Atuagagdliutit - 08.04.1997, Blaðsíða 7

Nr. 26 ■ 1997
7
GRØNLANDSPOSTEN
SIK-mut ilaasortat namminersomerusuni kommunenilu Der blev en lønstigning på 3,37 procent til de strejkende
sulisut portørillu suliumajunnaartut akissaataat 3,37 portører og alle andre SIK-ansatte i hjemmestyret og
procentimik qajfanneqarput. kommunerne.
■ Akerliuniameq iluaqutaasarpoq
SIK-mik isumaqatigiinniarneq naalakkersuisut iluarisimaarluarpaat
SIK-p isumaqatigiissutaa: -
Akissaatit 4 procentimik qaffattut
NUUK (KK) - Inuit aningaa-
sanik kaasarfimmioqarnis-
saannik kissaalluarsinnaava-
vut. Tamannarpiaq pissutiga-
lugu naalakkersuisut aningaa-
sarsiornikkut politikeqarneq
sakkortuumik aquppaat, in-
nuttaasut akissaataasa qaffari-
artortuarnissaat qularnaaru-
mallugu koruunit ørillu qaffa-
riartornerat piinnamagu, ani-
ngaasat nalikilliartomerannit
sukkavallaamik neriorneqar-
tussat.
Taama naalakkersuisut siu-
littaasuat Lars Emil Johansen
oqarpoq, SIK-p Namminer-
somerullutillu Oqartussat u-
kiuni marlunni atuuttussamik
isumaqatigiissutaat oqaase-
qaateqarfigigamiuk.
- Qallunaat sulisartoqame-
rat qiviaannarsiuk, siulittaa-
suat malunnaateqarluartoq
Thomas Nielsen ukiut arlallit
matuma sioma ima oqartoq
»Ajorluinnartumik ajugaasi-
mavugut«. Ajugaanerup ki-
ngunerisaanik Danmark-imi
akissaatinut aningaasartuutit
ima qaffatsigipput, allaat su-
liffiit tuusintillit Europap Ka-
ngianut Asiallu Kangisinne-
rusortaanut nuunneqartaria-
qalerlutik.
- Taamatut kukkussuteqar-
neq Kalaallit Nunaanni ator-
tariaqanngilarput. Akerlianik
akissaatit nioqqutissallu akii
qulamaarisariaqarput suliner-
mik inuussutissarsiuteqartut
atorfeqamerminni akissaate-
qamerminnilu naammaginar-
tumik atugassaqaqqullugit,
Kalaallit Nunaallu nunanut
allanut unammillerluarsin-
naaqqullugu.
Ullaarortut
Sulinermik inuussutissarsutil-
lit kattuffiata SIK-p aamma
namminersomerullutik oqar-
tussat Sulisoqarnermut Pi-
sortaqarfiata isumaqatigiissu-
taat nutaaq sivisuumik isu-
maqatigiinniamikkut ullormi-
lu ataatsimi peqqinnissaqar-
fimmi sulisut suliumajunnaa-
reerneratigut pingasunngor-
nermi 2. april nal. 06.58 atsi-
omeqartoq naalakkersuisunit
naammagisimaameqarluarpoq.
Pingasunngormat ualikkut
tusagassiortunik katersortitsi-
nermi naalakkersuisut siulit-
taasuat Lars Emil Johansen
qasuerluarsimasoq saqqum-
miussisinnaavoq, naalakker-
suisut Sulisoqamermullu Pi-
sortaqarfimmi sulisut isuma-
qatigiinniartui poorskip ki-
nguninngua unnuakkut sulisi-
masut, isumaqatigiissutip o-
qaasertassaasa kingullersaat
naammassiniarlugit.
Pingasunngormat ullaakkut
SIK-mut ilaasortat nammi-
nersornerullutik oqartussani
kommunenilu sulisut pillugit
isumaqatigiissutaat ukiuni
marlunni atuuttussaq atsior-
neqareersorlu SIK aamma
naalakkersuisut imminnut
nersorniarlutik oqalugiartar-
put, taamalu imminut akaa-
rinneq atoqqilerlugu.
- Naalakkersuisut SIK qut-
savigaat Kalaallit Nunaanni
aningaasarsiomeq akisussaaf-
figiumasimammagu, aamma-
lu tunngavissalimmik aaqqii-
soqamissaa anguniarsimam-
magu, Lars Emil Johansen
oqaluttuarpoq.
