Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 08.04.1997, Blaðsíða 7

Atuagagdliutit - 08.04.1997, Blaðsíða 7
Nr. 26 ■ 1997 7 GRØNLANDSPOSTEN SIK-mut ilaasortat namminersomerusuni kommunenilu Der blev en lønstigning på 3,37 procent til de strejkende sulisut portørillu suliumajunnaartut akissaataat 3,37 portører og alle andre SIK-ansatte i hjemmestyret og procentimik qajfanneqarput. kommunerne. ■ Akerliuniameq iluaqutaasarpoq SIK-mik isumaqatigiinniarneq naalakkersuisut iluarisimaarluarpaat SIK-p isumaqatigiissutaa: - Akissaatit 4 procentimik qaffattut NUUK (KK) - Inuit aningaa- sanik kaasarfimmioqarnis- saannik kissaalluarsinnaava- vut. Tamannarpiaq pissutiga- lugu naalakkersuisut aningaa- sarsiornikkut politikeqarneq sakkortuumik aquppaat, in- nuttaasut akissaataasa qaffari- artortuarnissaat qularnaaru- mallugu koruunit ørillu qaffa- riartornerat piinnamagu, ani- ngaasat nalikilliartomerannit sukkavallaamik neriorneqar- tussat. Taama naalakkersuisut siu- littaasuat Lars Emil Johansen oqarpoq, SIK-p Namminer- somerullutillu Oqartussat u- kiuni marlunni atuuttussamik isumaqatigiissutaat oqaase- qaateqarfigigamiuk. - Qallunaat sulisartoqame- rat qiviaannarsiuk, siulittaa- suat malunnaateqarluartoq Thomas Nielsen ukiut arlallit matuma sioma ima oqartoq »Ajorluinnartumik ajugaasi- mavugut«. Ajugaanerup ki- ngunerisaanik Danmark-imi akissaatinut aningaasartuutit ima qaffatsigipput, allaat su- liffiit tuusintillit Europap Ka- ngianut Asiallu Kangisinne- rusortaanut nuunneqartaria- qalerlutik. - Taamatut kukkussuteqar- neq Kalaallit Nunaanni ator- tariaqanngilarput. Akerlianik akissaatit nioqqutissallu akii qulamaarisariaqarput suliner- mik inuussutissarsiuteqartut atorfeqamerminni akissaate- qamerminnilu naammaginar- tumik atugassaqaqqullugit, Kalaallit Nunaallu nunanut allanut unammillerluarsin- naaqqullugu. Ullaarortut Sulinermik inuussutissarsutil- lit kattuffiata SIK-p aamma namminersomerullutik oqar- tussat Sulisoqarnermut Pi- sortaqarfiata isumaqatigiissu- taat nutaaq sivisuumik isu- maqatigiinniamikkut ullormi- lu ataatsimi peqqinnissaqar- fimmi sulisut suliumajunnaa- reerneratigut pingasunngor- nermi 2. april nal. 06.58 atsi- omeqartoq naalakkersuisunit naammagisimaameqarluarpoq. Pingasunngormat ualikkut tusagassiortunik katersortitsi- nermi naalakkersuisut siulit- taasuat Lars Emil Johansen qasuerluarsimasoq saqqum- miussisinnaavoq, naalakker- suisut Sulisoqamermullu Pi- sortaqarfimmi sulisut isuma- qatigiinniartui poorskip ki- nguninngua unnuakkut sulisi- masut, isumaqatigiissutip o- qaasertassaasa kingullersaat naammassiniarlugit. Pingasunngormat ullaakkut SIK-mut ilaasortat nammi- nersornerullutik oqartussani kommunenilu sulisut pillugit isumaqatigiissutaat ukiuni marlunni atuuttussaq atsior- neqareersorlu SIK aamma naalakkersuisut imminnut nersorniarlutik oqalugiartar- put, taamalu imminut akaa- rinneq atoqqilerlugu. - Naalakkersuisut SIK qut- savigaat Kalaallit Nunaanni aningaasarsiomeq akisussaaf- figiumasimammagu, aamma- lu tunngavissalimmik