibet-imi taamaattoqan-
ngilaq.
»Kunngimik«
pissarsiorput
Najugaqavissut 30-erpiaat sa-
niatigut imminnut qaaqqusi-
masut allat 20-it tassaniittar-
put. Inersuarmi, qaliarpaami
aammalu inimi nillertumi su-
ertumilu kissarsuutilimmi, i-
saariap tullianiittumi sinngut-
tarput. Immiaarartomeq hash-
imillu pujortameq qitiutittar-
paat.
- »Kunngimik« amigaate-
qarpugut. Inummik ataqqine-
qarsinnaasumik ingerlatitsi-
sinnaasumillu. Siornatigut
taamaattoqaraluarpoq, taman-
nalu maannakkut maqaasisar-
parput, Naja oqarpoq. Nam-
mineq angutaannilu isuma-
qarput Stjerneskibet-imi ajor-
nartorsiut taanna inunnit ava-
taaneersunit aaqqinneqarsin-
naanngitsoq.
- Stjemeskibet-imi najugal-
lip ataatsip arlallilluunniit ta-
manna aaqqittariaqarpaat.
Inuup ataqqineqalersinnaa-
sup, Najap angutaataa qallu-
naaq oqarpoq, taannalu suli-
niummik eqqartorusuppal-
laanngisaminik aallartitseqa-
taalersoq. Ukiuni qulini Ka-
laallit Nunaanni najugaqarsi-
mavoq, qallunaallu akoman-
niinnissaminit kalaallit akor-
nanniikkusunnerulluni.
Stjemeskibet-ip Christiani-
ap siunissaanissaaq ilaanissaa
marluullutik qularutiginngi-
vippaat.
- Stjerneskibet Christia-
niamit illersomeqartuassaaq.
Minnemnngitsumik christia-
niamiutoqqat eqqaamasinnaa-
vaat kalaallit qanoq iliorlutik
ikiaroornartunik allanik eq-
qusseqqusaajunnaarnermik
siullermik pilersitsisimamma-
ta. Kiisalu naanerlukoq Chri-
stiania nujuartallu amerlasuu-
tigullu issittumi Kalaallit Nu-
naat imminnut ataqatigiipput.
Imminnut atasuupput, aappa-
riit oqarput.
Kalaallit ilaatitaanerat
pitsaanerasariaqarpoq
Christianiami najugaqartunut siunnersuisartut
kalaallit atugaat pitsanngorsarniarlugit ilungersorput
- Christianiami najugaqar-
tunut siunnersuisartut pit-
saasorpassuarnik kalaalli-
nut iliuuseqartarput. Ta-
makkiisumilli Christianiap
tungaanit kalaallit Fristad-
ip ilusilersugaaneranut ilaa-
tinniamerisa pitsaaneruler-
nissaanut tapersersuisoqar-
nerusariaqarpoq. Assersuu-
tigalugu kalaallit amerla-
nemsut suliffeqarfinni ator-
finitsinneqartariaqarput -
Christianiami mattussimal-
lutik inuunissaannit omigi-
namemlluni. Ajomartorsiu-
tilli tamakku suliniutigaa-
vut. Inuit ataasiakkaarlugit
eqimattakkaarlugillu sulini-
uteqarfigalugit. Aammalu
kalaallit ilaatinneqarneru-
nissartik namminneq aki-
sussaaffigaat.
Isumaginninnermi siun-
nersorti kalaaliusoq Hans
Chr. Petersen, Christiani-a-
mi kalaallit atugaannik ili-
simasalik oqaluttuarpoq.
1991-imili Københavnimi
kalaallit illuanni sulisima-
voq, aammalu Vesterbromi
Christianiamilu omigulluni
suliassarsiortarluni. Ukioq
manna augustimili - isuma-
ginninnermi ministeriaqar-
fiup ataani illoqarfissuar-
mut aningaasaliissutinit iki-
orserneqarluni - Christia-
niami kalaallit 30-it mis-
saanniittut aallussimavai.
Taakkunanilu amerlanerit
hashimik immiaaqqanillu
annertuumik atuisuupput.