Peqqinnissaqarfimmi suli-
sut sundhedsmedhjælperit
220-t aamma portørit 60-it
suliumajunnaarnerat inger-
laannaq unitsinneqarpoq.
Aamma mittarfeqarfinni su-
lisut suliumajunnaamissaan-
nik ilimasaarut ingerlaannaq
SIK-mit tunuartinneqarpoq;
taakku suliumajunnaamissaat
Kalaallit Nunaanni aamma
Danmark-imut, Islandimut
Canadamullu angallannermik
unitsitsilluinnartussaagaluar-
poq.
Iluaqutaavoq
Akissaatit tunngaviusut qaf-
fanneqamissaat - aningaasa-
nut maannakkorpiaq tigune-
qarsinnaasunut taarsiullugu -
SIK-mit qinemeqarmat naa-
lakkersuisut nuannaarutigaat,
Lars Emil Johansen oqarpoq,
isumaqatigiinniarnerup iner-
nera oqaaseqaateqarfigigami-
uk. Tassami akissarsiat tun-
ngaviusut naggataagut ilua-
qutaanerpaasarmata!
- SIK-mut ilaasortat nam-
minersomerullutik oqartussa-
ni kommunenilu sulisut akis-
saataasa soraamerussutisias-
saasalu 4 procentimik qaffan-
neqamerat allat akissaataasa
qaffaataanniit annertuneru-
laaraluarpormi, Lars Emil Jo-
hansen oqarpoq.
- Siunnersuutigaarput isu-
maqatigiissut ukiuni pingasu-
ni atuutissasoq, kisiannili
SIK-p isumaqatigiinniarner-
mi isumaqatigiissutip ukiuni
marlunni atuunnissaa anguaa.
Tamanna naammagisinnaa-
varput, Kalaallit Nunaanni
aningaasat nalikilliartomerata
annikitsuinnaanissaanik piu-
masaqaataaneranut akornu-
taasussanngitsumik. SIK-p
nutaamik isumaqatigiissutaa
suliffinnik atorunnaarsitsiner-
mik kinguneqassanngilaq
aammalu suliffinnik nutaa-
mik pilersitsiortomissamut a-
komutaassanani. Taamaattu-
mik isumaqatigiissut akomu-
taanani iluaqutaavoq.
Sumut iluaqutaava...
SIK siunnersuuteqarpoq akis-
saatit 15 procentimik qaffan-
neqassasut, tamannali nam-
minersomerullutik oqartussat
akuerisinnaanngilluinnarpaat.
- Kisitsisinik naatsorsuisi-
mavugut, akissaatillu taama
annertutigisumik qaffannis-
saat akissarsiat amerlaneru-
lemerannik kinguneqartussa-
asimanngilaq, akerlianilli
SIK-mut ilaasortat amerla-
suut akissaataat tunngaviusut
appariartussaasimagaluarlu-
tik, Lars Emil Johansen oqar-
poq.
- Eqqaamasariaqarparpum-
mi kalaallit inuiaat akomanni
tapiissutit arlallit atorneqar-
mata, akissaatit annertussusi-
at malillugu iluarsiivigineqar-
tartut. Meeqqanut tapiissutit,
ineqamermut tapiissutit, mee-
raqaraanni ineqamermut ta-
piissutit aamma paaqqinnit-
tarfinniititaqamermi tapiissu-
tit toqqaannartumik tapiissu-
tisiaqartartup akissarsiaanut
atuumassuteqartut, tapiissutil-
lu taakku appasinnerpaaffis-
saat amerlanertigut najoqqu-
tarisarpaat SIK-p minnerpaa-
mik akissarsiarititaa. Tapiis-
sutillu taakku pingaaruteqar-
luinnarput ilaqutariit meerar-
tallit aamma kisimiillutik pi-
lersuisut aningaasarsiomeran-
nut.
- Sumut iluaqutaassavaa
akissarsiat tiguneqartartut
500 koruuninik qaffappata,
taapiissutit assigiinngitsut
600 koruunit nalingi annaa-
neqarpata, ilanngullugit mee-
raaqqivimmiititaqarnermi,
meeqqerivimmiititaqamermi
fritidshjemimiititaqamermilu
aningaasartuutit qaffanneqar-
neri, Lars Emil Johansen ape-
rivoq.
