Atuagagdliutit - 08.04.1997, Blaðsíða 9

Nr. 26 • 1997
9
GRØNLANDSPOSTEN
1994-imi inuiaat ullorsiorneranni Nuummi Ved Grønlands nationaldag i 1994 holdt de indsatte i
pinerluuteqarsimasut inissiisarfimmiut illoqarfimmiunut anstalten for domfældte i Nuuk kaffemik for interesserede
kaffisortitsipput assut omigameqarluartumik. fra byen. Det blev en succes.
Inuiaqatigiiimut nalingmnaasumik
akuulemissamut suli ungasippoq
Pinerluuteqarsimasunik inissiisarfimmi sulisut inuit pillugit
ilisimasaqarnerusariaqarput
Toqutsisutut
pasisaq suli
Qaanaami
tigummineqarpoq
Atisat aattallit
misissugassanngorlugit
Danmarkimut nassiunneqartut
NUUK(PM) - Pinerluuteqar-
simasunik inissiisarfinni suli-
sisut inuit pissusaannik tun-
ngasunik ilinniagaqarsimaga-
luarunik, inissiisarfimmiittut
ajornartorsiutaannik paasin-
nissinnaanerulissagaluarput,
Uusaqqak Oodaaq, Nuummi
pinerluuteqarsimasunik inis-
siisarfimmiittut oqaaseqartar-
tuat taama isumaqarpoq.
- Arlaliulluta annertuumik
pinerluuteqarsimavugut, i-
laanneeriarlutalu tarnitsigut
nanertuuteqarluta inummik
paasinnissinnaasumik oqalo-
qateqamissamut pisariaqartit-
sisaraluarluta. Soorlu tarnit
pissusaanik ilisimasaliusinna-
avoq, tamannali pingaame-
runngilaq. Inuup paasinnis-
sinnaasup ajornartorsiutigut
pillugit tusamaarluta oqalo-
qatigisinnaasuuppatigut uat-
sinnut oqilisaataassagaluar-
poq.
- Ullut 14-ikkaarlugit pi-
nerluuteqarsimasunik isuma-
ginnittoqarfimmi sulisumik
oqaloqateqarnissamut periar-
fissaqartitsisoqartarpoq, aam-
ma palasi inissiisarfimmut
qaammammut ataasiarluni
pulaartarpoq. Palasip oqalo-
qatigisarpaatigut qinoqatigi-
sarlutalu. Palasi pulaarsima-
tillugu inuit qiimmannerusi-
masut malunnartarpoq.
Inissiisarfimmi pissuseq
- Ilaanneeriarluni pigaartut
inissiisarfimmiittullu immin-
nut sakkortuumik pissusiler-
sorfigisarput, Uusaqqak Oo-
daaq oqaluttuarpoq.
- Allaaneq ajorpoq pigaar-
tut qinngasaarinermikkut sak-
kortuumik iliuuseqartinniar-
sarisaraatigut mattunniassa-
gamisigut. Kamatsinniarluta
pinerluutigisimasagut pillugit
oqaaseqartarput, noqissinnaa-
simanngikkaangattalu mat-
tunneqartarpugut. Kamassaa-
risamerit inissiisarfiup pisor-
taanut maalaarutigisamuikuu-
vagut, aallaqqaammullu ilua-
qutaasaraluarpoq, kisianni si-
vikitsuinnarmik. Taamaam-
mat sulisut ullumikkomit inu-
it pillugit ilisimasaqamerule-
raluarpata oqiliallaataassaga-
luarpoq.
Uusaqqak Oodaaq 1990-
imi Nuummi pinerluuteqarsi-
masunik inissiisarfimmut
inissinneqarpoq, sulili inissa-
anik nassaartoqanngimmat
misiligummik iperagaasus-
saanngikkallarpoq. Najugaani
kommunip inunnik isumagin-
nittoqarfiata allagaqarluni na-
lunaarutigaa kommunimut
uteqqinnissaa kissaatigine-
qanngitsoq. Tamanna piner-
luttulerinermik inatsimmi pi-
nerluuteqarsimasut inuiaqati-
giinnut uterteqqinniamissaat
pillugu anguniagaasunut naa-
pertuuppallaanngilaq.
Inuit pinerluttulerinermut
inatsimmik unioqqutitsisima-
sut inuiaqataasutut pitsaasutut
inuiaqatigiinni akooqqilemis-
saat kissaataavoq, eqqarsaati-
nik inuppalaartorujussuamik
tunngavilik. Inuit qanorluun-
niit inatsisinik unioqqutitsisi-
magaluarpata pinerluuteqarsi-
masoq ikiomiarneqartussaa-
voq, pineqartup pineqaatis-
sinneqarnini naappat nali-
nginnaasumik inuuneqaler-
nissaa anguniarlugu.
