Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 29.05.1997, Blaðsíða 15

Atuagagdliutit - 29.05.1997, Blaðsíða 15
Nr. 40 • 1997 15 ap'ag'c/é/'a £/£ GRØNLANDSPOSTEN Kleistikkormiut niviarsiaraataat, samerlermit: Siegrid, Birthe, Makka aamma Agga. Kleist-familiens tøser, fra venstre: Siegrid, Birthe, Makka og Agga. sorpassuit pitsaanerusumik iliuuseqarfigisarlutigik. Soo- runami ataatsimut tamaasa eqqarsaatigalugit isummer- nissaq kukkunerugaluartoq, misilittakkakka malillugit a- merikamiut najugaqarfigisan- niittut qarsupiinnartuupput soqutigittaallutillu- llinniarnerit Makka Nuummut uterami eq- qartuussivimmi landsretimilu oqalutsinngorpoq, kingorna Danmarkiliarpoq ilinniamer- tuunngomiarluni ukiuni mar- lunni kursusertussaalluni, naammassigami inatsileriitu- tut ilisimatusartutut taaneqar- poq, suliffiilli assigiinngitsor- passuit suliffigisaqattaarpai. Poortuutissaliorfimmiippoq, aalisakkerivimmi, tippinut sa- ligutit akuutissallu suliffigai, singissartuliorfimmiippoq al- larpassuamillu suliffeqarluni. - Ilinniutaaqaaq, eqqarsaa- tigisarparalu suliffmni tamak- kunani sulisartut sulineq al- lanngortanngitsoq qanoq ilil- lutik ingerlatiinnarsinnaagaat. Inuillu takusarpakka akuutis- sanik suliallit niaqorlorujus- suartamermik nappaateqartut anersaartorfimminnilu ajoqu- teqarlutik. 1973-imi isuman- naallisaanermut aalajanger- sakkat ullumikkutut inngillat. Arlalissuit ilungersomartu- mik killilerujussuarmillu i- nuupput. - Ukioq ataaseq qaangium- mat Frederiksbergimi ilinni- artitsisunngorniarlunga aal- lartippunga, taamanilu ilinni- amertuunngomiarlunga kur- susemerma nalaani ilisarisi- masara katereersimallugu. U- kioq ataaseq ilinniareerlunga Nunatsinni praktikkemissan- nut periarfissinneqarpunga, a- ngerlaminnilu pilluamermik tiguartippunga, taamaattumik uniinnarpunga ilinniartitsi- sunngomiarneralu Nuummi nangillugu. - Tamaaniitillunga inuunin- ni aalajangiinerpaat ilaannik pisoqarpoq. Tuukkaq-teatret Fjaltringimit Qassimi isigin- naartitsipput. Isiginnaartitsis- sutaannit isiginnaartitsineran- nillu tiguarteqaanga. Misigi- saq sakkortoruttormat isigin- naartitsisartunngornissannik kissaatigisara uteqqippoq kis- saatiginerpaanngorlugu. Tas- sa suliarerusutara, tamannalu pillugu Reidar Nilsson oqalo- qatigaara, isumaqatigiippu- gullu ukiup tulliani ilinniarit- sisutut naammasereeruma aallartissasunga. Tuukkaq - Augustimi aallartippunga, soorlumi angerlaannartunga. Ilungersunaqaaq, atuarfimmi- lu eqaarsaarneq nuannarin- ngeqisara maanna allarluin- nartut siunertalittullu isum- merfigaara. Upperisat allat sammivagut, upperisarsior- neq, tamip pissusaat, sinnat- tukkat sulinerlu nalinginnaa- soq. Reidar sukangavoq, is- maqarporlu isiginnaarteqar- neq taamaallaat ilinniutaasoq. Taamaattumik aallartitsiaan- narluta pinngitsaalineqarluta isiginnaartitsivugut. - Taamani katillugit ukiut tallimat Tuukkamiippunga, allanilli