»Herfra og Videre«
Hans Chr. Petersen-ip Chri-
stianiami najugaqartunik si-
unnersuisarfimmi suliniute-
qarnermini aallaavigaa
»Herfra og Videre« (killif-
fimmit ingerlaqqinnissa-
rnullu), taannalu Fredens
Ark-imi inissisimavoq.
Aallaqqaammut Stjemeski-
bet - kalaallit najugannaa-
val katersuuffinnaavallu -
pimoorullugu aallussima-
vaa, tamaanili pissutsit peq-
qutigalugit suliniutissat ar-
lallit kinguartinneqartaria-
qarsimapput. Maannangaaq
Stjemeskibet-ip initaa ataa-
tsimooruttagaq aserfallassi-
maqisoq pisariaqartumik
iluarsaatingaatsiameqarnis-
saa aallartittussaagaluar-
poq. Kisiannili ajomartorsi-
uteqameq peqqutigalugu u-
nitsikkallameqarsimavoq.
Hans Chr. Petersen suli
ulloq naallugu sulisartussa-
tut Christianiami atorfmi-
tsinneqanngikkallarmat
»Herfra og Videre«-mit u-
kiuni arlalinni kalaallit suli-
niuteqarfigineqartarsimaga-
luarput. Suliaq taanna
Namminersomerullutik O-
qartussat aamma Social-
centret Christianshavn-ip
suleqatigiillutik ingerlap-
paat. Ilaatigut angalaartit-
sisoqartarpoq. Ilaatigut
Stjerneskibet-imi ataatsi-
moomttakkat pitsaaneraler-
sinniarneqarput. Kisiannili
suliniutit tamaangaannartu-
aannarput.
- Naggataagut sullissivi-
liorpugut. Kalaallit inuu-
nerminnut akisussaatiler-
nissaat iluatsinngitsoorpar-
put. Tamannaavormi suli-
nermi siunertarineqartoq:
imminut ikiulemissaannut
ikiomeqameri, Kimona o-
qaluttuarpoq, ukiorpassuar-
ni »Herlra og Videre«-mi
sulisuusimasoq maannak-
kullu paarlattaasoq.
Atomerluiunnaarnis-
samut siuarsaanissaq
»Herfra og Videre«-p 37-
inik ukiullip Hans Chr. Pe-
tersen-ip atorfinitsinnera-
tigut neriuutigaa kalaallit
sammisaqartinniarneqarne-
rat atornerluiunnaarsinniar-
neqarnerallu siuaallakku-
maartoq. Suliaq ajomaku-
soorlunilu pifftssamik atu-
iffiungaatsiartoq. Kisiannili
inuit amerlanerit nakkaan-
nassanngippata pisarialik.
- Soorunami iluarsisin-
naassaaq. Tamatumanili a-
peqqutaaginnarpoq kalaal-
lit atornerluinerat pillugu
suleriaaseq suna toqqarne-
qassanersoq.
- Erseqqissartariaqarpoq
atornerluisut pillugit sulini-
ameq ajomakusoortorujus-
suummat. Kalaallit amerla-
suut artomartorujussuarnik
aallutingaatsiartarialinnik
ajomartorsiuteqarput. Taa-
matut atugaqarnerat allan-
ngortinneqassappat inuit a-
taasiakkaat katsorsarneqar-
nissartik soqutigisariaqar-
paat. Inuunerminnut aki-
sussaasunngomissartik. Ta-
mannaannaq anguniarlugu
annertuumik sulinissaq pi-
sariaqarsinnaavoq, Hans
Chr. Petersen, taassumalu
inunnik isumaginninnermi
siunnersortitut ilinniagaqar-
nermi saniatigut katsorsaa-
sutut ilinniamiarpoq - Imi-
gassaq aamma Tarnikkut
nappaatilinnik katsorsaa-
neq - atomerluisunik kat-
sorsaasartoq Jesper Gmbach
ilinniartitsisoralugu.
llinniartitaaneq taanna
»Herfra og Videre«-mi su-
lisut arlallit aqqusaareer-
paat, taamaalillutillu Chri-
stianiami imigassamik ator-
nerluisunik pimoorussillu-
tik katsorsaasinnaalersimal-
lutik, tamannalu tamakkii-
sumik pisariaqartinneqale-
riartuinnarpoq.
