Atuagagdliutit

Árgangur
Útgáva

Atuagagdliutit - 27.02.1997, Síða 23

Atuagagdliutit - 27.02.1997, Síða 23
Nr. 16 ■ 1997 23 ulluini siullerni aallartitarsi Norge-mi angalaallatsiarpoq, sisorartartut kalaallit, ilinniar- nerminni, minnerunngitsu- millu annertusisamik timer- somermik sammisaqamiarlu- tik Norge-mi nunasisimasut tikeraaqattaarlugit. Lillehammer-imi sisoraati- nik sangusaarissanik unam- misartut allaaserereerpagut. Maanna ujakkaartartut sam- missavagut. Marlulissat Pipa- luk aamma Sandra Rosing, Oslo-mi najugallit allaase- reerpagut. Marlulissat Oslo-mi naju- gaannit ungasinngitsumi siso- raatinik ujakkaartartutta kak- kannersaat Michael Binzer najugaqarpoq. Sandvika-mi Damvejen 16-imiippoq - Kunngillu Pingasut Ulluanni, januarip arfernani tikeraar- para. Ulloq ulapaarfiuvoq. Michael ippassaammat un- nukkut Sverige-mi unam- meqataasimalluni tikissima- voq. Ualikkut nulialu Ingi pulaarakkit Nagano-mi Ja- pan-imiittumi olympiadimut piareersariartorluni aallartus- saavoq. - Decemberip 19-ianit ullu- mikkumut (januarip arferna- nut, aaqq.) kipisanngingajat- tumik angalavunga. Schweiz- imi juullisiorpunga, aamma Finland-imi Sverige-milu unammeqataallunga, Michael Binzer oqarpoq. - Maanna ukiut arfinilis- saanni Norge-mi najugaqar- punga. Ukioq ataaseq biologi Universitet-imi ilinniarpara, aasamullu ukiuni sisamani timersomermut højskolimee- reersimassaanga. Katillugit ukiut tallimat ilinniarnera ingerlateqqissimassavara, taa- maalillungalu aasamut naam- massissallunga. - Taamaakkaluartoq sisor- amerma saniatigut ilinniakka- mik allamik ingerlaqamiar- punga. Aasamut 1998-imi Japan-imi OL-ertoqamissaa- nut sisorarneq aallunnerulis- sagunarpara. 1995-96-imi piffissaq u- nammijfiusoq angusaqarftgd- luarnerpaavat. Maannami 1996-97-imi qanoq ingerla- vit? - Siomatigumut naleqqiul- lugu maannakkumut isumal- luarnarpoq. Kisianni piffissap unammiffiusup aallartinnera ukiarneralu ajornartorsiorfi- gingaatsiarpara. Ajoqusertar- lungalu napparsimasarpunga taamaammat piffissaq unammiffiusoq aallartilluar- pallaanngilara. - Tamatuma kinguneranik angusakka allanngorarput. Ukiuunerani sukkalisaarsin- naanissamut periarfissaqarlu- arpunga, neriuppungalu pif- fissami unammiffiusumi ki- ngullermi ingerlalluarnittut ingerlalluarumaarlunga. Piffissap unammiffiusup matuma aallartinnginnerani sungiusamissannut qanoq piareersaateqarpit? - Aallaqqaammut kukko- rujussuarunarpunga - naak qasuerseraluarlunga, sapaatil- lu akunnialunnguini anni- kitsumik sungiusartaraluar- lunga. Aasaaneranimi sioma- tigomit sungiusamerujussuu- vunga. - Julip qaammataani, tassa sunngiffeqarfmsartup nalaani nalunaaquttap akunnerisa 85- it missaanni sakkortuumik sungiusarpunga. Agguaqati- giisillugu nalunaaquttap akunnerini 20-ni sungiusart- arlunga. Tamanna seeqquma kimmimmalu qulaani uja- lorsuama sapersimavaat, ajo- quserpungami taamanili suli ippigisannik. Taamaalillunilu julimi augustimilu sungiusar- nerujussuara