aaqqii- soqamissaa anguniarsimam- magu, Lars Emil Johansen oqaluttuarpoq. Peqqinnissaqarfimmi suli- sut sundhedsmedhjælperit 220-t aamma portørit 60-it suliumajunnaarnerat inger- laannaq unitsinneqarpoq. Aamma mittarfeqarfinni su- lisut suliumajunnaamissaan- nik ilimasaarut ingerlaannaq SIK-mit tunuartinneqarpoq; taakku suliumajunnaamissaat Kalaallit Nunaanni aamma Danmark-imut, Islandimut Canadamullu angallannermik unitsitsilluinnartussaagaluar- poq. Iluaqutaavoq Akissaatit tunngaviusut qaf- fanneqamissaat - aningaasa- nut maannakkorpiaq tigune- qarsinnaasunut taarsiullugu - SIK-mit qinemeqarmat naa- lakkersuisut nuannaarutigaat, Lars Emil Johansen oqarpoq, isumaqatigiinniarnerup iner- nera oqaaseqaateqarfigigami- uk. Tassami akissarsiat tun- ngaviusut naggataagut ilua- qutaanerpaasarmata! - SIK-mut ilaasortat nam- minersomerullutik oqartussa- ni kommunenilu sulisut akis- saataasa soraamerussutisias- saasalu 4 procentimik qaffan- neqamerat allat akissaataasa qaffaataanniit annertuneru- laaraluarpormi, Lars Emil Jo- hansen oqarpoq. - Siunnersuutigaarput isu- maqatigiissut ukiuni pingasu- ni atuutissasoq, kisiannili SIK-p isumaqatigiinniarner- mi isumaqatigiissutip ukiuni marlunni atuunnissaa anguaa. Tamanna naammagisinnaa- varput, Kalaallit Nunaanni aningaasat nalikilliartomerata annikitsuinnaanissaanik piu- masaqaataaneranut akornu- taasussanngitsumik. SIK-p nutaamik isumaqatigiissutaa suliffinnik atorunnaarsitsiner- mik kinguneqassanngilaq aammalu suliffinnik nutaa- mik pilersitsiortomissamut a- komutaassanani. Taamaattu- mik isumaqatigiissut akomu- taanani iluaqutaavoq. Sumut iluaqutaava... SIK siunnersuuteqarpoq akis- saatit 15 procentimik qaffan- neqassasut, tamannali nam- minersomerullutik oqartussat akuerisinnaanngilluinnarpaat. - Kisitsisinik naatsorsuisi- mavugut, akissaatillu taama annertutigisumik qaffannis- saat akissarsiat amerlaneru- lemerannik kinguneqartussa- asimanngilaq, akerlianilli SIK-mut ilaasortat amerla- suut akissaataat tunngaviusut appariartussaasimagaluarlu- tik, Lars Emil Johansen oqar- poq. - Eqqaamasariaqarparpum- mi kalaallit inuiaat akomanni tapiissutit arlallit atorneqar- mata, akissaatit annertussusi- at malillugu iluarsiivigineqar- tartut. Meeqqanut tapiissutit, ineqamermut tapiissutit, mee- raqaraanni ineqamermut ta- piissutit aamma paaqqinnit- tarfinniititaqamermi tapiissu- tit toqqaannartumik tapiissu- tisiaqartartup akissarsiaanut atuumassuteqartut, tapiissutil- lu taakku appasinnerpaaffis- saat amerlanertigut najoqqu- tarisarpaat SIK-p minnerpaa- mik akissarsiarititaa. Tapiis- sutillu taakku pingaaruteqar- luinnarput ilaqutariit meerar- tallit aamma kisimiillutik pi- lersuisut aningaasarsiomeran- nut. - Sumut iluaqutaassavaa akissarsiat tiguneqartartut 500 koruuninik qaffappata, taapiissutit assigiinngitsut 600 koruunit nalingi annaa- neqarpata, ilanngullugit mee- raaqqivimmiititaqarnermi, meeqqerivimmiititaqamermi fritidshjemimiititaqamermilu aningaasartuutit qaffanneqar- neri, Lars Emil Johansen