misileerusutsappu- nga. Danmarkimi eqqaane- qartarpugut isiginnaartitsi- sartoqatigiit Tuukkaq ima- luunniit kalaallit isiginnaartit- sisartut Tuukkaq. Nikanarsaa- niaraangamik taasarpaatigut isiginnaartitsisartut inuusut- tut kalaallit. Inuttulli immik- koortinneqanngisaannarpu- gut. Inuit ataasiakkaat isigin- naartitsisartulluunniit ataa- siakkaat - ataasiakkaat isigin- naartitseriaasii - tusagassiuu- tit eqqartomeq ajorpaat. A- taatsimut eqqaaneqartarpu- gut. - Taamaattumik aalajanger- punga arlaanut ilisamaneqar- figinngisannut aallarniarlu- nga. Oqaatsit piginnaasaqarfi- gaakka, taamaallutalu isigin- naartitsiartoqattaarluta To- rontomi isiginnaartitsisameq, nipilersomeq qitittamerlu alu- torilemikuugakkit taanna si- unniuppara. Tassani atorfissa- qartinneqarnera naapertorlu- gu isiginnaartitsisartutut suli- vunga. Soorunami aallaq- qaammut misilitsittaqattaar- nerit tulleriiaaginnaat aqqu- saartaqattaarlugit ilungersu- nartuuvoq. Isumaqarpungali tikilluaqqusaallunga. Taakani Tuukkaq tusaamaneqalerni- kuuvoq, tamannalu iluaquti- gaara. - Assersuutigalugu indiane- rit isiginnaartitseqatigiit uki- oq ataaseq ingerlareerluni taa- maatingajalerpoq, uangali isi- ginnaartitsisartullu indianerit allat takkukkatta siuarteqqip- parput. Soorlu USA-mi Buf- falomi amaq ikinngutiga To- rontomut nuuppoq, uanga tas- saniikkama, marluulluta isi- ginnaartitsisartoqatigiiliorpu- gut, sivisuumik eqqarsaatigil- luareerlugu taaguusigarput »The Seacows«. Inuiaat pillu- git isiginnaagassiat kisiisa ta- kutittanngilagut. Allaammi H. C. Andersenip oqaluttua- liaa Kaasarip atisartaavi isi- ginnaagassiaraarput. Canadami sulineq Ullut ilaanni TV-kkut nange- qattaartussamut misilitsip- punga, taaguuserneqartoq Daughters of the Country. O- qaluttuarineqarpoq amap in- dianerup angummik qaama- sumik amilimmik naapitsine- ra. Misilitsinnera iluatsippara, inuttaaffigisussanngorp aralu arnaq »iluanngitsoq«, uini tu- luk qitomanilu marluk an- naagimagai, uiata qitomani i- linniagaqamiassammata Tu- luit Nunaaliakkai. Umiarsuar- li ajunaarpoq, akuerisinnaan- ngilaali meeqqani toqusi- mammata. Taamaattumik u- miarsuaqamerit tamaasa umi- arsualiviliartarpoq qitomani aallugit. Ilaannili silattuaqisarpoq, taamaallunilumi indianereq amaq taamatorpiaq ajomar- torsiutilik ikiorpaa. Suliaq soqutiginarlunilu pissanganartoq, ilaatigullu nassataraa filmimi »City Blues«-imi inuttaaffeqamin- nut, oqaluttuarineqarluni in- dianereq amaq apersomeqar- toq inuunermilu oqaluttuas- sartaa oqaluttuaralugu. Taakani tusaamaneqarlua- lerpunga, amallu pillugit isi- ginnaagassiamut »Aria«-mut atatillugu, creek-indianermit Tomson Highway-imit allan- neqarsimasumi, aviisinut as- sigiinngitsunut apersomeqar- punga annertuumik ilisaritin- neqarlunga. Isiginnaagassiaq ilungersunaqaaq, amammi assigiinngitsut 21-t inuttaaf- figaakka. Qaammatini takute- qattaamerata nalaani kiilor- paalunnik oqilivunga. Londonimut