annaasaqarfigi- ngaatsiarpara. - Aasa piffissap sungiusar- figisama pingajorarterutaa apummi sungiusarneruvoq. Julimili aallartippunga, piffis- salli annersaani rulleski-nik arpallungalu atorpara, arpat- tamikkalu ajoqutiginerpaasi- mavakka. Allamut nooriame- ra kimmimma qulaani ujalor- suit sapersimavaat. - Unammeqattaamerit no- vemberilli 21-iani aallartittus- saagaluarpakka, taamanikkul- li ulluni 14-ini ajaappiarpu- nga, singemilullunga. Tuti- nerlullunga ajoquserama. - Taamaakkaluartoq Geilo- sprintimut peqataavunga, tas- sanili tutinerloqqillunga si- ngemera marloriaatinngorluni pullalerpoq. Ullunilu 14-ini uninngaqqittariaqalerpunga. Piffissaq unammiffiusoq pi- moorullugu decemberip 12- iani aallartippara, pisaminnit qaammammik ataatsimik ki- ngusinaarlunga. Taamaalillu- nga piffissaq unammiffiusoq aallartilluarpallaanngilara. - Aamma angusakka allan- ngoraqaat. Unammeqataa- gaangama angusaqarnerlul- lunga aqagukkut angusarin- nerusaraanga. Sungiusamer- mi tunngaviusut naammassi- manngikkaangata tamanna ersiutaasarpoq - pingaartu- millu oktober aamma novem- ber sungiusarfigissallugit pi- ngaaruteqarput. - Norge Cup-imut ilaagama ullormi siullermi normu 50- iusinnarlunga lulliani normu 13-iuvunga. Aamma Scandi- navisk Cup-imi siullermik normu 40-uusinnarlunga ul- lup tulliani normu 20-iuvun- ga- - Angusilluaraangama sior- na angusannut nallersuunne- qarsinnaasarput, angusaqar- nerlukkaangamalu angusa- qarnerluittarlunga. Allan- ngorarput, nuannerpallaamer- lu ajorpoq nalunagu sukka- nerusinnaallutit taamaatto- qanngitsooraangat. - Finland-imi Sverige-milu unammeqataasarpunga, aam- malu soorunami Norge-mi. Maanna nunat tamat unam- meqattaarneri aallartipput. Aamma juullip ukiortaallu akornanni Schweiz-imi unammeqataagama ajugaa- vunga. FIS-innanniunnerni pernarlunga ajugaavunga! Tassaniinninni sukkaqaanga, unammiffippullu immamit 1800 meterinik portussuse- qarpoq, ingerlalluarneralu tupaallaatigeqaara. Oqareer- nittut - piffissap unammiffiup aallartinnera eqqumiitsoq. Ullormi Michael Binzer- imut pulaarfitsinni ualisoq Nagano-mut Japan-imiittumut unammiartorluni aallarpoq. Jagtstart-inut peqataasussaa- voq, Michael-ili napparsi- maqqilerami Japan-imiinner- mi sivisunersaa nalavoq. Japan-imi olympiadimut piareersarfiusumut peqataa- jartunnginninni qasujaassut- sit qanoq ippa ? - Maannarpiaq ajunngilaq. Qasujaallivissimallungali misigisimanngilanga, kisian- ni ernerlunga sisorarsinnaa- lernissamut naammagaara. Oqareernittulli - ullormi allami ingerlalluarsinnarlu- nga ullup tulliani ingerlanerli- ortarpunga. Ajunnginnerpaa- nilli neriuuteqarpunga. Januarip qiteqqunnerani Japan-imit angerlaruit piler- saarutitit qanoq isikkoqarpat? - Akulikitsuararsuamik pi- soqassaaq. Finland-imi Lahti- mi World Cup-imi 30 kilome- terinut unammiartunnginnin- ni ulluni marluni angerlarsi- maqqaassaanga. Tamanna pereerpat ulloq ataaseq anger- larsimassaanga, taava norge- miut pissartanngomiunnerini unamminernut pingasunut