Inuiaqatigiinnut
uterteqqiiniameq
Inuiaqatigiinnut uterteqqiini-
artarnermi minnerunngitsu-
mik inuit sakkortuumik piner-
luuteqarsimasut pineqarput.
Kalaallit pinerluttulerinermik
inatsisaat pillaaneq ajorpoq.
Akerlianik kiffaanngissusiia-
gaalluni inissinneqartarnerit
sapinngisamik nalinginnaasu-
mik inuuneqalemissamut ka-
jumissaanermut atomeqartar-
put.
Uusaqqak Oodaaq paasitin-
neqarsimavoq misiligutaasu-
mik iperangaanerminut atatil-
lugu inissaminik nassaarto-
qarsimanngippat illoqarfimmi
allami inuusuttunut inisiisar-
fimmut inissinneqartariaqas-
sasoq.
- Soorunami maani illoqar-
fimmiikkusunneruvunga, pif-
fissangaatsiaq inunnik ilisa-
risimasaqalemiarnermut ato-
reerakku. Illoqarfimmut alla-
mut nuussaguma aallaqqaa-
taanit aallartittussaassagama.
Inissiisarfimmi eqqiaaneq
- Inissiisarfimmut inissinne-
qaqqaamermi piffissami sivi-
kitsumi sivisunersumiluunniit
mattusisoqartarpoq. Piffissa-
mi tassani inissiisarfimmi su-
lisut pinerluuteqarsimasunillu
isumaginnittoqarfimmeersut
kisiisa oqaloqatigineqartar-
put. Inissiisarfimmiittut ma-
littarisassaat assigiinngitsut
misissomeqartarput, aamma-
lu inissiisarfimmi malerua-
gassat pillugit quppersakka-
mik tunniussisoqartarpoq,
Uusaqqak Oodaaq oqaluttuar-
poq.
- Inuppassuit isumaqartar-
put pinerluuteqarsimasunik
inissiisarfimmut inissinne-
qartut sullinneqangaatsiartar-
tut. Taamaanngilarli. Nam-
mineq suliffissarsiortoqartar-
poq, nassaanngikkaannilu
inissiisarfimmi eqqiaanermik
suliaqamerup saniatigut alla-
nik sammisassaqanngilaq.
Taamaallaat nallukattat sam-
misassaapput.
- Inissiisarfik sannaveera-
qaraluarpoq tassanili inissin-
neqarsimasunik sammisaqar-
titsinissaminut akissaqartit-
sisoqanngilaq. Assersuutiga-
lugu sanalunneq soqutigisari-
gaanni nammineq kisianni
atortussanik pisilluni.
Namminneq akiliisarput
- Aammattaaq inissiisarfim-
miittut atugarissaarnerannik
oqalunneq ilumuunngilaq.
Uagut suliffeqartugut inuia-
qatigiinni innuttaasutulli alla-
tut nammineerluta ineqamer-
mut akiliisarpugut. Nerisaqar-
nitsinnut akiliisarpugut kaa-
sarfimmiussagullu nammineq
isumagisarlugit. Inissiisarfim-
miittut akissarsiorfeqanngit-
sut naalagaaffimmiit kaasar-
fimmiussinneqartarput, Uu-
saqqak Oodaaq nassuiaavoq.
- Isumaga najoqqutaralugu
inissiisarfimmiittut inuiaqati-
giinnut uteqqinnissaannut pi-
areersartinneqarnerusariaqar-
put, namminneq nerisassior-
tittarnerisigut atisaminnillu
errorsisittarnerisigut. Ullu-
mikkut inissiisarfiup igaffia-
nit sassaalliutigineqartartut
nerisarineqarput errortassallu
errorsisarfimmut tunniunne-
qartarlutik. Tamanna inuit
namminiilemissaannut sungi-
usaanerunngilaq.
Uusaqqak Oodaaq oqalut-
tuarpoq aallaqqaammut illo-
qarfimmi suliffissarsiortilluni
ittoomartorujussuusoq.