ape- rivoq. Namminerlu ima akivoq: - Sulinermik inuussutissarsiu- tillip atugarisai ajornerulis- sapput, inuussutissarsiutinillu ingerlatsisut unammillersin- naanerat annikillissaaq, akit qaffannerat aningaasallu na- likillinerat ilanngullugit. Naalakkersuisut aamma pi- areersimaffigaat tapiissute- qartarnermi periaatsit misis- somissaat, akissarsiortup iser- titai malillugit iluarsiivigine- qartartut. - 1970-ikkut ingerlaneranni immaqa tamanna atorluarsin- naavoq, immaqali 1990-ik- kunnut naleqqukkunnaarsi- malluni, naalakkersuisut siu- littaasuat oqarpoq. Uiverani Ullormi ataatsimi suliuma- junnaarneq illua’tungeriit isumaqatigiissuteqarumaler- nerannut piumassuseqalersit- sivoq. - Isumaqatigiissuteqarneq uivemikkut pinngilaq, kisian- nili soorunami pilluni peqqin- nissaqarfimmi sulisut suliu- majunnaarnerat aammalu mittarfeqarfinni sulisut suliu- majunnaamissaannik ilisima- saarineq pissutigalugit, Lars Emil Johansen erseqqissaa- voq. Sajussimanngilagut, pis- sutsilli malinnaaffigilluarsi- mallugit pingasunngomermi ullaakkut isumaqatigiissut nutaaq atsioratsigu. - Kalaallit Nunaanni suliu- majunnaameq nalinginnaan- ngilaq, taamatulli iliuuseqar- neq sulisoqarnermi akerle- riinnermi sakkussaavoq eq- qortoq, SIK-p ilaasortami a- kissaataanik atorfinitsitaaner- milu atugassarisaanik pitsan- ngorsaaniarnerani atorluar- sinnaasaa. - Ullup unnuallu ataatsip ingerlanerani suliumajun- naameq sivisunngilarmi; a- kerlianik isumaqarpunga a- kerliliineq pitsaasumik sulia- qarsinnaanermut iluaqutaa- soq, Lars Emil Johansen o- NUUK (KK) - Sulinermik inuussutissarsiuteqartut kattuffiata SIK-p ilaasor- tai 6.000-it, namminersor- nerusuni, kommuneni naalagaaffimmilu suliffe- qartut, akissaataat, tapisia- at soraainerussutisiassaal- lu ukiuni marlunni atuut- tussamik 4 procentimik qaffanneqarput. Qaffaatit affaat ingerlaannaq tunni- unneqassapput, affaat tun- niunneqassasut J. april 1998 aallarnerfigalugu. Isumaqatigiissut atsior- neqarpoq pingasunngor- neimi 2. april ullaakkut, tapiissutillu assigiinngitsut qanoq agguaanneqamissa- at SIK-mit nainminersor- nerusunillu isumaqatigiin- niutigineqassalluni. Isumaqatigiissummi allassimavoq 4 procenti- mit 3,37 procentit atome- qassasut akissaatit tunnga- viusut tapisiallu assigiin- ngitsut qaffannissaannut, SIK-mut ilaasortat nam- minersornerusuni, kom- muneni naalagaaffimmilu sulisut qaammammusiallit 3000-it aamma nal. akun- nermusiallit 3000-it akis- saatigisaasa. Akissaatit tunngaviusut tapisiallu qaffaataat 27,1 millioner koruuninik naleqarput. 4 procentinit 0,6 pro- centit atorneqassapput SIK-mut ilaasortat soraar- nerussutisiassaannut, ani- ngaasallu taakku aatsaat iluaqutineqarsinnaapput soraarninngornermi. So- raarnerussutisiassat qaf- faataat 9,5 millioner ko- ruuninik naleqarput. 