peqataajartussaanga. - Tamatuma kingunitsiann- gua Sverige-mi qallunaat pis- sartanngomiunnerannut peqa- taajartussaanga. Taamaalil- lunga februarip pingajuani Trondheim-imut VM-ert-o- qarnissaanut sungiusariarto- ruma qasuerserfeqannginga- jassimassaanga. Poorskimi Nuummi kalaal- lit pissartanngomiunnerinut peqataassavit? - Nuummi kalaallit pissar- tanngorniutilerpata silagin- nissaa neriuutigisorujussuu- ara. Inersimasunngoramali Nuummi kalaallit pissartan- ngorniunnerinut peqataani- kuunngilanga - taamaammat poorskimi Nuummiunngitsoq pissartanngorniunnernut pe- qataajartoraangama tamatigut artorsartarpunga - Nuum- mummi angerlarsertarama - Kalaallit Nunaanni illoqar- fimmut allamut angerlarser- neq ajorlunga. 1998-imi Nagano-mi Ja- pan-imiittumut peqataasus- satut toqqameqareerputit? - Dansk Olympisk Komité-p ilaanissara naatsorsuutigaat, januarimilu OL-imi atisassak- ka uuttoriartorlugit Danmarki- liartussaavunga. Maannarpiaq toqqagaareemerat atorsinnaan- ngilara. Majip qulinga naller- tinnagu unamminemi marlun- ni 50 FIS-inik ataassinissamik OL-imut piumasaqaat angun- ngikkukku peqataasinnaanngi- langa. Kisianni siomatut inger- lalluassaguma ajomarnavian- ngilaq. Katinnikuullutit angala- ngaatsiartarputit, tamanna qanoq ippa? - Katinnikuulluni ajun-nge- qaaq, angerlarsimarpiarnerli ajorama kamaanneq ajorpu- gut. Tamanna artomaqaaq - pingaartumik Ingi-mut - taan- nami angerlarsimaannarpoq. Uangami angalangaatsiartar- punga misigisaqartuartarlu- ngalu. - Inngimut angerlaannartar- punga - atisakka taarseriarlu- git errorsilaariarlungalu - un- nullu ataaseq sineriarlunga ingerlaqqittarpunga. Aappari- innermut pitsaavallaanngilaq, kisianni piffissaq unammiffi- usoq qaangiukkaangat angu- mersiniartarpugut. Aasap ukiallu ingerlanerani angerl- arsimanerusarpunga, inooria- aserli taanna inuuneriinnar- para, ukiunilu tullemi sisama- ni-tallimani taamaaginnamis- saa ilimagaara. - Tamanna Ingi-p ataqqi- vaa, nalunngilaalu taamatut inuunissara pitsaanerutikkiga. Taava nammineq kisimi angerlarsimanermini nuanna- risani sammisarpai. Angu- niakkakka angussagukkit suli ukiuni sisamani-tallimani taa- matut inuuginnamissara pisa- riaqartippara. Tassalu nunat tamat akornanni qullasissu- mik angusaqamissara. Ukiuni taakkunani ilinniarnera aal- luppallaassanngilara, taama- alillungalu unammeqattaar- nerit akornanni qasuersersin- naanerussallunga. - Aamma neriuppunga nor- skit ujakkaarlutik unamme- qattaarnerinut akuunerusin- naalissallunga. Maanna nunat tamat akornanni malunniuti- lemttorlunga unissaguma ta- korluukkakka naammassi- nagilluunniit unissaanga. Suna anguniarusunner- paaviuk? - World Cup-imi pointinik pissarsisamera aalajaallisarta- riaqarpara - tassa nunarsuarmi pitsaanerpaat 30-it akomanni- ittuamissaq anguniartariaqar- para, tamannalu ajomarto-ru- jussuuvoq. Nunarsuarmi pit- saanerpaat 100-t akornanni inuussutissarsiutiginagu siso- rartartoqanngilaq, aammami taakku sisoramermik sammi- saqartuarput. Akuussaguillu