- Allaaneq ajorpoq piner-
luuteqarsimaneq inuit tamar-
mik naluneq ajoraat. Ittoor-
nartorujussuuvoq, tassami su-
liffissarsiortilluni inissiisar-
fimmi ineqameq ilisimatitsis-
sutigineqartussaavoq. Sulisit-
sisut ammasorujussuusaralu-
arput, suliffissaqartitsinissa-
mullu piumassuseqarluartar-
lutik. Kisianni suliffissamik
nassaarsinnaaneq ajomame-
rulersimavoq, inuiaqatigiinni
suliffissaaleqineq annerto-
qimmat. Ilinniarsimasut taa-
maalillutik sulilemissaminnut
periarfissaqamerupput.
Ammanerunissaq
Ukiut marluk matuma sioma
inuiattut ullorsiomermi Uu-
saqqak Oodaaq isumassarsi-
voq illoqarfimmi soqutiginit-
tunut tamanut kaffillemiarlu-
ni. Inissiisarfimmiittoqatini
ikiortigalugit kaagerpaalun-
nik iffiorpoq, inissiisarfim-
mullu kaffisoriamissamut so-
qutiginnittut amerlangaarma-
ta tupaallaatigalugu. Silagis-
sorsuugaa inissiisarfiup sila-
taani kaffisortitsipput.
- Inissiisarfimmiit annertu-
nerusumik allanut attaveqar-
sinnaagaluarutta assut pit-
saassagaluarpoq. Assersuuti-
galugu pinaveersaartitsineq
pillugu oqalugiarfigiartome-
qameq ajorpugut, aammatta-
arli inuiaqatigiinnut tunnga-
sut nalinginnaasut pillugit
sammisassaqartinneqartaralu-
arutta inissiisarfimmiittugut
ilisimasaqamerulissagaluarpu-
gut paasinnissinnaanerulerlu-
talu, siunissami iluaqutigisin-
naasatsinnik Uusaqqak Oo-
daaq oqarpoq.
QAANAAQ (PM) - Angut
21-nik ukiulik Qaanaa-
meersoq Enok Hendrik-
sen-imik 15. februar toqut-
sisimasutut pasineqartoq
politiinit suli tigummine-
qarpoq. Enok Hendriksen
barakimi inuusuttut naju-
gaqaifiattut aaqqissuussa-
mi aqqaneq-marlunnik ini-
talimmi ullatikkut arfemup
missaani toqungasoq nas-
saarineqarpoq.
Angut 21-nik ukiulik
ulloq taanna tigusarine-
qarpoq toqutsisimasutut
pasineqarluni. Qaanaami
eqqartuussivimmi sassar-
tinneqarpoq, siullermillu
ulluni unnutmilu pingasu-
ni tigummineqarallartus-
sanngortinneqarluni. Ullut
pingasut qaangiummata
eqqartuussivimmi aalaja-
ngiunneqarpoq sap. akun-
nerini sisamani tigummi-
Nunatsinni politimesteri-
tut atorfik nutaamik inut-
talemeqassaaq majip al-
laqqaataani. Ole Gaard
Danmarkimut uterluni a-
toifinikkiartortussaq taar-
serlugu politimesterin-
ngussaaq 44-inik ukiulik
Jørgen Meyer. Politime-
steritut atorfik ukiut talli-
makkaarlugit inuttaleme-
qartarpoq. Jørgen Meyer-
neqarallassasoq, tamatu-
malu kingorna tigummi-
neqarallarnissaa sivitsor-
neqarsimalluni.
Qaanaap politeeqarfiani
pisortaq Leif Laursen AG-
mut oqarpoq, politiit utaq-
qigaat misissugassat Dan-
markimut nassiunneqarsi-
masut. Ilaatigut 21 -nik
ukiullup atisai aattallit ti-
gusarineqarami atugai mi-
sissugassanngorlugit nas-
siunneqarsimasut.
Suna toqussutaasima-
nersoq iluamik paasine-
qarsinnaanngimmat toqu-
sunik misissuisartoq Dan-
markimit tikisinneqarsi-
mavoq. Enok Hendriksen-
ip 22-nik ukiullup ammar-
lugu misissomeqarnerani
paasineqarpoq kiinnami-
gut sakissamigullu persut-
tarneqarnini toqqutigisi-
ntagaa.
ip nunatsinni pissutsit
ilisimasaqarfigilluarpai
1992-imiit sioma aprilip
tungaanut politimesteri-
mut tullersortitut atorfeqa-
rarni. Tamatuma kingoma
Odense-mi vicepolitime-
steritut atorfeqarpoq. Poli-
timesterinngortoq 1985-
imi København-ip univer-
sitetianit inatsisilerituutut
naammassivoq.
Majip aallaqqaataanniit politimesterinngortoq
Jørgen Meyer.
Politimesterertaaq