Akerlianilli ikiaroomar-
tut sakkortunerit ajornar-
torsiutaanngillat. Christia-
niamut eqquuteqqusaan-
ngilluinnarput, christiania-
miullu pulaartulluunniit
sakkortuunik ikiaroornar-
tuuteqarunik kingorna iseq-
qusaajunnaarluni pillarne-
qarmermik kinguneqartar-
poq. Kisiannili kapoorlutik
ikiaroortartut kalaallillu
heroininik pujortartakkanik
atuisut takomartaanngillat,
ukiunili kingullerni sisama-
ni-tallimani tamanna Vester-
bromi kalaallit akomanni
ajomartorsiutaaleriartuinnar-
simalluni. Ajomartorsiut
ajornerulerpoq Vesterbro-
mi kalaallit sakkortuunik i-
kiarooruteqaitartunik akun-
nerminniittoqamera akuer-
saaginnarmassuk, taamaa-
lillunilu atomerluinerup si-
aruaannissaa ulorianarsisi-
malluni.
Nunaannarmut
Periaatsit Hans Chr. Peter-
sen-ip pingaartilluagaasa
ilagaat aasaanerani piffis-
sami sivisuumi Christianiap
avataanut tammaariartitsi-
sarneq - kalaallit immikkut
aningaasaliissutinik, »Her-
fra og Videre«-p pigisaanik
akilerneqartartoq.
- Tunngaviuvoq kalaallit
Cliristianiamit peerallartar-
nissaat. Atomerluinertik a-
vatangiisitillu nalinginnaa-
sut qimallugit, taamaalillu-
tillu nutaanik misigisaqar-
lutik. Nalinginnaasumik
peqataasussat kikkuussa-
nersut toqqartomeq ajor-
pagut. Kisiannili takusin-
naagaangatsigu inunnik i-
nuunerminnik allannguinis-
samut pisariaqartitsisoqar-
toq taakku attaveqarfigisar-
pagut. Kikkulluunniilli i-
laasinnaapput.
- Tammaamissarput tulleq
Christianias Sundhedshus
suleqatigalugu pisussaavoq.
Tassani maannakkorpiaq i-
nuunenni peqqissuseq sam-
missavarput, Hans Chr. Pe-
tersen oqarpoq, isumaqame-
rarporlu kalaallit Christiani-
ami inuunerminnut pilersit-
silluarfiusumik tapersiisin-
naamjussuusut.
- Namminneq pisinnaa-
saat annertunerujussuuvoq.
Naammattumilli imminnut
tatiginissaq suliarisinnaasa-
minnillu takutitsinissamut
nukissaqarnissaq amigaati-
gaat, Hans Chr. Petersen o-
qarpoq, nassuiaavorlu Soci-
alcentret Christianshavn
qaniltumik pitsaasumillu
suleqatigineqartoq.
Tunuliaquttaminnut
attaveqarnerat
Kalaallit amerlanersaat
christianiamiut akomanni
matoqqasomjussuullutik i-
nuugaluarlutik pulaakula-
neqarput. Kalaallit Nunaan-
nit Københavnillu sinnera-
nit. Ilaquttaminnut ikinngu-
timinnullu attaveqarluame-
rannut tamanna takussutis-
saavoq. Mattusimannginne-
rinut. Kisiannili nammin-
neq Kalaallit Nunaannut
uteqqinnissartik takorloor-
tamerpaat?
- Assigiinngitsorujussuu-
voq. Uanga nammineq uki-
uni 19-ini Danmarkimi na-
jugaqarninni kinaassuse-
qamanga misigisareerpara.
Aatsaat ukiut arfinillit ma-
tuma sioma maaniiginnar-
niarlunga aalajangerama o-
qinnerulerpoq. Kinaassuse-
ra kultureralu nuannaaru-
tigalugillu tulluusimaam-
tigaakka. Tamanna akue-
rigaanni nunami allamiin-
neq oqinnerulertarpoq. Tu-
nuliaquttat suunersut nalun-
ngikkaanni toqqammavis-
saqamamerusarpoq, Hans
Chr. Petersen oqarpoq.