pisariaqartinneqartut aalluttu- artariaqarpatit. Ukiumi ataatsimi ullut 365- iupput. Ullut sisoraatinik u- jakkaarnermik eqqarsaate- qarfiginngisatit qassiusar- pat? - Upemaakkut ullorpassu- ami sisoraatinik ujakkaameq eqqarsaatigisanngilara, taam- aakkaluartoq sungiusartuar- tarpunga, taamaammat ullut sungiusarfiginngisakka amer- lasoorsuunngillat. Sungiusar- tarnera malillugu inuunera iluarsartuuttarpara. Amerla- nertigut ullormut marloriar- lunga sungiusartarpunga, uki- umullu ullut sungiusamissa- mik eqqarsarfiginngisakka amerlasoorsuusimasinnaan- ngillat - soqanngivikkunar- porluunniit. Ullut ilaanni nalaasaarfim- mut naallutiinnarlutit TV- kkut arsaattut isiginnaamis- saannut imminut periarfissis- sinnaavit? - Piffissap unammiffiusup nalaani taamaaliorsinnaan- ngilanga. Nalaasaarfimmut naallutiinnarsinnaanngilanga. Eqqissiveeruttarpunga, taa- Michael Binzer. maaleraangamalu qanoq ittar- nersunga Ingi apereriamk. - Sapaatip akunnerani su- ngiusariarsinnarlunga ullor- mik sunngiffeqamissara ma- leruagassatut pilersinnikuu- ara. Sivikitsunnguamilluunni- it sisorarsimagaangama sun- ngiffittut isigisarpara. Nalu- naaquttap akunnerani ataasi- innarmi sungiusarsimagaa- ngama sunngiffeqartutut isi- gisarpara. Team Grønland ilinnut qa- noq isumaqarpa ? - Team Grønland uannut isumaqartorujussuuvoq. Taannaqanngikkaluarpat aal- lussisinnaasimassanngikkalu- arpunga! Team Grønland-ip sungiusariamissamut, atortus- sannut pilersuisunnit akiler- tissinnaanngisannut ikiorsin- naanngikkaluarpanga sisorar- nissamut periarfissaqanngik- kaluarpunga. - Timersomermi malinnaa- niaraanni akisoorsuuvoq. Sammisarpassuakka eqqar- saatigalugit missingersuute- qarpunga amigareersunik. Ukiumut atortakkakka norgi- miup ujakkaartartup atorta- gaanut, millionip affaata mis- saaniittunut naleqqiukkaanni uanga 100.000 kronit mis- saanni taamaallaat atortarpak- ka. Aningaasallu taama amer- latigisut pissarsiarisinnaan- ngikkaluarpakka Team Grøn- land-ip tapersersorsimanngik- kaluarpanga. - Team Grønland uannut allanullu Kalaallit Nunaat sin- nerlugu aallussisussanut pi- ngaaruteqartorujussuuvoq. Nunat tamat timersomeranni periarfissaqassagaanni piler- suisinnaasumik tapersersor- teqartariaqarpoq - taamaam- mat Team Grønland pingaar- uteqarluinnarpoq! Ingi aamma Michael Binzer Sandvika-mi Damvejen 16-imi inissialluarsimapput. Uani ini- minni nuannersumi ullaakkut nalaasaarfimmut pillutik kaffisuupput. Ingi og Michael Binzer har det rigtig godt sammen på Damvejen 16 i Sandvilca. Her ses de til morgenkaffen i sofaen i deres dejlige bolig. GRØNLANDSPOSTEN Nunat tamat unamminerannut akuusameq akisoorsuuvoq Nunatsinnit nunat tamat timersuutinik kakkannersaasa unamminerini peqataasartorput Michael Binzer, Sandvika-mi Norge-miittumi angerlarsimaffiani apersoratsigu taamatut oqaluttuuppaatigut SANDVIKA(JJ) - 1997-ip ASS7 FOTO: AG

x

Atuagagdliutit

Beinleiðis leinki

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.