Namminerlu ima akivoq: -
Sulinermik inuussutissarsiu-
tillip atugarisai ajornerulis-
sapput, inuussutissarsiutinillu
ingerlatsisut unammillersin-
naanerat annikillissaaq, akit
qaffannerat aningaasallu na-
likillinerat ilanngullugit.
Naalakkersuisut aamma pi-
areersimaffigaat tapiissute-
qartarnermi periaatsit misis-
somissaat, akissarsiortup iser-
titai malillugit iluarsiivigine-
qartartut.
- 1970-ikkut ingerlaneranni
immaqa tamanna atorluarsin-
naavoq, immaqali 1990-ik-
kunnut naleqqukkunnaarsi-
malluni, naalakkersuisut siu-
littaasuat oqarpoq.
Uiverani
Ullormi ataatsimi suliuma-
junnaarneq illua’tungeriit
isumaqatigiissuteqarumaler-
nerannut piumassuseqalersit-
sivoq.
- Isumaqatigiissuteqarneq
uivemikkut pinngilaq, kisian-
nili soorunami pilluni peqqin-
nissaqarfimmi sulisut suliu-
majunnaarnerat aammalu
mittarfeqarfinni sulisut suliu-
majunnaamissaannik ilisima-
saarineq pissutigalugit, Lars
Emil Johansen erseqqissaa-
voq. Sajussimanngilagut, pis-
sutsilli malinnaaffigilluarsi-
mallugit pingasunngomermi
ullaakkut isumaqatigiissut
nutaaq atsioratsigu.
- Kalaallit Nunaanni suliu-
majunnaameq nalinginnaan-
ngilaq, taamatulli iliuuseqar-
neq sulisoqarnermi akerle-
riinnermi sakkussaavoq eq-
qortoq, SIK-p ilaasortami a-
kissaataanik atorfinitsitaaner-
milu atugassarisaanik pitsan-
ngorsaaniarnerani atorluar-
sinnaasaa.
- Ullup unnuallu ataatsip
ingerlanerani suliumajun-
naameq sivisunngilarmi; a-
kerlianik isumaqarpunga a-
kerliliineq pitsaasumik sulia-
qarsinnaanermut iluaqutaa-
soq, Lars Emil Johansen o-
NUUK (KK) - Sulinermik
inuussutissarsiuteqartut
kattuffiata SIK-p ilaasor-
tai 6.000-it, namminersor-
nerusuni, kommuneni
naalagaaffimmilu suliffe-
qartut, akissaataat, tapisia-
at soraainerussutisiassaal-
lu ukiuni marlunni atuut-
tussamik 4 procentimik
qaffanneqarput. Qaffaatit
affaat ingerlaannaq tunni-
unneqassapput, affaat tun-
niunneqassasut J. april
1998 aallarnerfigalugu.
Isumaqatigiissut atsior-
neqarpoq pingasunngor-
neimi 2. april ullaakkut,
tapiissutillu assigiinngitsut
qanoq agguaanneqamissa-
at SIK-mit nainminersor-
nerusunillu isumaqatigiin-
niutigineqassalluni.
Isumaqatigiissummi
allassimavoq 4 procenti-
mit 3,37 procentit atome-
qassasut akissaatit tunnga-
viusut tapisiallu assigiin-
ngitsut qaffannissaannut,
SIK-mut ilaasortat nam-
minersornerusuni, kom-
muneni naalagaaffimmilu
sulisut qaammammusiallit
3000-it aamma nal. akun-
nermusiallit 3000-it akis-
saatigisaasa. Akissaatit
tunngaviusut tapisiallu
qaffaataat 27,1 millioner
koruuninik naleqarput.
4 procentinit 0,6 pro-
centit atorneqassapput
SIK-mut ilaasortat soraar-
nerussutisiassaannut, ani-
ngaasallu taakku aatsaat
iluaqutineqarsinnaapput
soraarninngornermi. So-
raarnerussutisiassat qaf-
faataat 9,5 millioner ko-
ruuninik naleqarput.
3 promillit sinneruttut
immikkut immikkoortin-
neqassapput, qaammam-
musiallit ilinniarsimasut
ilaasa akissaataasa equ-
ngassutaannut nalimmass-
aatissatut. Ilaatigut tassani
pineqarput kigutigissaa-
sut, sulisunut allanut na-
leqqiullutik akissaatitigut
kinguaattoorsimasunut.