naaggaarpoq Taamaalluni »Aria«-mi isi- ginnaartitsereerluni tuluup taassuma angutip Royal Shakespeare Theatre-imeer- sup Londonimi isiginnaartit- sisarfimmi sulinissaanut peri- arfissippaanga. Suna isiginna- artitsissugissallugu nammi- neq aalajangersinnaavara, La- dy Macbeth-ilu takorluule- reerpara. Ajoraluartumilli a- ngerlarniarlunga aalajange- reerpunga. Ukiuni sisamani Canadamiinnera naatsorsuuti- gisannit iluatsinnemsimavoq, suliassarsiuussisartumalu tu- saamasaalluni tatigisap tusaa- masanngornissara siulittuti- gaa. Tamannali kissaatiginerpa- ra? Isiginnaartitsinngisaan- narpunga aningaasarsiomiar- lunga inuulluakateemissaralu siunertaralugu. Sulinngitsoor- sinnaannginnama sulisarpu- nga, aammalu siunertaqarlu- nga sulisarama. - Immaqa Londonimi peri- arfissinneqarnera akuerisi- massagaluarpara. Suli siuari- artomissannut alloriameq so- qutiginarlunilu pissangartuu- simassagaluarpoq. - Immaqa suli periarfissin- neqamerit ammasoq? Taamaassinnaavoq. Kia sia- nigaa, Makka Kleist qungu- julluni eqqarsarpasillunilu o- qarpoq. Makka Kleistip oqaluttuaa tulliani sisamanngornermi AG-p nangissavaa. Inuunera pissanganartoq imaqarluar- torlu pillugit oqaluttuai ajo- raluartumik naalisarnissaa ajomakusoorpoq. Taamaat- tumik Makkaap anaanagiga- luami sinnattorinera oqaas- sutaalu pillugit atuartartup atuassallugit utaqqisariaqar- pai, Narsami ilinniartitsisuu- nera, Silamiut naapinnerat, kiisalu Tukkarmik soqutigin- ninnera, norskeq Svend B. Syrin salliutillugu qimataa, Tromsø-mi Sampo-teatret kii- salu siunissaa maanna taama isikkoqassatillugu eqqarsaa- tigisaa pillugit oqaluttuai. Makkavaqqap kunngikkonniut 1960-imi tikeraarmala kunngissaq naasunik tunigaa. Den lille Makka giver blomster til tronfølgeren under kongebesøget i 1960. MAKKA KLEIST Realskolimit uteqqammerluni illoqarfissuarmiup Makkaap ileqqorilersimasani ilinniartitsissutigigai. IH Angajuni Birthe aand pirmersqrpaa. Lige hjemkommet fra realskole skulle storbypigen Makka rigtigt lære sine nye manerer fra sig. Her sminker hun storesøster Binhe. inuit ms»ss(ii Atuartartutsinnit nalunngilarput inuit pillugit allaaserisat ilanngutassatut pitsaasuusartut. Taamaammat aalajanger- pugut sisamanngomerit tamaasa inuit ilaqutariilluunniit . oqaluttuarerusutaminnik misigisaqarsimasut pillugit ilan- ngussisarniarluta. Qujanartumillu Kalaallit Nunaanni . taamaattunik inuppassuaqarpoq. Pisunut - ukiuni nutaani oqaluttuarisaanemuit, isorartussulsinut, innuttuasut katiti- gaanerinut akerleriinnullu tunngasinnaapput. Sisamanngornikkullu saqqummersartussani qupjjer- nemi ukunani kina tulliuliugu ilisaritissaneripput siun- nersorlutu allagaqarit . AUakkap puua »lnuit«-imik nalunaaqutseruk, sisaman- ngomermilu mlliuttumi aviisiseqqiUutit. Imaassinnaavoq ilaatikkusutat ilaatinneqartoq.H^ : ASS^FOm SOPEN H^NPGApN . ASS./FOTO: PRIVAT

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.