3 promillit sinneruttut immikkut immikkoortin- neqassapput, qaammam- musiallit ilinniarsimasut ilaasa akissaataasa equ- ngassutaannut nalimmass- aatissatut. Ilaatigut tassani pineqarput kigutigissaa- sut, sulisunut allanut na- leqqiullutik akissaatitigut kinguaattoorsimasunut. Qaffaatit taakku 200.000 koruunit missaannik nale- qarput. Sulisoqarnermut Pisor- taqarfiup isumaqatigiinni- artitaasa pisortaraat Isak Nielsen Kleist. - Isumaqatigiinniame- rup anguniamera ilunger- sunarsimaqaaq, kisiannili isumaqatigiinniamerit ta- marmik ajunngitsumik tunngavissalimmillu inger- lasimapput, Isak Nielsen Kleist AG-mut oqarpoq. Anguniakkat sisamat Isumaqatigiissutip saniati- gut SIK aamma naalak- kersuisut anguniagassatut arlalinnik isumaqatigiis- suteqarsimapput, tamar- mik anguniagaqartut Ka- laallit Nunaanni akit akit- suutillu qaffannaveersaar- nissaannik, taamaalilluni SIK-mut ilaasortat akis- saataasa qaffaataat nerior- neqaqqunagit aningaasat nalikilliartomerannit. 1) Assartuinermi akit qaffannaveersaartinneqas- sapput, ajornanngippat appartinneqassallutik. Nioqqutissat akiinut as- sartuinermi akit sunniute- qartorujussuupput, Royal Arctic Line A/S-imilu pia- riillisaaneq atorluamiarlu- gu naalakkersuisut peqa- taaffigisinnaavaat taama- tut aningaasartuutit qaf- fannaveersaamissaat ima- luunniit appartinneqarsin- naanissaat. 2) Telefonemermi assi- gisaanillu akit suli appari- artussapput. Kalaallit Nunaanni Naa- tsorsueqqissaartarfiup naa- tsorsuinerani erserpoq Tele Greenland A/S-ip akigititai ukiut mailuk inulaarlugit ingerlaneranni 100-miit 79,7-mut appariarsimasut. 3) Innaallagissap sar- faanut kiassamennullu a- kit qaffannaveersaartinne- qassapput, ajomanngippal- lu appartinneqassallutik. Kalaallit Nunaanni Naa- tsorsueqqissaartarfiup naatsorsuinerani pineqar- tumi aamma erserpoq, Nu- kissiorfiup innaallagissap sarfaanut akigititaa ukiut marluk inulaarlugit inger- laneranni 100-miit 96,1- imut appariarsimasoq. 4) Ukiullu tulliit marluk ingerlaneranni ineqamer- mut akiliutit aamma qaf- fassanngillat. A/S Inissiaatileqatigiif- fik INI aktietigut ingerlat- siviuvoq namminersortoq, ineqamennut akiliutit qaf- fanneqannginnissaat pillu- gu landskarsimit 6 millio- ner koruuninik taarsiivigi- neqartussaq. Akerlianik SIK-mut ilaasoitanut inini atukkiuttakkani ineqartu- nut iluaqutaassaaq ukiut tulliit marluk ingerlaneran- ni ineqamermut akiliutit qaffanneqannginnissaat. Iluarsiissutit Tamatumunnga atatillugu SIK-p naalakkersuisullu i- sumaqatigiissutigaat ta- piissutit aningaasanut i- sertitanut iluarsiissutaa- sartut, soorlu meeqqanut tapiissutit, ineqamermut tapiissutit, meeraqamermi ineqamermut tapiissutit aamma meeraaqqeriviin- niititaqamermi, meeqqeri- vinniititaqamenni fritids- hjeminiititaqamermilu ta- piissutit misissuiffigine- qassasut. Isertitat naapertorlugit tapiissutit misissuiffigillu- aqqaarlugit naalakkersui- sut tapiissutaasartut nutaa- mik aaqqissuunnissaannut inatsisiliornermik pisari- aqartinneqartumik sulini- uteqarniarput. - Malemagassat pine- qartut isornartorsiorlugit misissuiffigissavavut, ta- matumali qanoq aningaa- sartaqarnissaa siulittuuti- gisinnaanngilara, naalak- kersuisut siulittaasuat Lars Emil Johansen oqarpoq. qarpoq.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.