Qaffaatit taakku 200.000
koruunit missaannik nale-
qarput.
Sulisoqarnermut Pisor-
taqarfiup isumaqatigiinni-
artitaasa pisortaraat Isak
Nielsen Kleist.
- Isumaqatigiinniame-
rup anguniamera ilunger-
sunarsimaqaaq, kisiannili
isumaqatigiinniamerit ta-
marmik ajunngitsumik
tunngavissalimmillu inger-
lasimapput, Isak Nielsen
Kleist AG-mut oqarpoq.
Anguniakkat sisamat
Isumaqatigiissutip saniati-
gut SIK aamma naalak-
kersuisut anguniagassatut
arlalinnik isumaqatigiis-
suteqarsimapput, tamar-
mik anguniagaqartut Ka-
laallit Nunaanni akit akit-
suutillu qaffannaveersaar-
nissaannik, taamaalilluni
SIK-mut ilaasortat akis-
saataasa qaffaataat nerior-
neqaqqunagit aningaasat
nalikilliartomerannit.
1) Assartuinermi akit
qaffannaveersaartinneqas-
sapput, ajornanngippat
appartinneqassallutik.
Nioqqutissat akiinut as-
sartuinermi akit sunniute-
qartorujussuupput, Royal
Arctic Line A/S-imilu pia-
riillisaaneq atorluamiarlu-
gu naalakkersuisut peqa-
taaffigisinnaavaat taama-
tut aningaasartuutit qaf-
fannaveersaamissaat ima-
luunniit appartinneqarsin-
naanissaat.
2) Telefonemermi assi-
gisaanillu akit suli appari-
artussapput.
Kalaallit Nunaanni Naa-
tsorsueqqissaartarfiup naa-
tsorsuinerani erserpoq Tele
Greenland A/S-ip akigititai
ukiut mailuk inulaarlugit
ingerlaneranni 100-miit
79,7-mut appariarsimasut.
3) Innaallagissap sar-
faanut kiassamennullu a-
kit qaffannaveersaartinne-
qassapput, ajomanngippal-
lu appartinneqassallutik.
Kalaallit Nunaanni Naa-
tsorsueqqissaartarfiup
naatsorsuinerani pineqar-
tumi aamma erserpoq, Nu-
kissiorfiup innaallagissap
sarfaanut akigititaa ukiut
marluk inulaarlugit inger-
laneranni 100-miit 96,1-
imut appariarsimasoq.
4) Ukiullu tulliit marluk
ingerlaneranni ineqamer-
mut akiliutit aamma qaf-
fassanngillat.
A/S Inissiaatileqatigiif-
fik INI aktietigut ingerlat-
siviuvoq namminersortoq,
ineqamennut akiliutit qaf-
fanneqannginnissaat pillu-
gu landskarsimit 6 millio-
ner koruuninik taarsiivigi-
neqartussaq. Akerlianik
SIK-mut ilaasoitanut inini
atukkiuttakkani ineqartu-
nut iluaqutaassaaq ukiut
tulliit marluk ingerlaneran-
ni ineqamermut akiliutit
qaffanneqannginnissaat.
Iluarsiissutit
Tamatumunnga atatillugu
SIK-p naalakkersuisullu i-
sumaqatigiissutigaat ta-
piissutit aningaasanut i-
sertitanut iluarsiissutaa-
sartut, soorlu meeqqanut
tapiissutit, ineqamermut
tapiissutit, meeraqamermi
ineqamermut tapiissutit
aamma meeraaqqeriviin-
niititaqamermi, meeqqeri-
vinniititaqamenni fritids-
hjeminiititaqamermilu ta-
piissutit misissuiffigine-
qassasut.
Isertitat naapertorlugit
tapiissutit misissuiffigillu-
aqqaarlugit naalakkersui-
sut tapiissutaasartut nutaa-
mik aaqqissuunnissaannut
inatsisiliornermik pisari-
aqartinneqartumik sulini-
uteqarniarput.
- Malemagassat pine-
qartut isornartorsiorlugit
misissuiffigissavavut, ta-
matumali qanoq aningaa-
sartaqarnissaa siulittuuti-
gisinnaanngilara, naalak-
kersuisut siulittaasuat Lars
Emil Johansen oqarpoq.
qarpoq.